++Kesäkuun kullannuput 2011 Marraskuussa ++

Tänään oli siis se ensimmäinen neuvolakäynti ja kyllähän siellä reilu tunti vierähti.

Sydänääniä ei kuunneltu, joten ei auta kuin jännittää sinne np-ultraan asti... Aika on varattu puolentoista viikon päähän.

Niin ja minulle uutena, täälläkin on sittenkin se veriseula vapaavalintaisena. Kuulemma vuodenvaihteessa tullut tällainen uusi "asetus".

Lääkärineuvola on kahden viikon päästä ja seuraava "tavallinen" neuvola vasta ensi vuoden puolella. Eli aika pitkälle on suunnitelmat selvillä =)



Niin ja neuvolatäti ei halua huomoida tässä vaiheessa kierron pituutta raskauden kestoa laskiessaan, jotenka niin teen minäkin, että pysyn paremmin laskuissa mukana =) Eli la 6.6. ja hyppäys eteenpäin...



carus 9+4

Mulla nyt siis viikkoja 6+4 ja varsin vähillä vaivoilla olen selvinnyt. Mikä tietysti sitten toisaalta jännittää, että onko tuolla enää ketään edes... Juuri suihkussa katselin, että nännit ne vaan tummmuu ja turpoaa, rinnat tuntuu ottavan aina semmoisia kipeytymisspurtteja, että ovat pitkään samalla lailla arat, ja sitten jonain aamuna taas megakipeät. Pahoinvointia on, mutta oksentanut en ole. Lähinnä aamuisin jos tyhjällä mahalla lähden liikkeelle. Appelsiinimehulla siis käynnistelen päivääni yleensä.



Neuvola olis tiistaina, ja munkin pitäisi siellä tietää, että haluanko tuon veriseulan. Ymmärsin neuvolantädin puheista, että sen saa lakiin perustuen jokainen halutessaan? Täällä toimitaan niin, että jos veriseulan haluaa, sen vastaukset mennään kuulemaan TAYS:n ja samalla tehdään np-ultra. Jos taas ei seulaa halua, np-ultra tehdään täällä kotikulmilla. Koitin miehenkin kantaa asiaan tiedustella, mutta hän ei ollut oikein mitään mieltä. Luulen kuitenkin, että en tuota veriseulaa halua.



Neuvolantäti lupasi myös sen varhaisultran tehtäväksi täällä ihan kunnallisesti, ja puhui että sen voisi tehdä sitten seuraavalla viikolla, eli 8+ jotain. Sitä odotellessa siis :-)



Mitenkäs kanssamammat, aiotteko ottaa influenssarokotteen? Minä en ole koskaan ottanut kausi-influessarokotusta, ja tuonkin kanssa olen nyt kahden vaiheilla.



Me ollaan edelleen kerrottu vain muutamille kavereille, kummankaan vanhemmille esim. ei. Ajateltiin että niskapoimu-ultran jälkeen sitten kerrottaisiin.

Viikkoja on vasta 7+5, mutta neuvolassa kuulemma tulevat viikot niin ruuhkaa että halusi ottaa minut mahdollisimman pian. Sellaista kyselemistähän se oli, olemme nimittäin vaihtaneet paikkakuntaa esikoisen syntymän jälkeen, joten taas käytiin kaikki asiat läpi.



Arvot olivat muuten ok, mutta verenpaine hirveän alhainen ja hemoglobiini myös:107 ensimmäisellä mittauksella ja 111 toisella mittauksella. Syön kyllä multitabseja, mutta ei näytä purevan. Voi johtua vasta todetusta laktoosi-intoleranssista, joka ilmeisesti on vaikeuttanut raudan imeytymistä tms. Ihmekään kun olen ollut niin väsynyt!



Paino aiheutti kivan yllätyksen, koska kotipuntari näyttää kahta kiloa enemmän kuin neuvolan puntari ;) Tiedä kumpi on oikeassa :D Painoa yritän tarkkailla myös nyt ja olla tiukempi ruokavalion kanssa kuin 1. raskaudessa.



Seulontoihin emme mene, ultra-aika saatiin joulukuulle n. viikolle 13. Toinen neuvola on sitä ennen, silloin päästään jo kuuntelemaan sydänääniä. Vieläkin huoli painaa, koska olen lähes oireeton. Lievä huonovointisuuskin on kadonnut. Tuntuu hurjalta, esikoisen kanssa nimittäin oksentelin ja oli todella huonovointinen.

Trenicia: Tervetuloa takaisin :)))



Lumikaneli: Tarrasukkia sinne! Toivottavasti pieni pysyy kyydissä mukana.



Uudet: willkommen, willkommen ;D



Veriseulonta: En tiedä..jos NP ultrassa ei mitään poikkeavaa näy, niin ei mennä. Ja sehän ei vielä tarkoita, että vauva silti olisi terve. Se otetaan, mikä saadaan. Tosin en ole miehen kanssa keskustellu asiasta, mutta tiedän sen, että itse kuitenkin lapsen pitäisin, ellei sitten kuolisi synnytyksen jälkeen.



).( Mulla on neljättä päivää migreeni tyylistä päänsärkyä. On kyllä vaan toispuoleista, mutta ihan kamalaa! Panadol ei auta yhtään, vaikka nappais kaksi kerrallaan. Toivon, että ei johdu raskaudesta, koska sitten sitä saa kärsiä viel ainaki tonne 12vko asti. Esikoisesta muistan hyvin, kun ei sietänyt edes kävellä.



Eilen sain pitkästä aikaa syötyä,ja kyllä olo koheni. Ruokavalio on ollu aika niukkaa ja mandariini pohjaista. Illalla ei sitten pahoinvointi kohtausta tullut, tosin aamulla yritin oksentaa tyhjää mahaani ulos :D mutta huono se on oksentaa, kun ei ole mitään syönyt.



Josaka 9+6

Pikaisen gallupin jälkeen siis 8 ei ole menossa seulontaan, ja vain muutama pohtii asiaa vielä. Ihan mielenkiintoinen "pikatulos", mietin että kuinkahan moni tuohon veriseulontaan todellisuudessa osallistuu, ja moniko niistä sitten kuuluu erityisiin riskiryhmiin jne. Itsekin olemme kallistumassa siihen, että veriseulontaan mennään vain jos np-ultra antaa jotakin aihetta lisätutkimuksiin.



Carus: kiitos kommenteistasi virtsatestin oaslta; en tiennytkään tuosta valkuaisista (raskausmyrkytyksen seuranta). Ketoaine homma on sikäli tuttua, että olen karppaaja (pudottanut painoa sen avulla 20 kiloa puolessa vuodessa viimetalvena). Itsellänikin on siis luvassa tiukkaa painonseurantaa, sillä en halua saada heti kaikkia pudotettuja kiloja takaisin.



jennil:lle tsemppiä pahoinvoinnin kouriin, se on tosi inhottavaa. Itse olen oksentanut nyt noin kerran päivässä, mikä on tietystikin vielä aika siedettävää, mutta ei se jatkuva kuvotus kovin mukavalta tunnu.



CC81:lle onnea plussasta! :)



Lumikanelille kovasti tsemppiä ja muistahan lepäillä!! Toivotaan että kaikki menee hyvin! :)



Cassandra: Itse ajattelin kyllä rokotuksen ottaa, jokavuosi sen käyn ottamassa (olen astmaatikko, joten kuulun riskiryhmään siinä kohtaa).

Mä luultavasti menen siihen veriseulontaan.. Mutta en tiedä vielä. Viimeksi menin, kun en päässyt np-ultraan.

Edellisessä raskaudessa oli muuten mullakin tota todella runsasta vuotoa, että luulin raskauden menneen kesken. Mutta eipä se vaan mennyt ja kaikki oli vähän ihmeissään siitä vuodosta.



Mulla olo on kuin olis jatkuva krapula päällä, semmonen ärsyttävä pöhnö olo, kaikki etoo ja käsittämätön väsymys! Tätä kestänyt nyt muutaman päivän, öööhh...., ei kiva olla yhtään.

Mutta siitä huolimatta syön jatkuvasti. Ja kauhee jano kokoajan. Ja paino senkun nousee! Mun mahakin on pullistunut huomattavasti ja se kyllä johtuu ihan vaan liiasta syömisestä =(

Noh, jos nää alkuoireilut hiipuis pois, niin varmaan toi syöminenkin asettuu normaaleille raiteille ;) En todellakaan halua lihota taas 20 kiloa, niinkuin ekassa ja kolmannessa.



Ekaan neuvola käyntiin vielä reilu viikko aikaa. Kyllä tää aika taas hujahti yllättävän nopeasti, lokakuu meni tosta vaan.



Mukavaa viikonloppua!



kakarakestit 8+1

Mulla on paino pudonnut pari kiloa siitä mitä ennen raskautumusti lukema oli,ja se on pysynyt samoissa lukemissa nyt aikalailla koko ajan.



Sen sijaan tein nyt mittauksen; vyötärön ympärys on kasvanut 5,5 cm syyskuun lopusta lähtien.. Ilmankos on vähän möhkö olotila..



Onko teillä muilla tullut paljon painoa tai senttejä lisää?

Tervetuloa uusille!



Trenicia: Sinne tullut hyviä uutisia. Tervetuloa takaisin!



Seuloista: Seerumiseulaan en osallistu, mutta ajattelin että osallistun pelkästään ultraan. Täällä ei niskapoimua mitata jos ei osallistu verikokeeseen, mutta katsotaan kuitenkin rakenteet päällisin puolin tässä vaiheessa. Seerumiseulaan en siksi osallistu, koska ei ole 100% luotettava. Esikoisen aikaan kävi niin, että seerumiseulan perusteella piti olla suuri mahdollisuus, että lapsella on kromosomipoikkeama. Jouduin sitten lapsivesipunktioon, jossa pieni keskenmenoriski. Sitten odotin piinaavat 2 viikkoa tuloksia. ( oli vielä joulun aika ). Tuntui että joulu meni pilalle ja koko raskausaika, vaikka sitten tulokset tulivat, että kromosomit ovat normaalit. ( sori toisto, olen ehkä tämän perustelun jo aiemmin tänne kirjoittanut )



Neuvolassa kävin ekakerran toissapäivänä. Kätilöllä oli myös ultra käytössä ja kysyikin että haluatko että katsotaan. No tietty halusin ja siellähän se vauva kölletteli. Oli kasvanut ja sydän löi. Hb 120 ei mikään huippu, mutta toivottavasti pysyis edes tuo. En haluais alkaa syömään rautaa, kun lisää huonoa oloa entisestään. Verikokeissa pitää käydä labrassa reilun viikon päästä ja sain ohjeen varata ajan (np )ultraan.



Influenssarokotteesta neuvolan kätilö ei puhunut mitään. Mutta tuntuu, että en uskalla ottaa ihan sivuvaikutuksien pelossa. En jaksa yhtään enempää huonoa oloa tai kuumetta rokotteesta tämän pahoinvoinnin päälle. Voihan se olla, että keväällä kaduttaa jos sairastuu influenssaan.



Suski: täälläkin paino pudonnut n. kilon. Vyötärönympäryksestä en tideä, kun en ole mitannut

ennen raskautta, mutta silmämääräisesti on kasvanut.



alabama 9+5

Olipa kiva kuulla Trenician hyvä uutinen. Toivottavasti kaikki menee hyvin!



Seulonnoista: np-ultraan olen kyllä menossa, mutta en sen kummempiin seulontoihin, ellei np erityisesti anna aihetta epäillä ongelmaa. Ollaan miehen kanssa puhuttu ekaa odottaessa, että jos meille tulee down-lapsi niin tervetuloa. Onhan niitä toki pahojakin kromosomipoikkeamia, mutta niistä lienee turha murehtia tässä vaiheessa.



Painosta: nyt on paino pysynyt samana alkuraskauden, vaikka maha vähän pömpöttääkin. Ekan raskauden aikana painoa tuli yhteensä 10 kg, kaikki lähti kuukaudessa ja sen jälkeen vielä 10 kg lisää, eli painan nyt 10 kg vähemmän kuin ennen ekaa raskautta. Vähän huolettaa jo, kun olen jo alipainoinen, että miten kuopuksen imetys aikanaan mut kuihduttaa kun ei olisi enää varaa laihtua.

Nyt tekee koko ajan mieli syödä, tänään suklaata, eilen sipsejä ja salmiakkia. Ja minähän syön =)



Kahvin lisäksi tullut uusi ällötys: myslipatukat. Ennen söin niitä välipalaksi toisinaan, nyt ajatuskin etoo.



Päätettiin miehen kanssa, ettei kerrota kellekään vauvasta ennen kuin eka kolmannes on turvallisesti takana. Mutta kyllä vaan kauheasti tahtoisin päästä siskolle intoilemaan jo!

Hienoja uutisia Trenicia : )



Mä olen ensimmäisen kerran tänä viikonloppuna ollut pahallamielellä ja panikoinut miten mä pärjään ja miten kaikki sujuu ja miten jaksan kaiken yksin.

Välillä sitä kaipaisi sitä kainaloa ja paijaajaa tässä olotilassa.

Tokikin itse ratkaisun tein pitää lapsen kun raskaana huomasin olevani ja edeelleen olen todella onnellinen, mutta pieni huoli kaihertaa mieltä sielti.

Lapsen isä soitteli kyllä viime viikolla mutta ei osannut sanoa juuta eikä jaata asiaan että haluaako lapsen elämäänsä vai ei. Painostaa ja pakottaa en halua eikä siitä mitään hyvää edes seuraisi. Neuvalan täti sanoi että yleensa miehillä on tapana kasvaa ajatukseen pikkuhiljaa ja lopulta kaikki menee hyvin. Tässä hetkellä tilannetta vaikeuttaa myös välimatka, mies on marras-toukokuun töissä lapissa joten tässä ei eds keretä näkemään kun vasta sitten kun olen jo viimeislläni raskaana toukokuussa.



No onneksi yh äidin arjesta on kokemusta jo vuosien ajan mutta eriasiahan se on pienen kanssa jaksaa yksin ja pyörittää siinä sivussa muuta perhettä ( poika, koira ja kissa)

No eiköhän kaikki sitten suju omalla painollaan ja pikkuhiljaahan sitä pääsee arjen rutiineihin kiinni, nyt vaan murehduttaa : (



Onneksi on ystäviä ja oma perhe tukena kuitenkin.



Angela ja Kirppu tasan 9 viikkoa.

Kyllä viikonloput on mukavia! :) Tuntuu kuin olisi ihan eri ihminen kun on saanut nukkua kunnon yöunet x 2. Ihanaa kun tuntee jaksavansa tehdäkin jotain. Ensi viikolla on edessä ensimmäinen neuvolakäynti. Jänskättää! Vaikka sitä on lukenut, että mitä tuolla neuvolassa tapahtuu niin silti sitä jännittää. Ja tietenkin senkin takia odottaa sitä, että mieskin pääsee (ja joutuu) kuulemaan näitä raskausjuttuja enemmän. :)

Ollaan puhuttu miehen kanssa, että veriseulontaa osallistumme. Miehen sisko on kehitysvammainen, ja tuota elämään kun on seurattu hyvin läheltä, emme halua oman lapsemme olevan sitä.



Oireita on edelleen ne samat, mitä tässä nyt pari viikkoa on ollut: väsymys, selkäsärky, jano ja pissahätä. Vaikka näissäkin on jo kestämistä niin pitää olla vain onnellinen, että pahasta olosta jouduin kärsimään vain viikon ihan alussa. Ei tuo houkuttelevalta kuullosta, mitä olen teidän muiden yökötyksistä lukenut.

Edes hajut eivät ota mitenkään erityisen paljon nenään. Välillä sitä jopa olen miettinyt vähän peloissani, että miksi näin vähän oireita...



Sellaista tällä kertaa, palataan palstalle neuvolan jälkeen! :)

).( Hohhoijaa tätä oloa... Viikonloppu meni ihan mukavasti, ilmeisesti koska sai nukkua enemmän mut tää aamu alko oksulla jo ennen viittä. Äsken meni tunti et sain taisteltua lautasellisen puuroa mahaani.

Huomenna ois alkuraskauden uä - hippaspippasen jänskättää... Ja viikon päästä eka neuvola =)



Voimia kaikille oireiden keskelle - odotellaan sitä hehkeää ja seesteistä keskiraskautta =)



Jenni & Mini rv7+4

Ihanaa, eilen saatiin lunta! Ei paljoa, mutta hiukan on maa valkoisena ja mieli heti paljon pirteämpi =)



Omaan oloon ei uutta. Naama kukkii - ärsyttävää! Yhden finnin kun saa paranneltua niin seuraava tekee jo tuloaan. Argh!

Olo on vaihtelevasti huonovointinen. Heti, kun tulee syömiseen pidempi tauko, iskee öklötys. Ja väsyttää tietysti...



Muuten kaikki ihan ok!



Vielä ei olla kerrottu raskaudesta kenellekään, ainakin np-ultraan ajateltiin odotella. Luulen tosin, että epäilyksiä suvun puolelta on ilmoilla, kun pyhäinpäivänlounaalla kieltäydyin ruokaviineistä, mitä en normaalisti tee. Uskon, että varsinkin anoppi tarkkasilmäisenä heti laskee yhteen yksi ynnä yksi... =)



carus 10+0

Suski*76 kyseli painosta ja mitoista.

Ekassa neuvolassa oli paino pysynyt ennallaan, mistä olen tosi iloinen. Vyötärömittaa en ole mitannut, mutta mu-tu -tuntuma sanoo, että senttejä on tullut jokunen lisää =) Turvottaa, turvottaa...

Terve!



Ja onnea sille kellä olikin masukki vielä masussa vuodon jälkeenkin, nimimerkkiä en muista..



Uskomatonta että mulla nyt jo rv 9 menossa, onneksi pahat olot jo taittuneet!



Spotifystä löysin pikku-ukolle lastenlauluja. Pmmp puuhevonen on nyt lemppari. Pieni mies tekee hampaita ja ruoka ei ole maistunut ja äitin hermoja koetellaan tosissaan. Se syöminen voi olla aika arka asia, sais osata laskea sataan ennen kuin pää hajoaa..mun ainakin vaikea suhtautua syömättömyyteen ja ruoan haaskaamiseen neutraalisti, puuh!



Mv ja unni 8+1

Maitovalas: Meidän vanhin poika on ollut 3 vuotiaaksi todella pieniruokainen nirppis ja olin menettää hermoni syömättömyyden kanssa. Ja tosiaan se ruuan roskiin lastaaminen ottaa todella paljon päähän!! Tsempit sinne!



Onnittelut kaikille varhaisultrassa käyneille ihanista uutisista. Trenicialle erityisonnittelut! Olet varmaan käynyt läpi aikamoisen tunteiden vuoristoradan.

Ja Lumikanelilla kans on ollut jännitystä alkuraskaudessa.Toivottavasti loppuraskaus sujuu mukavasti!



CC81 Onnea plussasta ja tervetuloa!



Angelalle tsemppiä arkeen. Hienoa, että sinulla on perhe tukenasi. Myös minä stressaan ja murehdin asioita aina etukäteen, vaikka asiolla on oikeasti tapana järjestyä parhani päin.



oma napa:Pahin yökötys on nyt ollut poissa pari viimeistä päivää eli joskopa se tästä alkaisi elämä taas hymyilemään.

Punninnut en ole itseäni sen eka neuvolajärkytyksen (+3kg)jälkeen. Minun on ollut pakko syödä koko ajan muuten on oksennus yllättänyt. Painonnousu kyllä tasaantuu taas kun jaksaa alkaa liikkumaan normaaliin tahtiin ja voi taas alkaa palata (Ihanalta!)roskaruokadietiltä normaaliin terveelliseen ruokavalioon. Tänään pystyin jo syömään hedelmiä aamupalaks,jee! Masu kyllä pömpöttää jo varsin somasti ainakin iltaisin ;). Taitaa olla turvotusta tai sitten ne hampurilaiset on kasaantuneet vaan tuohon vyötärölle.



Eka ultra on 19.11 eli ensi viikon perjantaina. Silloin napataan myös kaikki verikokeet. Jännittää kyllä ihan hirmuisesti jo nyt! Aiemmissa raskauksissa olen ollut enemmän "soitellen sotaan" asenteella, mutta nyt huoli kalvaa, josko mantelilla on kaikki kunnossa.



Tänne on luvattu iltapäiväksi kunnon lumimyräkkä. Täytyy lähteä lenkittämään koira sitä ennen.



Pastilli ja Mandeli oisko tasan 10



ps. METTA: Minun kuopus on myös syntynyt 02/2009 Kättärillä.Ollaankohan oltu samaan aikaan?;)

Taitaa suurimmalla osalla listalaisista olla vielä se vaihe et odotellaan ekaa neuvolaa ja ultraa ja ei vielä niin tunnu et olis kirjotettavaa. Tai itellä ainakin vähä tuo.

Mulla karsee flunssa jatkuu. Viime yönä yritin laittaa patjan alle tyynyä että pää olis korkeemmalla mut silti sai yskiä melkeen koko yön. Lisänä kuume, poskiontelot kipeenä, pää kipee ja nyt vielä toinen silmä tulehtunu niin ei oo kiva. Mieskin lähtee huomenna työreissuun ja yksin on pärjättävä kahden muksun kanssa. Meillä, kun ei ole sukua lähellä ja kaikilla kavereilla on omat muksut ja huolet niin ei viitsi edes kysyä apua. Vähä huolestuttaa miten tää tauti vaikuttaa masulaiseen ku saa yskiä kokoajan keuhkot pihalle. Ja sitte kun ei uskalla laittaa silmätippoja tai mitään niin yritän selvitä poppakonsteilla, marjoja, valkosipulia ja kuumaa juotavaa.

Ensi viikolla olisi eka neuvola ja np-ultra. Toivottavasti tää tauti hellittäs ennen sitä. Innolla odotan varsinki ultraa ku kaveri joka nyt joku 20 viikoilla kerto et ultrapaikassa katotaan täällä jopa vähä 3d laitteella. Aiemmin en oo niin tarkkaa kuvaa nähny. Tietty vähä jännittääki, mutta kait se kuluu asiaan.

Kirjotelkaahan muutki vaikka vaan valitusvirttä niinku minä jos ei muuta ole vielä kerrottavaa :)



viljuska&pikkunen 10+1

Kokeile valkosipuli/hunaja maitoa ja sata valkosipulinkynttä sukkiin yöksi. Kuulostaa hullulta, mutta itsellä auttoi kun olin vaan ensin tarpeeksi sairas kokeilemaan ;)



Sairastin viime raskaudessa viikon verran kuumeessa influenssaa, olin 3 kuulla raskaana, kyllä ne masukit kestää mitä vaan. Niin ja viisuri tulehtui myös samaan aikaan, joka sitten revittiin pois. Olipa hehkeä kokemus! Koita kestää!! Meilläkään ei ole sukulaisia lähellä auttamassa ja mies yrittäjä joka tekee ympärivuorokauden töitä...Lohduttiko yhtään ;))

On ollut vähän kiirettä ja hälinää tässä kotona. Pojat pitävät äidin liikkeessä :D Onneksi sentään kuopus vielä nukkuu päiväunet :)



Ja voi että minulla on huono olo! Iltaisin oksettaa niin kamalasti että itkettää jo. Muuten ei sitten olekaan oireita. Esikoisen aikaan ei ollut mitään oireita, kuopuksen aikaan pientää etovaa oloa, ei paha ollenkaan. Mutta tämä kaveri. Voihan yök.

Ja tänään huomasin ettei minulle mahdu toppahousut jalkaan! Maha niin turvoksissa että näytän olevani viikoilla 16-20 :D

Milloinkohan joku huomaa olotilani. Ei uskalleta kenellekään vieläkään kertoa, vaikka näimme ultrassa kaiken olevan hyvin. Tiedä mitä tapahtuu. Tosiaan, edellisessäkin keskenmenossa nähtiin sydämensykkeet rv7, mutta viikko sen jälkeen olikin jo kehitys loppunut.

Pelottavaa.



Noh, parin viikon päästä uuteen ultraan :)



Jospa tosiaan alkaa täälläkin sana"sota" kun neuvolat lisääntyvät yms :)

lapsen syntymä ajankohdan. Hitsi vie, kesäkuu, mies ei ole paljoa kotona! Yksin kolmen lapsen kanssa. Jaiks.