** Kissankulman naiset marraskuussa**

Nani: Hui hitsi:)) kohta sä pääset tosi toimiin!!!! Jännää.... kyllä tämä aika vaan niin nopeesti menee... eipä varmaan silmät kuivana pysy kun teidän lapsonen lumiukon soitti, mun mielestä se on tosi liikuttava kappale... niisk! Koitappa kerätä voimia, kohta niitä tarvitset:)



Ananas: Mulla sama juttu, lapset menee illalla ajoissa nukkumaan. Mä kanssa tarvin omaa aikaa, ja mun mielestä lasten kuuluu mennä ajoissa nukkumaan:) Kyllä meilläkin aamut aina ajoissa alkaa, noin 6.30 on aina nämä pienet heränneet, noita koululaisia saa sitten kyllä potkia persuksille:D Meillä tuo nuorimmainen täyttää siis 28.12 3 vee:) aatto oli LA hälläkin ja tosiaan syntyi mulle kolmekumppisiksi:)) Jännää tosiaan minä päivänä tämä veliveikko syntyy... Mennään samoissa viikoissa ja samoissa fiiliksissä näköjään, mulla kanssa jotenkin vittuuntunut ja väsynyt fiilis:( lumi helpotti ja nyt neki on lähteny... kuuluu kai tähän "taudin" kuvaan nämä olotilat... koitappa sinäkin jaksella ystäväiseni.



Pirre: Ihanaa kun teilläkin on Peppi:)) mun mielestä ihana nimi. Meillä kanssa satujen maailmassa nimet liikkuu, ja pojastakin on tulossa mitä suurimmalla todennäköisyydellä satuhahmo;) ja aivan ihanat nimet teidän muillakin tytöillä!



Katjalah: Sullakin alkaa tapahtumaan:))) se on kohta menoa sitten.... jännä nähä kumpi teistä ekaksi ehtii, sinä vai Nani:) Mites sulla noi muut olikaan syntyneet? voimia ja jaksamisia tositoimiin...



Täällä ihan peruspäivä, Peppi on tervehtynyt, tänään oltiin perhekerhossa ja askarreltiin isänpäiväkortti, hieno tuli:) Sitten siivosin torpan ja käväsin mutsillakin kylässä... eipä olisi kannattanut, paha mieli vaan tulee....



mami

.. Brunolla ihan miehen ehdotuksesta:) Halusi varmistaa, että pikkuisella kaikki ok, kun on niin samassa asennossa kököttänyt ja perätilassa ym.

No, kaikki oli oikein hyvin ja mikä parasta, oli kuin olikin PÄÄ ALASPÄIN;) Eli on kiepsahtanut perjantain jälkeen jossain kohti ympäri. Istukka oli niin täydellisesti edessä, etten sen takia tunne suurta osaa vauvan liikkeistä. Varmistui nyt samalla, että tyttö siellä köllii:) Sen mitä kasvoista näimme, niin ihan kuin meiän vanhin tyttö Jasmin vauvana:)Painoa oli 1930g, eli syntymäpaino tulee olemaan jotain 3700g luokkaa sitten rv 39. Nyt hyvä ja huojentunut mieli:) Ihana mies oli, kun sinne meiät kiikutti:)



Nanilla h hetki jo lähellä:) Wautsi ja jänskää!

Ei muuta kun suppareita kovasti sinnepäin:)



Katjalah, ihana, että oot kasassa vielä, nyt tosi hyvät viikot jo:) Jospa se limatulppa jotain enteilis vaik viikon päähän, 36 ois jo enemmän ku hyvä syntyä:) Meillä kerhossa äiti, jonka esikko synty rv 37 ja kakkonen rv 35 ja oli heti kuin muutkin vastasyntyneet ja pääsi normisti 2vrk iässä kotiin. Painoakin oli muistaakseni melkeen 3kg:) Eli nyt voi jo vähän niinku huokasta:)



Mami kaim, itku kun rokko pöpö nyt riehunut siellä, mut hyvä jos on jo helpottanu! Meillä taas joku yskä pirulainen jälleen. Kuulemma keuhkokuumetta paljon liikkeellä, mut onneks meni kuopuksella ainaskin pian parempaan suuntaan, ettei varmaan sitä onneks sitten.



Meillä lapset on kaikki J alkuisia, ihan sattumalta 2 ekaa tuli J alkuisiksi ja 3 ajateltiin et on j:llä hänenkin alettava. No, jos oisin nelosen kohalla tienny, et tulee vielä lisää hänenkin jälkeen, niin olis voinu kirjaintakin jo vaihtaa. Niimpä näitä pikku j tapauksia on nyt kertyny jo liuta, eikä enää auta alkaa tyyliä muuttamaan;) Meiän lapset on Jasmin, Julius, Jemina, Jeremias, Jonathan ja Joshua. Hiukan ulkolaiseksi päässy noi kaks viimisintä lipsahtamaan, mutta Joshua nimen mies päättänyt jo muksuna, kun oli jonkun sankari pojan nimi jossaki hänen lempi leffassaan, annoin sitte vihdoin periksi;) Toisina ja osalla kolmansina niminä sitten oikein vanhoja suomalaisia nimiä:)



Nyt ihan väsy, tullu pari yötä pyörittyä, hyvää asentoa ei oo löytyny ja selkä ollu öisin kipeä.

Eli tervetuloa loppumetrien vaivat..



Jakselkaahan kaikki!:)



mami@ ja ei enää pyllerö vaan tyllerö 31+2:)

Taas on aika vierinyt ja parta kasvanut ja lista levinnyt ja minä iiiihan pihalla :) Ihanan tehokas kyllä tämä meidän porukka kun ajatellaan, että kaikilla siellä kotona varmasti sitä muutakin tekemistä piisaa... Yritän taas perinteisesti palata ruotuun ja "ryhdistäytyä" :)



Se on sitten tosiaan MARRASKUU (mun alltime favourite!) ja tarkoittanee "lähtöä" ainakin Nanille :) Ihan huikeeta, kun tuntuu, että olis ollut eilen, kun tuolla neliapiloissa "kohdattiin". Toivottavasti sinä aloitat nyt sitten uusien, ihanien, 9/9 Kissankulman poikien ja tyttöjen kunniakkaan kavalkaadin, johon liitytään sitten kaikki "vuorollamme" :) Onneksi se oma ylkänenkin rupeaa tokenemaan tolpilleen, "roikuskele" vaan ahkeraan kuitenkin lahkeessa, että malttaa tarpeeksi antaa aikaa toipumiselleen. Noiden ukkojen tuntuu olevan niin mahdottoman vaikeaa hellittää, koska selvähän se, että jos ei ole työvalmiudessa 24/7, niin jo vain me poloiset joudutaan lehtilaatikkoon asumaan... Minäkin olen sitkeästi saarnannut omalleni, että nyt on kyllä ihan korkea aika käydä tarkistuttamassa kuntonsa, se ei se peruslabra- ja lääkärikäynti meitä konkurssiin vielä suista! Koita nyt päästä itsekin nauttimaan viime hetkistä mahakkaana ja positiivisesti ajatellen, että kohta on kolotukset historiaa :)



Minultakin tervetulotoivotus Enkeli&murunen! Teillä on rankka kokemus takana, joka taatusti jälkensä jättää, mutta nyt uskotaan, että kaikki hyvin menisi ja pienoinen sieltä sitten ajastaan syliinne saapuisi. Tänne vaan langoille lepattelemaan muiden sekaan :)



Andrealle isot rutistukset! On kyllä tosi puuduttavaa, että ei ole löytynyt kanavaa selkeästi erityistarpeisen esikoisesi auttamiseksi. Tuo oma tilannekaan ei ehkä ole kaikista optimaalisin lähteä pontevasti ajamaan asioita, itse ainakin huomaan, että kaikkien lankojen käsissä pysyminen tällä hetkellä vaatisi ihmemiesmäisiä suorituksia. Meillä tuon kakkosen kanssa hätiin tosiaan tuli se perheneuvola, kun tarpeeksi asiasta piti mölyä. Nyt vaan jännityksellä odottaa, että tulisi pian kutsu siihen arviointiin, niin ennättäisi ennen vuodenvaihdetta toimia hakemusten ym. suhteen, kun kaikki on taas katkolla, tuet ja muut. Ollaan vaan sitkeitä, lastemme parasta ajetaan, joten ei anneta minkään olla liian iso este ;) Se voi joskus se reitti aueta ihan yllättävältä taholta ja kannattaa selvittää, onko paikkakunnalla esim. yksittäisiä toimielimiä, joiden kautta voisi apua saada. Täällä esim. tuo perheneuvola ja oma kuntoutustyöryhmä, joka myös noita tutkimuksia järjestää. Sulla vielä sitten lisäjännityksenä tuon mukulaisen asento. Toivottavasti nyt älyää itsekseen pää alaspäin mennä. Minullahan takana erittäin onnistunut nelikiloisen perätilasynnytys ja minusta oli helpompi, kuin nuo aiemmat, kun se päähän on isompi kuin takamus. Muistan kyllä, että silloin sanoivat, että se neljä kiloa on ehdoton yläraja uudelleen synnyttäjilläkin tuon alakautta synnyttämisen suhteen, että sinulla nuo aiemmat ei kyllä ihan sitä lupailisi :) Lantiokuvien perusteella antoi kyllä ymmärtää minullakin, että tuli mitä vaan, kaikki kyllä taatusti mahtuu (olikohan vinoilua?)... Toivotaan nyt kuitenkin, että olisi rt:ssa :)



Watulle onnittelut loistavista rakenneultrakuulumisista! Jospa se teillä sitten säilyy yllätyksenä tuo paketti loppuun asti :) Tuo remppatouhu on kyllä siitä aina niin mielenkiintoista, että nälkä kasvaa tosiaan syödessä, ainakin mulla! Mikään ei oo niin ihanaa, kun saada uutta ja "puhdasta" aikaiseksi, ja voi sitä riemua, kun joku on ihan viimeistä listaa myöten valmis!! Meillähän tehtiin tässä sillon reilu vuos sitten kun muutettiin khh ja keittiö-remppaa, mutta kummasti vaan tunnelma pikkuhiljaa latistuu, kun keittiön katto ja yläseinät edelleen maalaamatta ja listoittamatta ja khh:sta on tullu joku ihme välivarasto kaikelle mahdolliselle eli pesukone seisoo edelleen pesuhuoneessa ja kuivausrumpu taitaa keretä ruostua tuonne siiloon, ennen ku saan kertaakaan edes kokeiltua... Muista joo tosiaan rajoittaa sitten aina välillä, että saatte tosiaan kaiken valmiiksi ennen pienoisen tuloa ;) Ai miten tutulta kuulosti tuo "kenkäepisodikin" :) Itsekin toissapäivänä lajittelin kesäkengät pois ja kaivelin tuhdimpia jalkineita, niin tulos oli jokseenkin omituinen. Meiltä löytyy esim. koon 32 ja 36 nilkkurityyppisiä coretex-kenkiä neljät, mutta vastaavasti välikokoja ei mitään. Sitten tuon esikoisen, joka muuten ei senteillä makeile, jalka on kokoa 39 eli sai nyt sitten käyttöönsä mummon "perintömaiharit" ja kumisaappaat. Monojakin tutkailin lähinnä kauhulla! Talosta löytyy suksipaketteja monokoolla 28, 34 ja 38. Eskarilainen sanoi, että tuo pienin mahtuu, vielä, mutta kun kenkä on jo kokoa 30, mahtaako mahtua kun hiihtokelit alkavat? Kakkonen sovitti 34:sta, mahtuu, mutta sama tilanne, kenkäkoko on jo likempänä 36:sta. Esikoiselle ei sitten 38 mennytkään, joten pohdittiin, josko ottaisi käyttöönsä minun 41 monot ja niihin kuuluvat sukset (kirvelee niin pirusti, koska rakastan hiihtämistä!), jos käykin sitten niin, että joudutaan tuurilla noille kahdelle vielä uusia ostamaan! Eihän näissä lapsissa mitään, jos vaan "persaus kestää", kirjaimellisestikin ;)



Pirrellekin varmaan triplaonnittelut paikallaan! Tietysti ensiksi hyvistä ultrakuulumisista tuon sydänvaivan suhteen ja tyttösestä, mutta myös tuon talon suhteen. Eipähän tosiaan jää epäselväksi asia ja se, että teitä yritettiin kusettaa oikein rankasti! Ja olkaa vaan pää pystyssä "hankalia" asiakkaita, monen muunkin kannattaisi olla, niin säästyisi monelta ikävältä yllätykseltä. Meidän entinen talo oli kyllä niin perusteellisen hyvin rakennettu, että itseä ei kyllä jännittänyt hetkeäkään, kun sitä seuraaville tarkastettiin. Aivan mahtavan kodin saivat itselleen, itse en juuri talosta olisi halunnut luopua :( Kaipa tästäkin vielä joskus hyvä tulee... viimeistään, kun kelloon saadaan lisää tunteja ja tilin saldon perään lisää nollia ;) Ja oikein normaalilta kuulosti tuo sinun unohtelu ja "raivoaminen". Täällä nyt muutenkin asustaa tällainen tussahtelija, mutta kyllä selvästi on hermo hieman herkemmässä kuin tavallista. Ilokseni olen huomannut, että kaiken kaikkiaan lapsille riehuminen on kyllä huomattavasti vähentynyt aikojen saatossa (puolisolla taas vastaavasti mielestäni lisääntynyt), mutta sellainen "itsekseen kiehuminen" on kyllä ihan melkein jokapäiväistä, ja syyt ei todellakaan ole kummoisia! Tuo unohtelu on kyllä todella valitettavalla tavallakin tuttua, koska liittyi niin oleellisesti sairastumiseeni silloin muutama vuosi sitten. Ilman puhelinta en todellakaan pääsisi päivää pidemmälle! Kaikki asiat rustaan puhelimen kalenteriin ylös, ihan pienimmätkin soita sinne ja Eelille liikkavaatteet- tyyppiset jutut. Antaa itsellekin sellaisen levollisemman olon, kun on kaikki mukana. Toki joku kammo vissiin kuitenkin jäänyt, kun aina on kuitenkin pakko vatvoa, että jos onkin jotain unohtanut ;)



Ananasmehu: onko kauheeta sanoo, että oottaa melkein yhtä paljon sitä joulua ku vauvaa? Oon mä niin jouluihminen ja täällä aiemmin puhuttiin niistä joulun eväistä, niin aika samat laatikot ja kinkut löytyy meiltäkin. Juusto- ja hedelmätarjotin pitää ehdottomasti olla ja sillikakkua, muuten ei tuu mitään! Sit väsään usein jouluks kanasalaatin ja sinappia on kans pakko tehdä. Jälkkäriks oon usein tehny jonku jäädykkeen marjoista tm. On ihanan raikasta syömistä kaiken ton "mätön" jälkeen. Aattoaamuna meillä on yleensä sauna ja puuro ja tietysti mutsin tekemää rusinasoppaa, ilta menee sitten syödessä sitä kaikkea muuta. Näyttäis muuten siltä, että olis tulossa toinen joulu peräkkäin, ku ollaan ihan omalla porukalla. Ei paha, mutta mä niin haluisin muitakin mun omia ihmisiä tänne, veljet, iskän ja äitin, enoja ja tätin. Mun mielestä joulu on perhejuhla ja kaikki noi kuuluu mun perheeseen, ei ehkä siihen ydinporukkaan mut kuitenkin. Niin ja onnea poikauutisista ja hieman kade oon poreista ;)



Mamiof:n galluppiin sit yksi vastarantalainen... Mikä ihmeen rytmi? Minä näin tuuliviirinä voin ihan rehellisesti tunnustaa, että ei ole kellon kanssa koskaan eletty eikä eletä. Toki koululaisilla on illalla pääsääntöisesti deadline, koska on turvat oltava tyynyissä ja aika lailla samoin ajoin tuo pieninkin päiviään elää, mutta ei tulis kyllä mitään, jos yrittäis joka päivä jotain samaan aikaan ruokaa pöytään- metodia noudattaa. Minen vaan taivu sellaseen. Sit tulee usein tehtyä lähdetääs käymään kaupungissa- tyyppisiä vetoja, niin aina vaan venyy ja paukkuu. Illasta haluan minäkin oman aikani ja niin tarkka olen siitä, että jos jonkun "sirkuksen" takia nukkumaanmeno venyy myöhään, niin istun sitten itse vaikka yöllä, kunhan vaan saan nollata päivän. Tänne muuton jälkeen hyvänä esimerkkinä olkoon esim. se, että täällä koulussa aloitetaan lounas kello 9:25, että arvatkaa haluunko sunnuntaina lounaita siihen aikaan väsäillä, hyvä jos ollaan aamiaiselle keretty! Minä elän mieluummin "hengessä", niin eipähän sitten ne (ainaiset) muutokset heti saa porukkaa bingoilemaan pitkin seiniä. Sit kyselit peräruiskeesta ja pitipä oikein tosiaan kelailla, että olen saanut sen tasan kerran kakkosen synnytystä ennen, mut muuten ei ole tarjottu. Ei mikään mahottoman nasta juttu, mut ei sekään kivalta tunnu, kun synnytyksessä tuntee, että jotain valuu peräpäästä, kerran on sekin tullut koettua. Aika hyvin kuitenkin suoli toiminut ennen synnytystä, eikä odotusaikoinakaan mitään ihmeempiä ummetuksia ole ollut :)



Sulla oli ollut ihana lomallelähtö, juhlat ja kaikki. Mulle oli ihan shokkiylläri, että oli s-postiin tullut edes vahvistus, että ovat vastaanottaneet ilmoituksen mun ä-lomasta. Työkaverit on kyllä ihania, mutta meillä se johtoporras hieman "tökkii"... Tais tulla sulle sit ihan nappiaikaan toi töiden päätös, mä en näillä makkaroilla pärjäis edes mummojumpassa vaikken olis raskaanakaan :) Noi tuntemukset on kyllä aika samankaltasia, musta vaan tuntuu, että on niin paljon hommaa vielä ettei voi pysähtyä. Kaupalla on tullu oltua, viime viikko meni kokonaan juostessa Kuopiossa ja laitellessa paikkoja ku perjantaina tuli 1 vuosi täyteen yritykselle ja haluttiin vähän hemmotella immeisiä sen tiimoilta. Kotonakin on vielä vaikka mitä tekemistä, pienen vaatteet tosiaan pesty ja viskattu tonne kaappiin, mut muuta ei sit olekaan laitettu. Siivoojat nyt käyneet kahdesti, ekaks pesemässä ikkunat ja nyt viimeks pesivät saunan ja pesuhuoneen ja aloittivat katto/seinä- linjoilta. Tulevat taas pe. jatkamaan ja haaveissa olis, että sais kaikki paikat käytyä läpi vielä ennen ku tää yks tulee. Pakko kyllä sanoo, että aivan ihana tunne tulla siistiin kotiin ja nyt oon jo varma, että saavat kyllä jatkossakin käydä, yhtään en pode huonoa omatuntoa!



Äipälle tsemiä keppien kanssa, kertakaikkisen kökkö mäihä sulla. Aikas kokosia ne on teilläkin mukelot olleet :) Mulla se on jostain syystä ainainen paniikki, että pärähtää "jättikokoiseksi". Kai se tekeminen kuitenki siinä määrin hirvittää, että toivois vaavin pysyvän jossain max. 4 kilon huitteissa. Hienoa kuitenkin, että synnyttäminen menny suht' mukavasti sullakin, ja edelleen se lopputulema on kuitenkin tärkeintä eli että pihalle tulee terveenä ja yhtenä kappaleena :) Ja minäkin liputan ihan täysin sen puolesta, että siinä missä hehkutuksiakin, niin tänne mahtuu kyllä toistakin laitaa, että jos potuttaa, niin antaa tulla vaan!



Mami@6 mahtavat onnittelut tylleröstä ja olihan tuokin huojentava uutinen, että kintut kohti kattoa köllöttää siellä masussa :) Kyllä ne vaan nuo ukotkin joskus osaa yllättää ihan ihmeellisellä tavalla, täälläkin, vaikka viime aikoina onkin ollut aika hilijasta... Ja hyväähän tuo kokoarviokin lupaili teillä, että ihan kivan kokoinen vaavi olis tulossa. Komea J-sarja teillä ja juuri nuo "ulkolaiset" on minusta tosi komeat nimet. Jos meillä olis nyt poika ollu, olis Jerome ollu erittäin potentiaalinen nimivaihtoehto. Tyttöjen nimistä ei J-nimet kauheesti sytytä, mut miehen kummitytön nimestä Jannika tykkään ja Jemina on kans kiva. Aiotteko J-sarjaa edelleen jatkaa, kysyy utelias, joka tykkää hurjasti nimistä ja niiden merkityksistä :) ?



Ihana kuulla tosiaan, että Katjalahkin olet vielä yhtenä kappaleena, nyt tosiaan alkaa olla niin upeasti viikkoja, ettei tarvitse ihan mahdottomia jännätä pienen puolesta :) Aika raskaalta tuo olo ja elo varmasti tuntuu, tuskin mitään kovin ihmeitä antaa tehdä, mutta lohduttaudutaan vaan ajatuksella, että ihan pian ollaan maalilinjalla :)



DolceVitallekin vilkutuksia, hyvä, että poikeloinen on mitoissaan ja "kantajallakin" kaikki ok :) Ja hassua miten päinvastoin tuo haluasiakin voi mennä, minulla just toisin päin :D

Pakko oli laittaa jo tuota romaania tulemaan, ettei vallan ala pätkimään:)



Eli siis tässä menny parit viikot taas ihan "häntä suorana", mikä on mulle näin loppuajasta hyvin tyypillistä. Pirun nasakkaat supistukset yrittää kyllä hidastaa menoa ja onpa tuossa iltana muutamana tosissaan saanu miettiä, että mahtaako tuo tuolta tielle tipahtaa, kun tuntunut painavan niin alhaalla ettei pissaa ole pihalle saanu. Mahamitan takia pari kontrollia nyt ollut ja on se nyt pikkasen tasaantunu käyräkin.



Ottivat mulle kuitenkin olojen takia lekuriajan, joka oli tänään. Täällähän ei mitään ultraa enää näin loppuajasta edes ole eli jos ei jostain syystä Kys:n passiteta, on ihan autuaan tietämätön mistään painoista tai muista. Lääkäri meni ihan ok, paineet hyvät, hb vaatimattomat 135, mun kokonaispainonnousu nyt 4,5 kiloa ja se kohtumitta noin 35 cm. Laittoi kuitenkin Kys:n kyselyä, josko näytille ottaisivat, kun mukelon pää niin alhaalla, että kuulemma melkein silmällä näkee ku kurkistaa. Viljelyn otti (mulla ollu strepto kolmoselta) ja sisätutkimuksen mukaan (joka sattu ihan ...tanasti) kaulat kadoksissa, joskin sisäsuu hänen mielestään vielä kiinni. Kivasti on muutes juilinu sit tämän loppupäivän ja illan ku ronkittiin :(



Eipä sitä osaa vaan aatella mitään ihmeitä. Jotenkin tuntuu, että tuskin ottavat sinne sairaalaankaan käymään, kun oli jotenkin niin ynseää se kohtelu viimeks. Sitä painoarviota kyllä kovasti haluaisin, mutta onpahan sit jotain yllätystä, jos ei ennen synnytystä mihinkään pääse. Itelle vaan nyt syttynyt pieni toive, että olisi se ihanaa, kun syntyisi tässä "minun kuussa", kun mieskin aikanaan sai tuon esikon "omassaan"...



Täälläkin jo muutamaan otteeseen mainitut loppuraskauden vaivatkin on hyökänneet eli luut huutaa hoosiannaa ja kädet puutuu ihan älyttömästi, varsinkin yöllä. Närästystä en ole koskaan kokenut, mutta suonenveto on yllättänyt pariin otteeseen niinkin mielenkiintoisessa paikassa kuin sisäreisi! Aivan järkyttävä tuska, ihan itku meinannu tulla. Tuon 12-kiloisen puntin kanniskelu alkaa käydä jo ihan työstä ja kivasti sit aina puristeleekin kun on hetken aikaa sen kanssa temunnut. Muutenhan tässä kai ollaan ihan jees :)



Pakko hehkuttaa muuten minunkin, että minun lapsuus- ja nuoruusaikojen ihan ehdottomasti paras ikätoveri sai kuin saikin viimein esikoisensa rv 42+2 ja tempas heti pohjat kokotaulukkoon: 4224g ja 53 cm! Kyllä siinä vaan itku pääs', ei auttanu mikään. Nyt vaan oottaa hulluna, että sais jostain sellasen raon, että pääsis vähän pikku-ukkoa "rutistelemaan"... Onnea vaan nani-tätille tosiaan myöskin!



Unta kai sitä täytyis lähteä koittamaan. Huomenna pitäis Kuopioon lähteä tukussa pyörähtämään ja sit iltapäivästä olis tytön perheneuvola. Ilta olis hyvä pyhittää vähän raivaamiselle, että pääsisivät siivoojat sitten töihin pe-aamuna. Tavaraa vaan koittaa lajitella paikoilleen, roskiin ja kirppissäkkiin, että sais tän mökin kuosiin. Uloskin pitäis valoja ruveta kahtelemaan, kun on niin pirun pimeä tuo meidän pihapiiri. Eilen saivat onneksi mies ja lapset raivattua tavaraa tuolta talleihin ja leikkimökkiin, kun aika myräkän sitten yöllä piti. Kaipa tämä joskus tästä...



Mut nyt huit hiiteen jorisemasta, johan taas tuliki "napsuteltua" :) Palaillaan!



-omppuli ja yllis 35+3-

Kiva kuulla ompusta ja hienoa että Katjalah on vielä yhdessä koossa :)

Jännittävää kun nyt on ainakin kolme teitä joilla lähtö ihan koska vaan, kerta ompullakin niin paikat kypsyneet.

Onnittelut mami@ hyvistä ultrakuulumisista ja tytöstä!



On kyllä varmasti iso apu siivoojat, munki on ollut tarkotus tonne uuteen kotiin ottaa kun valmistuu mut taitaa valmistua niin täpärästi huone kerrallaan et minähän se sielä niitä huhkin muuttokuntoon ihan varmasti.

Tänään vähän aattelin pitää vapaapäivän maalaamiselta, mut enpä tiä, olo on hyvä ja yläkerrassa sais värimaaleja teloa seiniin et ehkä sinne siis hetkeksi ainakin.

Huomenna on kuitenki taukoa sieltä kun mennään juhliin meiän Antti 4v (täyttää la mut pöytiä ei saanut varattua la-su) Täällä on niin pienet tilat et kokeillaan rosson onni oravan synttärijuhlia, ihan pienellä porukalla mut et edes jotain olis.



Rempasta piti ompulle mainita vielä että meillä myös kokemusta moisesta, tuntu et aina vaan repsotti ja koskaan ei tuu valmista kun asuttiin ja rempattiin samaan aikaan ja se vanhan purkaminen..no mä hoidin sen aika pitkälle aina.

Ihan erilaista tehä nyt uutta alusta asti kun ei ole sitä vanhan purkua ensin.

Lisätunnit ja ne lisänollat tileihin kelpais kyllä mullekin :D



Mitähän mun vielä piti...niin äipälle juu on se kyllä kumma kun jotkut ne ei vain osaa pitää mölyjään mahassa! Koettu on ja nyt kun tätä viidettä alettiin odottaan niin mä kyl sanoinki et tiukkaa tekstiä tulee saamaan jos tulee näitä hitsin hauskoi vitsei..Ihmeen vähällä päästyki sen suhteen, odotin pahempaa.

Mut toi meiän raksa, sen suhteen tai niiden kommenttien suhteen on kyl savu noussut kerran jos toisenki!



Ottiko muuten teistä kukaan äitiyspakkausta? Mä vein heti paperit kun ne sain ja innolla ootan et millanen on pakkauksen laatu nytten, mietin et otanko vai en mut otin sit kuiteski, toivottavasti ei ne vaatteet ihan heti hajois kuitenkaan.

Nyt vois mennä aamupalan laittoon.



wattu 22+3

Kiva kuulla että katjalah on vielä kasassa. Sullahan alkaa olemaan ihan hyvät viikot jo :)

Ja onnea sille toiselle mamille ultranäkymistä.

Ompustakin oli kiva kuulla, mutta mitäköhän muuta mun piti muistaa?! Kas kun en muista.

Jännää että monella alkaa kuitenkin tositoimet olemaan jo ihan käsillä!



Rempasta oli puhetta.. mehän rempataan kanssa, ikivanhaa taloa. Ja asutaan samaan aikaan, ja mies on luonteeltaan vähän liian kiltti, joten hänen aikansa kuluu toisia autellessa. harmi vaan että me ei tänne päin saada sitä apua koskaan :( Mä todella toivoin että olisi kodinhoitotila saatu kuntoon ennen kylmiä. meillä on pesukone nimittäin kesäsaunassa, ja siellä jäätyy putket aina talveksi. Nyt oli edellisyönä iskenyt jo hileeseen... Viimetalven kävin mun mummulassa (tyhjillään oleva talo naapurikaupungissa) pesemässä pyykkejä, tänätalvena musta ei siihen rumbaan ole. Joten hiukan kauhumma seuraan ilmojen kylmenemistä! Ja sama pätee eteiseen, se on kanssa hyvin vaiheessa, ja sen piti olla valmiina ennen kuin vauva syntyy. Mihin ihmeeseen mä parkkeeraan sitten vaunut kun vauva on syntynyt? Keittiöön vai? Kyllä tää remppä- joka ei etene- käy toisinaan hermon päälle, ja musta on inhottava nalkuttaa miehelle näistä asioista. Mutta ei nämä asiat ainakaan puhumatta etene..



Rytmeistä joku kirjoitteli kanssa joskus. Meillä on joskus rytmit menneet koululaisten mukaan, mutta eipä nuo teinit elämäänsä pahemmin rytmitä. Muistan hämärästiajan, kun talo oli illalla hiljainen ja sai ns omaa aikaa kun lapset nukkui. Kaukana poissa on nuo ajat kyllä. Esikoinen kukkuu jkv öisin, toisikko kulkee pitkin kyliä tai kuskaa kavereitaan tänne (tosin pyrin pitämään tiukkaa linjaa siitä että klo 22 jälkeen meillä ei enää kavereita sisällä olisi, mutta viikonloppuisin varsinkin tuo on vaikeaa, kun ei noilla nuorilla ole mitään kokoontumispaikkoja täällä). Aika rauhattomia nuo illat tahtoo olla.



(.) neuvola oli tänään. Kaikki ok, vapaamatkalainen on kiepannut rt:aan. Edellisen neuvolan jälkeen hän lähti heittämään volttia, ja nyt on viimeisen viikon ollut musta enimmäksee nsiis pää siellä missä pitääkin. Pissa puhdas, rr ja hb sitä tasoa mitä mulla ovat olleetkin, matalia molemmat. Sf- mitta keskikäyrällä, sydänäänet hyvät, liikkeet tuntuu.. niin kaikki ihan mallikkaasti. Painoa opli tullut hiukan, 90 kiloa meni rikki. Mutta kokonaispainonnousu on edelleen pientä verrattuna edellisiin- tosin lähtöpainohan oli korkeampi.

Sauraava käynti meni 2 viikon päähän. Ja terkkari lupasi koittaa tk- lääkäriltä saada mulle kipulääkereseptin uusiksi (eihän mulla tietenkään ollut sitä alkuperäistä mukana). Yöt ovat olleet jotain ihan järkyttävää näinä öinä kun tuo lääke on loppu. Ei siitä nukkumisesta vaan tule yhtään mitään :(



Andrea 31+6

Ainakin toistaseksi. Lunta sataa ja eiköhän tänä iltana meillä korkata moottorikelkkakausi, voi vaan pian loppua lyhyeen :D Huomenna lähdetään viikonlopuksi Kolille mökkeilemään, viimeksi käyty 4v sit, kun kolmas oli pikkuvauva.



Ompullekin toivotaan pikaista menoa, hienoa kun Katjalahilla viikot kertyy!! Mami@6, onnea hyvistä neitikuulumisista!



Rakentamisesta: meillähän on tuo yläkerta tekeillä ja aluperin piti valmistua ennen joulua/vauvaa, mutta toissailtana sanoin miehelle, että ollaanpa nyt realistisia ja mietitään tuo yk-tilanne. Siellähän on lähinnä loppujen väliseinien levyttäminen ja sähköjen loppuunasennus tekemättä ennen pintoja, mutta ei niitä pintoja nyt tuosta vaan tän kaiken ohella tehä. Keskitytään vaan oottamaan tää vauva ja joulu ja valmistukoot omalla painollaan. Tässä alakerrassa on kaksi makkaria, joten toiseen esikko ja tytöille kerrossänky, niin sovitaan 2veen ja vauvan kans meijän makkariin. Ja eipähän tartte yläkertaa SIIVOTA tän mahan kans saatikka kantaa tavaraa sinne! Hosumalla ei tuu hyvää.



Täällä on yksi ä-pakkauksen omistaja ja ihan tyytyväinen olen. Käytän pääasiassa kestoja, joten ne muutamat kertikset voin ostaa ite.



Kantoliinoista: onko käyttäjiä? Mie tykkäsin eniten kuopuksella, ts. en ois saanu mitään aikaseksi ilman sitä. Ja ainakin kesävauvan kanssa se oli tosi kätsy! Mut tietty sekin hävitetty, joten pitäs semmonen hankkia..



Mamiof4: ihan hyvä tuo 28.12., miun nimpparit on sillon ;) Ja 27.12. miun isän, joten tässä masussa vois olla potentiaalinen nimpparilahja ukille tai äidille.



Mitä te kaikki joulukuiset ootte jo tehneet vauvan eteen?? Masentakaa mua.. Eräällä kun kaikenlaista hankittu, muttei mitään valmiiksi laitettu. Härrekyyt, edellisten masuvauvojen aikaan oon taatusti jo näillä viikoilla laittanut kaiken valmiiksi :D



Vienpäs tästä kuopuksen aa-aa.

Ananasmehu rv 34+3

mami: Ihanat nimet teidänkin lapsilla:) Meillä on ruotsalainen sukunimi, niin etunimissäkin on kikkailtu, ei tarvitse olla ihan perussuomalaisia nimiä vaan on aika paljon ruotsista lainattuja nimiä! Esikoinen on Melissa, toinen on Linda, kolmas on Ninni ja sitten tämä Peppi. Meillä kanssa toiset ja kolmannet nimet sitten ihan suomalaisia, vanhanaikaisia nimiä. ONNEA TYTÖSTÄ:))) Ihana kuulla että kaikki hyvin ja rinsenssan saatte... voih, olen vähän kade:( Tytöt on NIIN ihania!! ja oikein kivan kokonen hän on. Loppumetrien vaivat tosiaan alkaa olee mullakin... vähän pitäs vielä jaksaa....



Omppu: Kiva kun tulit taas romaanin raapustamaan:)) Kyllä noista miehekkeistäkin saa aina huolta kantaa, se on totta.Ei meinaa ymmärtää että sitä omaa terveyttäkin pitää hoitaa.... olinkin suuresti ihmeissäni kun isäntä ilmotti eilen että nyt on savuttaminen loppu!!! Maanantaina menee lääkäriin pyytämään apuja (lääkkeitä) ja meinaa stumpata:) Hieno päätös ja annan kyllä kaikki tukeni siihen päätökseen ja että siinä pysytään kanssa. Vai vastarantalainen:D Tottahan se on että ei kellon kanssa eläminen todellakaan sovi kaikille, eikä niin tartte ollakkaan! Erilaisuus on rikkautta, ja rytmittömyydessäkin on varmasti oma hyvä puolensa. Kaikki ollaan niin erilaisia!



Wattu: paljon onnea isolle Antille:) en ottanut siis minä äitiyspakkausta...



ananas: Juu, hyvä päivä on 28:) en ole kantoliinan kannattaja, sain kokeiluun ton nuorimman kohdalla, mutta en osaa kyllä yhtään olla sen kanssa:D RIntareppu on mun juttu vaunujen kanssa, koiria helppo käyttää kun vauva rintarepussa. Meillä on vauvalle vaatteet hankittu, pesty ja silitetty kaappiin. Vaunut, sitteri, amme hankittu... muutamat tutit hankittu. Vakuutus otettu. Hankkimatta vielä kaikki "sälä"... vaipat ja sellaset viime viikkojen hommat. Pinnasänky on kasattu mutta ei pedattu... mä kanssa on aina entisessä elämässä ollu kyllä tässä vaiheessa jo ihan valmis vaikka vauva syntyisi heti:)



Siinäpä sitä taas sepustusta... omassa mahassa ei uutta!



mami

Hirveen ahkeria ootte olleet, oli pitkät pätkät luettavaa. Jes! :)



(.) heti nii ei unohdu. Neuvolassa tuli oltua ja olipa taas käytännöt muuttuneet. Tärkein kohta oli tietysti ultratarkistus: siellä oli joku pikkuinen möhkylä, jonka sydän vipatti vimmatusti. Jippii! :) Kuten th:llekin sanoin, se tieto riittää mulle rakenneultraan asti. En aio osallistua seulontaan enkä mennä np-ultraankaan, varsinkaan tämän kipsin kanssa + pitäis olla taas kuski ja lapsille vahti. Helpommalla pääsee, kun sitten on kuitenkin vielä kaiken maailman sokerirasitukset (2x) sun muut verikokeet rampattavana pitkin kevättä. Onneksi oon sen verran allerginen sitrushedelmille, että saan juoda sitä kolanmakuista litkua. :P Kaikenlaisia esitteitäkin sai ja osasta sanoin suosista etten tarvi, kun edelliseltäkin vielä on tallella samat. Olivat jotenkin hukanneet nuorimman mun tiedoista, kun sitä ei löytynyt ollenkaan. Meni osa papereistakin uusiksi, kun piti vaihtaa ne numerot G6/P5 eikä yks vähemmän molempia. Tosin th:kin oli tällä kertaa mulle uus, edellinen olis nuorimman muistanut. :)



Meidän lapset alkaa myös J:llä, meillä tosin on perinteisiä nimiä. Ja samaa linjaa jatkaa myös viimeinen villahousu. Isännälle jo esikoisen odotusaikana sanoin, että meidän lapset alkaa sitten samalla kirjaimella ja yhtä monta nimeä kaikille. Esikosta aiottiin 3 nimistä, toiset nimet tulivat kummankin suvusta, mutta ei millään keksitty hyvää ja sopivaa ekaksi nimeksi, joten pojasta tuli sitten Jaakko (meidän kummankin vaarien yksi nimi oli Jaakko). Meillä on vielä se hankaluus, että täälläpäin on paljon isännän sukua, josta myös löytyy J:llä alkavia nimiä, joten ne vähän rajoittaa nimivalikoimaa. Isännälle ei kelpaa vieraammat/vierasperäiset nimet, joten ihan tavallisiin tyydytään.



Jotain muutakin oli, mutta en saa päähäni, kun yhdet höpöttää korvan juuressa...



Ihanaa päivää toivotellen,

Äippä ja pötkylä 8+5

Niistä piti tulla kommentoimaan kun en aikasemmin muistanut...kivoja nimiä teidän lapsilla! Mulla on hyvin laaja maku nimien suhteen, mutta meidän sukunimi on niiiiin yleinen ja tylsäkin suorastaan, oikein perus pohjanmaalainen sukunimi, mulla on nyt mieheni kautta sama sukunimi ku mitä mun äidin tyttönimi oli :)

Mun tyttönimi olis ollut aika harvinainenkin mut eihän se nyt käyny et se oltas otettu, jestas ku aatteleekin mikä haloo olis siitäki noussu :D

Joten me jatkamme tulevan lapsenkin nimen suhteen tätä perinteistä linjaa, ihan tavallisilla perusnimillä siis jatketaan. Haluisin kyl pojalle laittaa nimeksi Eemeli mut ei mee läpi, mikälie sit onkaan ei hajuakaan. Tyttö on aika selvä Hanna tai Sonja.

Juho meinas et vauvan nimi pitää alkaa eri kirjaimella kun mitä jo on käytetty, koska kaikilla on eri kirjaimella alkava nimi :)

Mä meen nyt tekeen joulutorttuja ;)



wattu taas

sen unohdin (ihme) aikaisemmin. Eli otin pakkauksen, meillä ei ole mitään säästössä isommilta. Ihan kivahan tuo taas oli, mutta kestovaipat oli pieni pettymys. Edellisessä oli kivammat (ostin pois tutlta joka ei niitä käyttänyt). Eikä niille 50- senttisille tule kyllä käyttöä. Onneksi niitä ei ollut kuin ihan pari.

Muuten meillä o nvarusteita aika kivasti kai jo kasassa. Tai no.. sänky on palasina olkkari nurkassa, sille ei ole vielä paikkaa. vaunut ja matkarattaat löytyy. Muuta ei vaatteiden lisäksi olekaan. Ja jotenkin tuntuu etten jaksa n oita enää edes etsiä tai haaveillakaan. Mies ei ole pätkän vertaa kiinnostunut tarvikehankinnoista. joten pahimmassa tapauksessa hän saa sitten hakea kaukalon mistä tykkää kun vauva pitäisi saada sairaalasta kotiin. Mä en enää jaksa kierrellä kauppoja, ja toisaalta mieluummin ostaisin käytettynä senkin.

Kantoliinaan tutustuin kuopuksen ollessa pieni. Mies epäili tuotakin juttua ihan hirveästi, mutta mä tykkäsin, ja osottautui tosi näppäräksi käytössä. Joten yksi trikoinen on nyt hankittuna, ja toisen ohuen kudotun hanki varmaan kesäksi.



Jos nyt sitten vetäytyisin ruuanlaittoon..

Kirjoittelin hetken tuolla suljetulla puolella kun odotin viitostamme, mutta vauvamme kuoli kohtuun elokuun alussa. En oikeastaan kuulu tänne, mutta oli pakko tulla onnittelemaan.



Katjalah: jäit mieleeni kun sinullakin on keskonen aikaisemmin. Kirjoittelimme joulukuisissa viime keväällä. Minullakin on keskosia kaksin kappalein. Onnittelut pääsystä näinkin pitkille viikoille! Ei enää kauaa kun ssat vauvasi syliin. Toivottavasti täysiaikaisena, mutta olet jo nytkin kovin hyvillä viikoilla!



3xäippä74: onnittelut sinullekin! Me odotimme keväällä -07 syntyneitä poikiamme samaan aikaan.



Muillekin onnea odotukseen, moni onkin jo tosi pitkällä. Toivottavasti pääsen itsekin vielä seuraksenne tänne. Kovasti toivomme vielä kuutosta, mutta lääkärien käskystä odotamme yrityksen aloitusta vielä joulun yli.



Aotearoa

sen aikaa edes että sais muutaman rivin laitettua...aika omanapasta tekstiä tulee nyt ku pitäs joutua taas eteenpäin enkä ehi lukemaan nyt noita teidän hienona juttuja tuolta eeltä..



Yhessä kasassa ollaan ja hienoa että Katjalah ja Omppuki on!! Mää kyllä voisin jo tästä olotilasta luopua!



Me otettiin se pakkaus! Ja ite muuten tykkäsin mutta pari huonompaa vaatetta siinä oli, en tykänny niitä punaisenoransseista potkareista ja bodysta. Kangas on tosi ohutta ja väri on tuota noin, aika rohkea...mutta mää taas tykkäsin niistä kestoista, mulla on sellasia jo ennestäänki ja menee taiteltuna erinomaisesti vaikka taskuvaippaan! Niissä on imukykyä vaikka kuinka!



Aotearoa:) Voi että, haleja vielä sinne ja pahoitteluni pikkuisen menettämisestä...toivotaan että pääset pian joulun jälkeen tänne päin takaisin! Aika pitkään kyllä lääkäri on kehoittanut odottamaan...saako kysyä miksi?



Meillä myös lapset J-alkuisia...pojat siis..tää tyttö tulee jatkamaan äitiä..



Ite ainaki ois ihan valmis synnärille! Nää kivut kyllä syö naista! Viime yönäki heräsin aivan järkyttävään masukramppiin tai supistukseen (olin nukkunut oik kyljelläni), enkä meinannut pystyä edes liikkumaan niin että se ois lauennu se kramppi! Pikkuhiljaa sain itteni hinattua vas kyljelleni ja se sitte autto hetken päästä...kerkesin aatella että näinkö tästä lähetään mutta siinäpä se sitte oli kokonaisuudessaan...Armoton kipu siitä kyllä jäi päälle ja masu on kyllä ihan kosketusarkaki sen jäljiltä...Aika sikeästi kyllä tuo mun toipilasrakas kyllä viime yönä nukku ku ei heränny tuohon ku sitä säestin vielä aikamoisella äänellä ja hirveällä puhinallaki vielä...

Mies nauro mulle tänä aamuna ku se näki miten puin...höh...sano vaan että "kivulla sun on synnyttämän" vastasin vaan että turkkasen Eeva, yhen pahasen hedelmän takia , mutta eihän siinä taidettu itse raskaudesta mitään sanoa,eihän...??



Pitäs pakkailla noita joululahjoja ku ne saatiin melkein kaikki jo hommattua, JEE!! Muutama juttu ois vielä noille pojille ku niitten toivomia juttuja ei oo vielä ees julkastu (kuten Houkutus-sarjan kolmas osa esikolle ja sitte se xbox:lle kinetic-juttu tais tulla nyt vasta...ovat yhessä sitä toivoneet). Rakkaalle hommasin jo Mentalist-sarjan kakkostuotantokauden ja Housen vitosen..

Mutta kyllä tuo on aina yhtä vaikeaa...ois niin helppoa ku jokainen osais toivoa tai sanoa mitä tarttee...onneksi mun sisarusten kans on soppari tehty ettei lahjota toisia..vanhemmillekki ostettiin yhteinen iso paketti



Pitäkääs peukkuja! Meillä ois su yksityisesittely tuolla meidän "kakkoskämpällä"....vitsit ku menis oisin niiiiiin onnellinen! Mutta toisaalta haikea olo ku se on niin ihana ja paikka mitä mahtavin!



Täytyy nyt kiiruhtaa!



Hanna ja Junnu rv38+4

Lennähdinpä takaisin langoille jo, kun älytön lorvikatarri iski, eikä toi "kutsuva" pyykkipino jaksa nyt oikein innostaa :( Kämppä on ihanan siisti, siivoojat kävivät tänään ja nyt on kaikki huoneet käyty läpi ikkunoiden, kattojen, seinien ja väliovien suhteen. Verhoja vois ruveta silittelemään ikkunoihin, mutta ihan älytön urvahtaminen tuli, on vissiin kuitenkin parin viikon "ramppaaminen" tehnyt tehtävänsä, eikä vanha vaan jaksa :)



Täällä on puolet lapsista ihanan räkäsiä ja yskäsiä, ihanata. Pienimmäinen heräs viime yönä kolmesti ja vaikka jatkokin uniaan suht kivuttomasti pienen huikan ja tutin myötä, meni multa vastaavasti iäisyys unen saamiseen, ku ei ollu hyvä asento ja peitto jäi alle tai yöpaita kierroksella...Voi tuska!



Pakkauksesta oli taasen puhetta ja joo, otin minäkin sen, koska kaikille muillekin se on otettu. Aika poikavoittoinen, mutta ihan kiva. Minusta ne vaatteet on tosi isolla kokoluokituksella, ne 50-senttiset on tosi reiluja ja 60-senttiset potkarit on mahtunu vielä puolivuotiaallekin. Kestot pakkasin kirpparille lähtemään, koska mun päre ei vaan riitä alkaa veivaamaan niiden kanssa. Pyrin olemaan ekologinen monella muulla tavalla :)



Kantoliinaa olen itsekin joskus pohtinut, mutta aika monta metriä sitä sais kyllä meikäläisen tapauksessa olla, että ylettyis ympärille. Vois olla ehkä ennemminkin huvittava ku mitään muuta. Imetystyynyä olen vähän nyt tuumaillut, että jos vastaan kävelee, niin sen voisin hankkia. Varsinkin alussa olen joutunut imettelemään millon mitenkin päin, kun tuo etumus paisuu aina ihan valtavasti ja nuo päät aukeavat joka kerta!



Muista laittamisista ei paljoa voi kehua. Pinnis on edelleen Empsulla, kun ei ole saanut siirrettyä tuohon isompaan sänkyyn (huom. patjan sain kuitenkin jo ostettua, pisteet siitä). Meillä ensisänkynä on sellainen minisänky, jossa ei ole jalkoja, kauniin keltainen, mutta aarre, koska on iskä tehnyt minun veljelle ihan omin pikku kätösin. Ne pienet vaatteet on pesty (en jaksa silitellä) ja kaapissa, mutta esim. kaukalo on tuolla varastossa ilman päällisiä, kun ne taas puolestaan on kh-varaston kaapissa (kai irtopisteitä, että edes tallessa?). Kasseja ei ole pakkailtu ja tiedän, että esim. kamera on täppösen täynnä ja laturi on kateissa (tuli etsiskeltyä liikkeen synttäriaamuna, mutta ei tulosta). Ihan uudet imetysliivit ja kalsarit on kyllä olemassa, ettei tarviis noita virahtaneita kymmenen vuotta vanhoja liivejä esitellä siellä sairaalassa... Mitäs vielä? Ai niin, kaikki "pikkusälä" tietty puuttuu, tai no talkkia on reilusti, kun sitä tolla neidillä aina ajoittain kuluu, mutta vaippoja en ole hankkinut, enkä sinkkirasvaa ja muita rasvoja en kyllä edes hommaile, kun ei tarvitse. Liivinsuojia näytti joku paketinloppu olevan tuolla, että alkuun ainakin pääsee. Ihan hullua, kun vastahan nuo kaikki korjattiin pois!!!



Aotearoalle minultakin pahoittelut menetyksestä ja lämmin toive, että pian teilläkin pienokainen olisi matkalla :)



Nanille pikku hiljaa jo potkuja, että lähtöjä tulis, vaikka edelleen olen sitä mieltä, että se 21. päivä olis toooosi hyvä päivä syntyä ;)



mamiof: hih, meilläkin on ruåttalainen sukunimi :) Eipä se ihmeemmin ole nimiasioihin vaikuttanut, mutta kieltämättä hieman "välttelee" sellaisia etunimiä, joiden kanssa nimestä tulee kokonaisuudessan ruotsalaisen kuuloinen, esim. esikoiselle aikanaan mietittiin nimeä Daniel, mut se jäi just ton takia. Meillä toiset nimet on aina syntyneet suht kivuttomasti, mutta sen sopivan etunimen kanssa on tehty töitä, kun sellaista omaa ei vaan ole kalenterista löytynyt. Meillä Eeli (2.) on ainoa, jolla on virallinen nimipäivä, kun tuli kalenteriin 2004, mutta muiden nimet on vähän harvinaisempia ja nuorimmainen on ensimmäinen nimensä kantaja, en tiedä, onko tullut jo muita kun ne vrk:n sivut on menneet ihan pöllöiks.



3xäipälle iiisot onnittelut suloisista ultrakuulumisista!!!



Onnittelut nanille j-jutskien hienosta hallinnasta! Täällä on käytännössä puolitoista lahjaa hankittuna, että aika heikoilla ollaan. Me tehtiin kyllä miehen kanssa (taas) se päätös ettei omille hommata yhtään mitään. Joulun jälkeen alkaa alet, joten vaatepuutteet saa tosi näpsästi sieltä hankittua ja luulisin, että tota roinaa täällä on ihan tarpeeks. Mummon ja Vaarin välityksellä on viidakkorumpua laitettu kumisemaan joistakin toiveista ja kummien kanssa tulee yleensä aika pitkälle sovittua mitä hommaavat, yllätyksiä toki tulee myös, ettei nyt haluta todellakaan kontrolloida kaikkia pakuja :) Sitä hommattavaa riittää kyllä kuitenkin meilläkin, kun kummilapsia on aika liuta ja omat veikat + muut rakkaat tietty :)



Äitin pieni räkänokka hermostu nyt kyllä niin totaalisesti, että pakko lopettaa, isiä ei taaskaan näy missään...



-omppu ja yllis 35+5-

Kylläpäs te olette olleet kovia kirjuutteleen!!!

Kerkeen aina välillä lukemaan,mutta ei kerkiä koneella istuskelemaan. Meillä alkaa olla loppusuora tuon laajennuksen kanssa ja hirvee kisaväsymys iskenyt. Luojan kiitos se on kohta tehty.

Ensiks Nanille onnea matkaan, sulla voi H-hetki koittaa anytime. Pari yötä kun kärvistelee suppareissa ja tuskissa, sitä on kummasti valmis suden suuhun ja synnärille! Voimia!!

Katjalahille myös onnittelut kun olet saanut pidettyä jalat niin ristissä, ettei pikkuneiti ole päässyt livahtamaan ulos. Nythän tosiaankin alkaa olla hyvät viikot, joten voit huokasta helpotuksesta!

Pirrelle onnea hyvistä ultrakuulumisista ja hienoa tosiaan, että saatte purettua sen homekaupan.

3xäippä myös onnea kun masusta löyty pikkuisen alku ja sydämen syke. jaksuja sen koiven kanssa, eiköhän se vielä iloks muutu ja aika kulu siivillä.

mama@6 hienoa, että isäntä kärräs teidät tyttöset Brunolle ja siellä oli kaikki hyvin!

Mamiof@4, olipa sulla ihanat läksiäiset! Aiotko siis vaihtaa takasin hoitoalalle ja jättää tämän työn?

Wattu ja Ananas, teilläkin on samat rakennuskujeet menossa, välillä tuntuu että ei kerkee vauvaa edes miettimään, kun olis koko ajan tuhat asiaa tehtävänä.

Omppu, kiva oli kuulla sustakin, kateeks käy tuo siivooja! Sulla on kyllä tosi hauska kirjotustyyli!!

Mitähän omasta navasta.. Neuvola oli pari päivää sitten ja kaikki tosi hyvin. Vointi on erinomainen, askel hidastuu ja masu painaa, mutta kuuluu asiaan. Uskomatonta mamiof@4 vielä viikko sitten veivasit jumppia!!

Vauvankamoja ei vielä voi laittaa, kun huone mihin majotutaan on vielä tekeillä. Meinaa ressin pukata..

Meillä olikin tosi vaikeeta keksiä tälle juniorille nimi, tytölle olis ollu nimi valmiina, Savanna,mutta käyttämättä jäi. Isäntä jo heittää vitsiä että eikös me vielä yksi kun vauhtiin päästiin.. heh heh, onneks iän puolesta en ole ympäri puhuttavissa! Meillä on tytöt Minttu-Maria ja Pinja-Peppiina ja pojat Romeo ja Marlo. Villahoususta saattaa tulla Dario William, mutta katellaan..

Kantoliina on pop, mulla toiminut hyvin.

Ja ne joululahjat, kiitos kun Nani muistutit!!!

Yleensä aaton aattona hommaillaan,nyt yritän kunnostautua kun vain sais tämän lukaalin kuntoon!!

Voekee kauhian hyvin,

Esikoinen leipoo Hermanni kakkua ja glögiä sen kanssa! Nam



DolceVita ja mammanpoika rv 33+1

Ohho, on kyllä ollu ahkeraa porukkaa kirjottelemassa, kivaa:))



äippä: hyvä että neuvolassa kaikki kunnossa, ja se tärkein, pieni ihminen siellä ihan alkumetreillä:) totta on tuo, vaikka vuoden välein lapsen saisi, silti kaikki on muuttunu aina perusteellisesti, huvittavinta noissa uusissa muutoksissa on mun mielestä aina uudistuva lista mitä ei saa syödä ja mitä pitää syödä:D



Aotearoa: Otan osaa suureen suruun joka perhettänne on kohdannut:((



Nani tai Hanna: kummin sanotaan tästä lähtien? ei sulla kyllä ole enää tosiaan pitkää aikaa kun pääset synnärille;) minä pidän peukkuja!!! siis siihen asuntonäyttöön:)



omppu: Mulla oli ekaa kertaa imetystyyny ton kuopuksen kohdalla käytössä ja mä jäin koukkuun:) mun mielestä ihan loistava juttu, ja toimii muuten tässä loppuraskaudessa "jalkojenvälityynynä" nukkuessa:D Kovasti paranemisia pienille räkänokille!!



Dolcevita: Jep, kyllä mä lähden tästä sitten kun lähden ihan sille mun "kutsumusalalle", on jo vähän ikäväkin... mä rakastan mun ammattia, ja koskaan en ole huonoa päivää töissä ollut, ihan uskomatonta sanoa näin, mutta siis mä olen 3- vuotiaasta sanonu että musta tulee "sailaalanhoitaja" ja niin tuli ja päivääkään en ole katunu!! Noita jumppia tulen kyllä kanssa vetämään varmaan vielä kuuskymppiseks, tykkään siitä kans ihan hirveesti, mutta sitten teen sitä kakkostyönä. Mä olen oikeastaan kolunnu kaikki osastot läpi mitä voi olla, ja sydäntä eniten lähellä on tuo psykiatria ja saattohoito. Niissä olen mun mielestä omimmillaan. Tosin pisimmät pätkät työhistoriassa sijoittuu ensiapuun ja teholle, mielenkiintosta sekin. Ja ihanan hektistä:)) Juupa, viikko sitten sitä vielä vedeltiin jumppia ihan täysillä ja toki omaksi ilokseni käyn treenaamassa ihan loppuun saakka... siis synnytykseen saakka, sitten tuleekin väkisin tauko. HITSI että sun lapsilla on IHANAT nimet:DD Voi että!!! Jos meille olisi nyt tullut tyttö, olisi se ollut Minttu:) Mä rakastan sitä nimeä!!!!! Mua nauratti muuten sun lause että " yleensä aaton aattona hommaillaan" Tajusin kyllä että tarkotat lahjoja, mutta...!!



Munkin puolesta vointeja kaikille tasapuolisesti, ihanata viikonloppua mammat:)



mami ja eemeliveikko 34!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Nyt sitten vihdoin tänne pääsin ja tuttuja nimiähän täältä löytyy - hei vaan :) Eli tänään sitten sain plussan eilisen haamun jälkeen ja viidettä ootellaan aivan alkumetreillä, la ois heinäkuussa. Pitkän kiertoni takia taitaa mennä 24. päivälle. Mun pää on vieläkin hieman sekaisin, etten osaa nyt oikein mitään kirjotella, mutta eiköhän tää tästä lähe :)

Kivaa, uusia kissankulmalaisia alkaa ilmestyä! Ihanaa, onnea amalia plussasta ja tervetuloa:)!!



Dolcevitalla tosiaan suloset nimet lapsukaisilla!:)

Taisin muutes nähä siut vilaukselta cittarissa pe;) En kehannu tulla siihen mitään sanomaan, meillä oli kuopuksella väsy kiukut ja äkkiä koitin juosta ostokset;) Mut muistin heti sut kun näin:)



Alotin tänään tonttuilut ja löyty pikkupojille jo ihan kivasti paketteja:) Äkkiä se joulukk jo lähestyy. Ei jaksa tänä vuonna kyllä ihan viimetingassa kauppoja koluta, vaikka usein joku jää kuitenki loppumetreille hankittavaks.

Saa nähä monellako jo nyytit kainalossa joulua viettämässä:) Mä epäilen, et potentiaalinen käynnistys on meillä 3.1 tai viim. 5.1. Sillon on "jo" 39+2 ja muut viim. 39 käynnistetty. No, sen näkee sitten. Onnellinen oon, jos nyt neiti pysyy oikeessa asennossa ja hoituu normisti ulos:)



Pakkauksesta kommentoin vielä, että sen otin ja ihan hyvä on:)



Huomenna isukeiden oma päivä:) Pitää lähtee koisimaan, niin jaksaa leipoa muksujen kans isille aamusta suklaakeksejä ja laitella aamukahveet sänkyyn tarjolle:) On noi mukulat niin ihania, kun höösäävät korttien ja pikku pakettiensa kanssa;) Yleensä ei ostella isompia lahjoja isän tai äitienpäivänä, lasten jutut riittää ja on parhaita:) Nyt kuitenki olin hommannu jo neuleen ukko kullalle, kun tuntu ettei mitään siistiä lämmintä oo ollu päälle. Sit tänään lähti kaupoilta mukaan mocca masteri, jouluksi eka haaveilin, mutta otettava jo käyttöön, kun entinen keitin jo turvallisuus riski haljenneen reunan kanssa, kun johtoja näkyy. Eli mies saa aamukahveet tuliterällä vekottimella keitettynä;)



Sais kyllä näkyä noi aiemmat viestit tässä samalla ku kirjottaa, ei taas lahopäänä muista mitä piti vielä kommentoida:/



Omppuliini tais kysellä nimistä, niin kyllä juu J sarja jatkuu meillä edelleen:) Etunimi on aika lailla jo mietittykin, toista nimeä pitää vielä maiskutella. Tytöillä kun meillä 2 nimeä, niin varmaan tulokkaallekin laitetaan, 3 pojalla sitten 3 nimeä tähän tyyliin: Jeremias Onni Aapeli, Jonathan Aarre Augusti ja Joshua Jalo Armas:) 3 vanhinta Jasmin Aurora, Julius Benjamin ja Jemina Patricia. Tulipahan noikin nyt sitten kokonaisuudessaan;) Tyttöjen nimiin sopiva olis nyt sit tulokkaalle kehitettävä:)



Jospa lepuuttaa aivoja välillä,

Ihanaa isänpäivää kaikille pesueille!:)



mami@6 kera tyllerön 31+5

Vastaus Nanille: raskauteni ovat olleet kovin vaikeita. Kahden täysiaikaisen lapsen jälkeen olen saanut kaksi varhaista keskenmenoa, kaksi keskosta ja nyt kohtukuoleman. Olen kovin supistusherkkä. Kipeitä supistuksia on tullut joka raskaudessa jo rv16 eteenpäin. Viimeisimmissä ne alkoivat jo viikolla 12. Loppuraskauden tuntuvat menevän vuodelevossa ja siitä huolimatta keskoset ovat syntyneet jo viikoilla 31+6 ja 33+6. Lääkäri käski antaa puoli vuotta aikaa kropalle palautua, tuntuu vaan kovin pitkältä ajalta kun niin kovasti toivomme vielä lapsia lisää. Mutta odotamme, emmekä vaaranna pikkuisen henkeä omien toiveiden takia. Toivottavasti kuiten, että vielä joku päivä saamme pikkuisen syliimme.



Mutta tsemppiä tulevaan koitokseen, ellet ole jo laitoksella. Ja vielä kerran onnea tulevaan!



Aotearoa

Ja tervetuloa Amaliajoel:) ja paaaljon onnea plussasta!!!



Aotearoa: Kylläpä teitä on koeteltu:( Minkä kokoisia teidän keskoset olivat syntyessään? Oliko muuten "terveitä" vai onko ollut jotain ongelmia keskosuudesta?



Mulla paukkas kaikki vaivat äitiysloman kunniaksi:( Miten tää pojan odotus on näin rankkaa??? Tyttöjä kun odotin, ei mitään, olin elämäni kunnossa ja rakastin olla ison mahani kanssa!! Vai oonko mä liian vanha?? Ihanista ihanin vaiva, peräpukamat tuli... on muuten aivan hirveetä. Ja suonenveto, ei pari kertaa yössä vaan PARIKYMMENTÄ!!!! sitten on ekaa kertaa elämässä liitoskipuja, ja mikä on top ykkönen ärsyttävää, niin ihme kipuja alapäässä!!!! Siis tuikkii tonne kohdunsuulle ja viiltelee pitkin sisäreisiä??? Mitä veettua?? alaselkää särkee ihan törkeesti... kai se on se kun fyysistä työtä tekee, ja nyt on jääny "vaan makaamaan" niin käy näin...? En tiiä, mutta koskaan en ole odottanu näin paljon että pääsee mahasta eroon... Ja mun mieliala on kanssa ERITTÄIN räjähdysherkkä, mä oon tosi kiukkunen ja en jaksas mitään... olen kun perseeseen ammuttu karhu, aina ennen olen raskaana oikein hehkunut seesteisyyttä ja rauhallisuutta...nyt on joku piru irti... maalailenkin jo kauhukuvia että me saadaan sellanen kamala vauva joka huutaa koko ajan ja valvoo kaikki yöt:((( Mullahan on nuo kaikki tytöt keikkunu irti synnytykseen asti, että oireethan sopisi tietysti siihen että jospa tämä poikeliini olisi laskeutunut...



Sellasin fiiliksin....



ps: Nani, vieläkö olet yhes koos??



mami