Uusin Perhe-lehti: "Opettaja väittää, että kiusaaja ei ymmärrä huumoria"
Luin aivan tyrmistyneenä kyseisen mielipiteen uusimmasta perhelehdestä. Opettajan mielestä syy on kiusatussa, kun tämä "ei vain ymmärrä huumoria". Kertokaa minulle miksi esimerkiksi lihavan lapsen pitäisi ymmärtää ja ottaa nimittely, ilkeily yms. huumorilla? Toivon sydämestäni, että lasteni kohdalle ei tuollaista opettajaa tule ikinä.
Kommentit (317)
ette oikeasti ymmärrä lukemaanne? Minua itseäni on kiusattu, ja olen sitä mieltä, että vaikka kiusaaminen ei ollut oikein, niin olisin siihen voinut itse vaikuttaa omalla käytökselläni. Kun kiusaaminen loppui lukiossa, oma entinen käytökseni jatkui, ja minut jätettiin täysin huomiotta, ja se oli minusta ihan yhtä huono tilanne kuin se kiusattunakin oleminen. Lisäksi osa siitä kiusaamisesta ei jälkikäteen ajateltuna ollut kiusaamista, vaan esim. poika, johon olin ihastunut, ja joka ei ollut koskaan mitään ikävää sanonut, kysyi minulta viikonloppusuunnitelmiani, johon en vastannut yhtään mitään, koska olin niin orientoitunut siihen, että minua kiusataan.
pidättää sen miesryhmän ja laittaa heidät vankilaan niin ettei sielä puistossa enää raiskaajat kulje vapaalla jalalla
tämä on oikein hyvä esimerkki muuten, kiitos.
Yhtä loukkaavaa syyllistää raiskauksen uhria ja kiusaamisen uhriakin kun TEKIJÄ on syyllinen.
mutta koska IKINÄ ei päästä siihen tilanteeseen, että kaikki vain rakastaisivat toisiaan, niin olisi itselle ihan hyvä, jos miettisi, mitä tekee. Kukaan ei syyllistä yhtään ketään, olisi vain järkevää opettaa toimintatapoja maailmassa, jossa ihmiset eivät ole täydellisiä eivätkä tule olemaan. Tai eivät ole ainakaan lähitulevaisuudessa tai nyt. Sinäkö sitten sanoisit tuossa puistoesimerkissä tyttärellesi, että kävele vaan sieltä puistosta, jos sut raiskataan, niin ei se ainakaan sun vika ollut?
ette oikeasti ymmärrä lukemaanne? Minua itseäni on kiusattu, ja olen sitä mieltä, että vaikka kiusaaminen ei ollut oikein, niin olisin siihen voinut itse vaikuttaa omalla käytökselläni. Kun kiusaaminen loppui lukiossa, oma entinen käytökseni jatkui, ja minut jätettiin täysin huomiotta, ja se oli minusta ihan yhtä huono tilanne kuin se kiusattunakin oleminen. Lisäksi osa siitä kiusaamisesta ei jälkikäteen ajateltuna ollut kiusaamista, vaan esim. poika, johon olin ihastunut, ja joka ei ollut koskaan mitään ikävää sanonut, kysyi minulta viikonloppusuunnitelmiani, johon en vastannut yhtään mitään, koska olin niin orientoitunut siihen, että minua kiusataan.
on jälkiviisautta nyt jälkikäteen sanoa, että käytöksen muutos olisi estänyt kiusaamista. Sitähän et varmasti voi tietää. Edelleenkään sinä et ollut syyllinen kiusaamiseen. Kiusaaminen on aina kiusaajan teko. Jos joutuu kiusatuksi, tulkitsee helposti hyvääkin tarkoittavat lausahdukset kiusaamiseksi. Se on seurausta pitkään jatkuneesta kiusaamisesta ja siitä että on jo valmiiksi varpaillaan ja varautunut muiden suhteen. Luottamus muihin on mennyt.
mutta ihminen kykenee moraalisiin valintoihin. Ihminen voi valita olla kiusaamatta. Ja kyllä, se on aina moraalisesti oikeampi valinta kuin kiusaaminen.
Mitä ihmeen etua te kiusaamisen puolustajat näette kiusaamisessa? Miksi kiusaaminen olisi oikein? Ketä se palvelee?
Yrittävät nyt löytää oikeutusta teoilleen. Se on ollutkin vain "itsesuojelua". Heh heh.
Pakkohan mun oli kiusata kun se puhui liian paljon. Tai liian vähän. Tai väärällä tavalla. Tai vääriä asioita. Tai pukeutui hassusti. Tai haisi pahalle. Se vaan oli niin omituinen. En tykännyt siitä niin oli luonnollinen reaktio kiusata ja sen kiusatun olisi pitänyt muuttua niin että mä olisin tykänny siitä. Kaikkien ihmisten pitäisi olla just sellasia kun mä haluun. Jos ne ei oo niin niiden tarttee masentua ja syvästi itsetutkistela itseään että mitä vikaa niissä on kun mä en tykkää niistä.
pidättää sen miesryhmän ja laittaa heidät vankilaan niin ettei sielä puistossa enää raiskaajat kulje vapaalla jalalla tämä on oikein hyvä esimerkki muuten, kiitos. Yhtä loukkaavaa syyllistää raiskauksen uhria ja kiusaamisen uhriakin kun TEKIJÄ on syyllinen.
mutta koska IKINÄ ei päästä siihen tilanteeseen, että kaikki vain rakastaisivat toisiaan, niin olisi itselle ihan hyvä, jos miettisi, mitä tekee. Kukaan ei syyllistä yhtään ketään, olisi vain järkevää opettaa toimintatapoja maailmassa, jossa ihmiset eivät ole täydellisiä eivätkä tule olemaan. Tai eivät ole ainakaan lähitulevaisuudessa tai nyt. Sinäkö sitten sanoisit tuossa puistoesimerkissä tyttärellesi, että kävele vaan sieltä puistosta, jos sut raiskataan, niin ei se ainakaan sun vika ollut?
vaarojen välttäminen on maalaisjärkeä. Se on verrattavissa siihen että pimeällä käytetään heijastinta ja autossa käytetään turvavyötä. Minä en suostu kyynistymään. Maailma muuttuu paremmaksi yksi teko kerrallaan. Rakkaus on tarttuva tauti.
pidättää sen miesryhmän ja laittaa heidät vankilaan niin ettei sielä puistossa enää raiskaajat kulje vapaalla jalalla
tämä on oikein hyvä esimerkki muuten, kiitos.
Yhtä loukkaavaa syyllistää raiskauksen uhria ja kiusaamisen uhriakin kun TEKIJÄ on syyllinen.
mutta koska IKINÄ ei päästä siihen tilanteeseen, että kaikki vain rakastaisivat toisiaan, niin olisi itselle ihan hyvä, jos miettisi, mitä tekee. Kukaan ei syyllistä yhtään ketään, olisi vain järkevää opettaa toimintatapoja maailmassa, jossa ihmiset eivät ole täydellisiä eivätkä tule olemaan. Tai eivät ole ainakaan lähitulevaisuudessa tai nyt. Sinäkö sitten sanoisit tuossa puistoesimerkissä tyttärellesi, että kävele vaan sieltä puistosta, jos sut raiskataan, niin ei se ainakaan sun vika ollut?
mutta jos hänet kaikesta huolimatta raiskataan niin en todellakaan mene sanomaan hänelle että se oli ihan oma vikas.
on jälkiviisautta nyt jälkikäteen sanoa, että käytöksen muutos olisi estänyt kiusaamista. Sitähän et varmasti voi tietää. Edelleenkään sinä et ollut syyllinen kiusaamiseen. Kiusaaminen on aina kiusaajan teko. Jos joutuu kiusatuksi, tulkitsee helposti hyvääkin tarkoittavat lausahdukset kiusaamiseksi. Se on seurausta pitkään jatkuneesta kiusaamisesta ja siitä että on jo valmiiksi varpaillaan ja varautunut muiden suhteen. Luottamus muihin on mennyt.
ei välttämättä olisikaan estänyt, mutta jos joku aikuinen olisi kanssani jutellut näistä asioista, niin en olisi reagoinut tuolla tavalla ystävällisten ihmisten huomioihin, vaan olisin voinut pysähtyä ajattelemaan, että ehkä se oikeasti vain kysyi, mitä teen viikonloppuna, eikä tarkoittanut sillä mitään pahaa. Ja olisin näin voinut ystävystyä ihmisten kanssa. Ja jos minulle olisi sanottu, että on omituista vain tuijottaa eteensä, kun minulle sanotaan jotain, niin olisin kiinnittänyt vähemmän huomiota. Kun tuolloin en ymmärtänyt, miksi minua pidetään outona.
En olekaan sanonut, että lapsen pitäisi itse tajuta nämä jutut, vaan tietysti aikuisen pitää siinä auttaa.
Mun kaveriani kiusasi opettaja. Tuleepa nyt väkisinkin mieleen, että onko Kontulalla ollut tapana myös nimitellä ja töniä niitä tosikko-oppilaitaan?
mutta jos hänet kaikesta huolimatta raiskataan niin en todellakaan mene sanomaan hänelle että se oli ihan oma vikas.
no eipä tässä kukaan muukaan ole sanonut kiusatulle, että se on ihan oma vikas. Sen sijaan on sanottu, että joissain (ei kaikissa) tapauksissa kiusatun oma käytös voi olla sellaista, mikä pidemmän päälle aiheuttaa harmia lähinnä hänelle itselleen.
on jälkiviisautta nyt jälkikäteen sanoa, että käytöksen muutos olisi estänyt kiusaamista. Sitähän et varmasti voi tietää. Edelleenkään sinä et ollut syyllinen kiusaamiseen. Kiusaaminen on aina kiusaajan teko. Jos joutuu kiusatuksi, tulkitsee helposti hyvääkin tarkoittavat lausahdukset kiusaamiseksi. Se on seurausta pitkään jatkuneesta kiusaamisesta ja siitä että on jo valmiiksi varpaillaan ja varautunut muiden suhteen. Luottamus muihin on mennyt.
ei välttämättä olisikaan estänyt, mutta jos joku aikuinen olisi kanssani jutellut näistä asioista, niin en olisi reagoinut tuolla tavalla ystävällisten ihmisten huomioihin, vaan olisin voinut pysähtyä ajattelemaan, että ehkä se oikeasti vain kysyi, mitä teen viikonloppuna, eikä tarkoittanut sillä mitään pahaa. Ja olisin näin voinut ystävystyä ihmisten kanssa. Ja jos minulle olisi sanottu, että on omituista vain tuijottaa eteensä, kun minulle sanotaan jotain, niin olisin kiinnittänyt vähemmän huomiota. Kun tuolloin en ymmärtänyt, miksi minua pidetään outona. En olekaan sanonut, että lapsen pitäisi itse tajuta nämä jutut, vaan tietysti aikuisen pitää siinä auttaa.
noin vilpittömistä kysymyksistä, jos kerran sanoit että sinua oikeasti kiusattiin. Ei siinä ole mitään pahaa, että aikuiset tukevat lapsia, kuuntelevat heitä ja kannustavat. Missään vaiheessa aikuisen ei kuitenkaan tule antaa sitä kuvaa että kiusatun tulee muuttua jotta välttyy kiusaamiselta.
on jälkiviisautta nyt jälkikäteen sanoa, että käytöksen muutos olisi estänyt kiusaamista. Sitähän et varmasti voi tietää. Edelleenkään sinä et ollut syyllinen kiusaamiseen. Kiusaaminen on aina kiusaajan teko. Jos joutuu kiusatuksi, tulkitsee helposti hyvääkin tarkoittavat lausahdukset kiusaamiseksi. Se on seurausta pitkään jatkuneesta kiusaamisesta ja siitä että on jo valmiiksi varpaillaan ja varautunut muiden suhteen. Luottamus muihin on mennyt.ei välttämättä olisikaan estänyt, mutta jos joku aikuinen olisi kanssani jutellut näistä asioista, niin en olisi reagoinut tuolla tavalla ystävällisten ihmisten huomioihin, vaan olisin voinut pysähtyä ajattelemaan, että ehkä se oikeasti vain kysyi, mitä teen viikonloppuna, eikä tarkoittanut sillä mitään pahaa. Ja olisin näin voinut ystävystyä ihmisten kanssa. Ja jos minulle olisi sanottu, että on omituista vain tuijottaa eteensä, kun minulle sanotaan jotain, niin olisin kiinnittänyt vähemmän huomiota. Kun tuolloin en ymmärtänyt, miksi minua pidetään outona.
En olekaan sanonut, että lapsen pitäisi itse tajuta nämä jutut, vaan tietysti aikuisen pitää siinä auttaa.
Mulla on itselläni vähän samankaltainen kokemus. Olen kuitenkin sitä mieltä, että olin vain hiljaa ja hymyilin tai tuijotin pulpettiin jonkun puhuessa siksi, että muut olivat jo niin kauan pitäneet minua outona ja ulkopuolisena, että olin alkanut tuntea itseni sellaiseksi. Tuollaisessa tilanteessa jonkun aikuisen kommentti, että minussa olisikin vika olisi voinut olla erittäin tuhoisaa.
on jälkiviisautta nyt jälkikäteen sanoa, että käytöksen muutos olisi estänyt kiusaamista. Sitähän et varmasti voi tietää. Edelleenkään sinä et ollut syyllinen kiusaamiseen. Kiusaaminen on aina kiusaajan teko. Jos joutuu kiusatuksi, tulkitsee helposti hyvääkin tarkoittavat lausahdukset kiusaamiseksi. Se on seurausta pitkään jatkuneesta kiusaamisesta ja siitä että on jo valmiiksi varpaillaan ja varautunut muiden suhteen. Luottamus muihin on mennyt.ei välttämättä olisikaan estänyt, mutta jos joku aikuinen olisi kanssani jutellut näistä asioista, niin en olisi reagoinut tuolla tavalla ystävällisten ihmisten huomioihin, vaan olisin voinut pysähtyä ajattelemaan, että ehkä se oikeasti vain kysyi, mitä teen viikonloppuna, eikä tarkoittanut sillä mitään pahaa. Ja olisin näin voinut ystävystyä ihmisten kanssa. Ja jos minulle olisi sanottu, että on omituista vain tuijottaa eteensä, kun minulle sanotaan jotain, niin olisin kiinnittänyt vähemmän huomiota. Kun tuolloin en ymmärtänyt, miksi minua pidetään outona.
En olekaan sanonut, että lapsen pitäisi itse tajuta nämä jutut, vaan tietysti aikuisen pitää siinä auttaa.
Mut kyllä mun mielestä ne kiusaajalapset tarvii ihan yhtä lailla sitä aikuisen apua ja tukea sosiaalisissa taidoissaan koska jotain vikaa heilläkin täytyy olla jos ei muuta ratkaisua henkilökemiaongelmiin keksi kuin sadismi.
on jälkiviisautta nyt jälkikäteen sanoa, että käytöksen muutos olisi estänyt kiusaamista. Sitähän et varmasti voi tietää. Edelleenkään sinä et ollut syyllinen kiusaamiseen. Kiusaaminen on aina kiusaajan teko. Jos joutuu kiusatuksi, tulkitsee helposti hyvääkin tarkoittavat lausahdukset kiusaamiseksi. Se on seurausta pitkään jatkuneesta kiusaamisesta ja siitä että on jo valmiiksi varpaillaan ja varautunut muiden suhteen. Luottamus muihin on mennyt.oman luottamukseni menetykseen ja itsetunto- ongelmiin oli pääasiassa syynä kotiolot, ei kiusaaminen, jolloin myöskään kiusaamisen lopettaminen ei olisi poistanut omia ongelmiani. Kun minulla se kiusaaminen ei ollut sellaista mitä joillakin, että olisi tietty porukka systemaattisesti hakannut, sylkenyt päälle ja muuta vakavaa, kuten sanottu, jopa myöhemmin kaipasin sitä vähäistäkin huomiota, jonka sain.
mutta jos hänet kaikesta huolimatta raiskataan niin en todellakaan mene sanomaan hänelle että se oli ihan oma vikas.
no eipä tässä kukaan muukaan ole sanonut kiusatulle, että se on ihan oma vikas. Sen sijaan on sanottu, että joissain (ei kaikissa) tapauksissa kiusatun oma käytös voi olla sellaista, mikä pidemmän päälle aiheuttaa harmia lähinnä hänelle itselleen.
vaan sen harmin aiheuttaa kiusaaja kiusaamalla kiusattua. Nyt pitää erottaa nämä kaksi asiaa. Ei pidä taantua primitiivireaktioiden tasolle.
mutta jos hänet kaikesta huolimatta raiskataan niin en todellakaan mene sanomaan hänelle että se oli ihan oma vikas.no eipä tässä kukaan muukaan ole sanonut kiusatulle, että se on ihan oma vikas. Sen sijaan on sanottu, että joissain (ei kaikissa) tapauksissa kiusatun oma käytös voi olla sellaista, mikä pidemmän päälle aiheuttaa harmia lähinnä hänelle itselleen.
eroa sanotaanko että se on ihan oma vikas että sua kiusataan ja että sanotaan että sua kiusataan ku sä puhut niin paljon tai olet niin omituinen tai haiset pahalle tai et ymmärrä huumoria tai olet niin ärsyttävä jne jne.
Kiusattu lapsi josta on kaiken aikaa etsitty ja, löydetty vain vikoja kyllä luultavasti uskoo että nämäkin viat mitä hänestä löydetään aikaansaa sen että hän ei sen parempaa ansaitse.
on jälkiviisautta nyt jälkikäteen sanoa, että käytöksen muutos olisi estänyt kiusaamista. Sitähän et varmasti voi tietää. Edelleenkään sinä et ollut syyllinen kiusaamiseen. Kiusaaminen on aina kiusaajan teko. Jos joutuu kiusatuksi, tulkitsee helposti hyvääkin tarkoittavat lausahdukset kiusaamiseksi. Se on seurausta pitkään jatkuneesta kiusaamisesta ja siitä että on jo valmiiksi varpaillaan ja varautunut muiden suhteen. Luottamus muihin on mennyt.
oman luottamukseni menetykseen ja itsetunto- ongelmiin oli pääasiassa syynä kotiolot, ei kiusaaminen, jolloin myöskään kiusaamisen lopettaminen ei olisi poistanut omia ongelmiani. Kun minulla se kiusaaminen ei ollut sellaista mitä joillakin, että olisi tietty porukka systemaattisesti hakannut, sylkenyt päälle ja muuta vakavaa, kuten sanottu, jopa myöhemmin kaipasin sitä vähäistäkin huomiota, jonka sain.
kun siihen kaiken päälle tuli vielä kiusaaminen, siitä oli seurauksena itsetunto-ongelmat ja tuo kertomasi varautuneisuus. Se, että kotiolosi olivat huonot, oli sinua kohtaan väärin. Se ei ollut sinun vikasi. Kiusaaminenkaan ei ollut sinun vikasi. Se, millä tavalla sinua kiusattiin, ei ansaitse yhtään vähättelyä. Sinun elämäsi on ainutlaatuinen ja sitä ei olisi saanut tapahtua. Sinä kuitenkin saat antaa sen anteeksi ja jatkaa eteenpäin.
"Uusin Perhe-lehti: "Opettaja väittää, että _kiusattu_ ei ymmärrä huumoria""? Onkohan tuossa otsikossa virhe?
no mutta miksi olisi niin paha, että jos joku lapsi tulee vaikka joka päivä kouluun likaisena ja haisevana, että hän kiinnittäisi asiaan enemmän huomiota, eikä vain sanoisi muille, että älkää nyt huomautelko sille mitään? Tietenkin se huomauttelu olisi väärin ja vain lisäisi lapsen ongelmia, mutta ei silti olisi loppujen lopuksi ratkaisu, toisin kuin se, että opettaja saisi selville, että lapsi elää narkomaani-isänsä kanssa ja hänet otettaisiin huostaan.
sanoa että opettaja kiinnittäisi asiaan huomiota.
ja palkata tarpeeksi poliiseja ottamaan ne rikolliset kiinni sovittamaan tekonsa. Vaarojen välttäminen on taas maalaisjärkeä, millä ei ole mitään tekemistä kiusaamisen kanssa. Tämä esimerkki oli aika kaukaa haettu.