** Kissankulman naiset marraskuussa**

Olipas ihana aamupäivä ulkoilu pulkkailun merkeissä:) Voi ku tää talvi nyt pysyis!

Kaima, mun junkkari synty vasta 41+6, vaikka olin kipujen kans varma, et ois aiemmin tullu. Oli niin alhaallaki, et tuntu tipahtavan hetkenä minä vaan;) Saas nähä oisko sulla jo kipuilut ja supparit edistäny asiaa:)



Tänään kivaa tiedossa, lähen 3lk Jeminan ja hänen luokan kans kattoo risto räppääjää kaupunginteatteriin:) Huomenna kiva jatkuu, lähetään miehen kanns syömään ja omaa aikaa hetkeks viettää:) Mumu tulee lapsia kattoo. Ihan hyvään saumaan tulee pieni hengähdys. Miehellä ollu kiireitä työn kanssa ja illat oolu itellä sit hulinaa.



Nyt pitää alkaa siivoomaan, et kerkiää johoskin sit lähteäki;)



Viettäkäähän mukava viikonloppu:)



mami@6 kera lastin 32+4

kaima: Joo, saas nähä:) Mulla kyllä vähän sellanen tuttu etiäinen että kaikesta huolimatta, yli mennään!! ja kuten sanoin joskus, mua ei haittais, haluun olla joulun kotona ILMAN vauvaa ja nauttia ruuasta:) sitten aatto iltana vaikka sopisi jo lähteä... sulla on ihana viikonloppu tiedossa! Me käytiin tossa kaupoissa ja siivottiin loput mitä en päivällä jaksanu ja isäntä lähti vielä tytön kanssa ulkoilee, on tosi kiva ilma kyllä:) ihanan näköstä kun lapsilla posket punottaa, terveen merkki:)



varasin tossa vielä kampaajan ja kosmarin joulukuun 8 päivä, jos ehostas viimehetkillä:) 1 päivä olis tarkotus juosta kaupat ja hakea pojalle vielä ne mitkä puuttuu ja joululahjat ja koristeet... se on kyllä jännä miten nopeasti se joulu aina yllättää, tulee vuosi vuodelta nopeammin:o! Muistan kun lapsena viikkokin oli julmetun pitkä, nyt aika juoksee...



Menu huomisia ruokavieraitakin varten tuli tehtyä, alkupalaks on sellanen paahdettu valkosipulinen kasviskeitto ja crutonkeja, pääruuaks paahtopaistia ja uuniperunoita+hunajajuureksia, ja jälkkäriksi karpaloita ja kinuskikastiketta:) kahvit tietysti kanssa... iltasella glögiä ja pipareita ja juustoja. Valkoviiniä, punaviiniä... olutta ja sidukkaa! Sellanen lista:) jos kiinnostaa... ja kulhoihin vähän konvehteja ja viinakarkkeja. Toivottavasti tulee kiva ilta, sauna lämpiää ja mukavaa jutustelua!



Tänään aamun jälkeen on ollu hyvä olo:) pakaraan jäi sellanen ilkeä pisto, että jalan siirtäminen ja kävelyyn lähteminen pitkän istumisen jälkeen tuikkasee aika hel**tin kovaa... muuten ok:) vauva rauhottunu kovasti, ei onneksi puske ja punge joka suuntaan... tyyty kait kohtaloonsa että kun ei mahu niin parempi olla vaan iisisti:)



Pepin läksiäiset meni kivasti:) se sai muistoksi sellasen ihanan itse tehdyn valokuvakirjan jossa kuvia hoitomatkan varrelta, itsestään ja kaikista kavereista... vieressä oli aina teksti missä ja mitä tapahtuu... mulla tuli tippa linssiin, hali sitten tätiä lähtiessä, voi toista... oli kyllä niin ihana pph että ikävä tuli:((



Joo, jospa lähtis vielä kynttilöitä sytyttelemään ja petivaatteet sisälle tuulettumasta:) palaan ma iltapäivällä neuvolan jälkeen kertoilee kuulumiset alapäästä:DD



mami ja hitsinvitsit, tosiaan rv 35:))))))

Onnistuin aamulla liukastumaan keittön kaakeleilla lahjakkaasti suorilta jaloilta selälleen ja joshua sylissä. Nyt sit ollu naikkarilla käyrillä ja haluavat yön yli varmuudeks pitää:/ vauvalla kaikki näyttäs olevan kunnossa, sydänäänet ollu vähä korkeella, mut ei hätiä. Lähinnä riskinä et istukka alkaa irtoilee, mut eiköhän seki aika epätod.näk. No, meni sunnuntain suunnitelmat uusiks kertaheitolla. Aamusta kotiin sit. Ihmettelin, ku lääkäri sai ultralla kokoarvioks hiukka alle 2kg, saman sai bruno jo vajaa 2vk sit. Aina on naikkarin kokoarviot menny kyl alakanttiin, et näin taas varmaanki. Mutta tälläsiä uutisia täältä.



Eiköhän se tästä taas :)



kömpelys mami@6 kera kyytiläisen 32+6

Voi kaimalaista:( menit silleen kaatumaan... ja vielä lapsi sylissä!! Mulle on käyny kerran niin että meidän toiseksi nuorin oli ihan vauva, noin 4 vkoa vanha ja asuttiin kaksi kerroksisessa talossa sillon, mulla oli villasukat jalassa ja vein vauvan yläkertaan nukkumaan, ja tulin alakertaan takasin, jotain tapahtu, en tiiä mitä, mutta melkein yläportaista asti tulin kaikissa mahdollisissa asennoissa täysiä alas ja mätkähdin loppujen lopuksi mahalleni maahan, ja kipu aivan helvetillinen... olin yksin, tai siis mies oli treeneissä ja kaksi vanhinta sillon 2,5 ja 3,5 vuotiaita jotka säikähti tottakai ihan hirveesti:(( sain sanottua että äitin kännykkä on tossa pöydällä annatko sen ja soitin miehelle joka LUOJAN KIITOS ei ollut ehtinyt vielä kun vaihtaa vaatteet ja pyysin tulemaan heti kotiin, että olen kaatunut ja mua sattuu ja kohta lähtee taju... sitten se taju lähtikin:(( Mies kiirehti kotiin, olin sillä aikaa heränny ja ihan tuskissani, soitti ambulanssin ja niinhän mulla oli hiusmurtuma häntäluussa, jalkapöydän luut murtunu, nivelsiteet menny, aivotärähdys ja aivan hakattu olo... onni onnettomuudessa oli se että mulla ei ollu vauva sylissä... noi voi olla tosi kohtalokkaita noi kaatumiset. Ja hyvä että ottavat kuitenkin naikkarilla vakavasti... mun on muuten pakko sanoa että tosta Pepistähän me käytiin brunolla rv 28 ja antoi sillon painoarvion ja sanoi että tosi iso vauva tulossa, että jos laskettuna syntyy on vähintään 4,5 kiloa. Sitten supisteluista kävin hyvinkäällä rv 31 ja antoi ihan eri painoarvion sillon ja että laskettuna painaa noin 4 kiloa, ja Peppi syntyi siis 40+4 ja painoi 4000g, että siinä meni Brunon arvio metsään... ihmettelin kyllä sitä, kun se mittas tosi tarkkaan ja oli hyvin vakuuttava että on TOSI iso tyttö kyllä ja SATAVARMANA vähintään sen 4,5... koitappa nyt jaksella:) kyllä se siitä!



Meillä oli eilen oikein mukava ilta:)) tänään kyllä tuntenu luissa sen että eilen passasi vieraita. Olen oikeestaan enemmän ja vähemmän torkkunu koko päivän ja vieläki yöpaidassa:)) en taida vaihtaakkaan enää:D



Naniiii???? JOKO?????



Katjalah????? JOKO????



Mulla on nyt ollu taas ihan ok olo:)) vauva on silleen kivasti pienesti liikkunu, eikä enää hötky kun mielipuoli... ihme kipuja ei ole ollu enää.... eikä supistele yhtään! Huomenna sitten se neuvola.



mami

Oot hurjankuulosesti kaima sinäki kaatunu!! Onni ettei vauva tosiaan ollu sillon sylissä! Mulla ei onneks itelle tullu ku kipeä kyynärpää ja aika syvä haava polveen, en kyl tajua mihin kerkesin sen polven kolhia samalla!? Nyt lääkäri oli kattonu, et jos 2h käytän toinenki puoli yhtä hyvä ku eka, ni voisin päästä sitteki kotiin tänään:) toivottavasti näin!:) mies ja pojat tuurilla näki samalla joulukadun avajaiset, ku sattumoisin just siellä olivat mua oottelemassa:) mun äiti ehti jo puol sukua hälyttää apuvoimiks, että osaa rassata välillä ylihuolehtiminen, vaikka ihana se on, et apu lähellä! Mut ku osaa liiotella asiat ja sotkee yhen jos toisen soppaan sit..

Hyvä, et kipuilut sulla kaima kaikonneet! Neiti oli edelleen muuten pääalaspäin, mut sen verta korkeella, ettei vielä puukkoile;)



nyt jään oottelemaan kotiin lähtö käskyä toiveikkaana:)



mitenköhän nani ja katjalah tosiaan..;)



mam@6

En ois ikinäikinä villeimmissä kuvitelmissanikaan uskonut että nään tämän päivän isomahaisena (tai siis näin isomahaisena)!!!!!! Tätä neitiä on piätetty tuolla mahassa jo yli 30vkoa kaiken maailman vuotojen ja kipujen kans ja tässä sitä ollaan...yli menee niin että lonkat paukkuu! Mikä siinä on ku asiat saa siihen kondikseen että tänne ois helppo tulla niin eihän mitä yksiössään pysyy ja lujasti! PELOTTAA ihan hirveästi että ku äitin täytyy ens su lähteä omaan syöpäkontrolliinsa takasin Ouluun päin niin mää tökötän tässä ja ihmettelen että mitä himputtia mää teen tuon kuopuksen kans, hoitajaa ku ei vaan muita ooooo!!!!



Mamiof4: tsempit tämän päivän lekurille! Toivotaan että pikkumiehellä ja mammalla on kaikki hyvin!

Ihanalta kuulosti nuo teidän kemut :) ainaki ruokatarjoiluneen (mikä tuntuu olevan nyt ainut asia mikä synnytyksen ohella kiinnostaa)

Kauhealta kuulosti tuo sun aiempi kaatuminen...hi hirvitys sentään!



Mami@6: Huh! Onneksi ei sitten tuon kummempaa sattunu vaikka kyllä varmasti säikäytti hurjasti! Nuo kokoarviot kyllä on aika ihania..



A-J: ihan taatusti oot raskaana! Se kuuluu vaan asiaan tuossa vaiheessa! :) koita jaksaa, kohta ne ihanuudetki alkaa..



Ananasmehu: kuinkas sun to lekuri meni?



3xäippä74: ällä välitä kyllä sitä ehtii taas joskus siivota, tuo alkuraskauden pahaolo ei kyllä anna virtaa mihinkään ylimääräseen...koita vaan jaksella kaikkien ällötysten kans!



Wattuwarvas: nuo teitin rakennussuunnitelmat kuulostaa niin ihanilta, oikeesti! Kannattaa vaan käyttää aikaa niihin ettei sitte tartte myöhemmin harmitella, ei se pari pv sinne tänne haittaa mitään :)



Ompppu: ihana tuo lakanajenkka =D

Voisin tulla samaa matkaa tuonne jonnekki pariksi päiväksi...huoh...sanoinki äitille eilen että sen vuoksi tää neiti ei masusta tuu ku se kuulee KAIKEN tän elämän tuon läskin läpi! Kuka nyt tänne vapaaehtoisesti tulis...



Pirre: täälläki räkätautia...joten pikaista paranemista sinne päin!

ihanaa varmaan alkaa ponnistelemaan tälläsessa olotilassa...paitsi en kyllä ei enää sano ku lähtö tulee..joten kaippa sitä vaan kestettävä on, harmi vaan ku eivät taida osastolle sitte noita muita päästää ku ovat niin räkäsiä...ooppa siellä sitte yksin...



DolceVita: Kiitos!

tsempit 5v öihin! Omakohtasta kokemusta mulla ei tuosta oo mutta kaverin poitsulla meni varmaan 8v asti tuon yökastelun kans ja lopulta tais tuo lääke olla se mikä autto.



Mites Andrea jakselee arjessaan? Kovasti ootte mielessä..



Katjalah on varmaan jo jakaantu...?



( . ) voisi olla parempi että jätän suosiolla tän osion väliin...teksti ei taatusti ole kovin herkkää...supistaa kivasti mutta juu niinhän se on tehny jo joooooonki aikaaaaa...



Jaksuja arvon leidit kaikkien kolotusten ja muiden kans! Supparituulet taidan nyt omia vaan ittelleni!



Hanna ja Junnu 40+0 joka nyt ei sitte millään meinaa ulostautua..

Voi Hannaa, että yli mennään. Muistan kyl ton nuorimman odotuksesta kun palstailin niin samassa ketjussa kirjotteli joku jolla supisteli ja paikat kypsy ja piti makoilla ja jännitys oli kova et mille viikoille pääsee, noh sitten ku vauva sai luvan syntyä niin eihän sillä enää mikään kiire ollut! :)

Mulla on kaikki menneet vähintään 4pv yli lasketun etten osaa ees kuvitella lähtöö ennen sitä.

Ei muutakun koitahan jaksaa ja toivotaan et vauva syntyy ennen kun äitisi pitää kotiin lähteä.



Onneksi mami ei käynyt pahemmin kun kaaduit! Pääsitkä lähtemään kotiin, vai olitko yön yli tarkkailussa?

Hurjalta kuulosti toi mamiofin kaatuminen myös!

Itse kaaduin neitiä odottaessa kaks kertaa talvella, ei tullut sairaalareissua, mut kaupassa sain ostoskärryt mahaani aika kovalla vauhdilla ja siitä sit yön yli makoilin tarkkailussa.

Kerran myös kaaduin kylppärissä aika pahasti en siis raskaana ollut mut löin pääni lujaa lattiaan ja verta tuli vähän, onneksi myös lapset osas hakee mun puhelimeni ja mies ryntäs täysiä kotiin, ei sit käyny kuitenkaan pahemmin ei lähtenyt tajukaan.



Ihanalta kuulosti mamiofin illanvietto, ruoka olis varmasti maistunut myös mulle :)

Mä oon vaan joulua aatellut ja ootan sitä niiiin kovasti :D Pari jäälyhtyä tein jo tonne oman kodin pihaan ja pihakuusi haettiin, täytyy se pystyttää ja laitetaan valot siihen. Ensviikolla kyl alan tekeen jo laatikoita, raakapakastan ne niin eikö ne ny sit säily.



Amalia, ootahan vaan ;) Tollaset fiilikset mullakin oli hetken testaamisen jälkeen, vähän vaan palelin ei muuta mut ei menny kauaa kun tuli pahoinvointi, oikein ihana sellainen kaveriksi ja kooova väsymys oli kaikenaikaa.



Omaa napaa sen verta et voin hyvin, mut täytyy kai himmata tahtia. Yks ilta nukkumaan mennessä hoksasin et en oo tuntenut vauvan liikkeitä, tai en oo niihin reagoinu ku mennyt koko ajan, eikä tuntunu seuraavana päivänäkään ennenku illalla oudosti, saatto kyl olla sellanen asento et ei mun mahaa vasten potkinut edes.

Eilen aamulla tuli muutaman kerran aamusta pyyhkiessä veristä limaa, ei vuodoksi asti yltynyt ja ei enää oo tullut. Vauva on liikkunut kovasti kun lepäilin eilen oikein kunnolla.

Tänään en mee maalaan mut huomenna sit vähän, silleen hissukseen kyl se valmiiks tulee vaikken hikipäässä huhkikkaan. Tää on just ku olo on hyvä niin liikaa tulee sit mentyä ja tehtyä, hyvä kun muistaa koko raskauden. Kyllä mulla supistaa esim kun kerholaisia kävellen vien ja haen ja sit on vihlasuja ja viiltoja alapäähän mut ne nyt kuuluu asiaan, tai ei ainakaan mitään uutta mulle eikä paikkoja avaa ja kypsytä, ei ainakaan viime tarkistuksen mukaan ollu mitään tapahtunut.

Ellan odotuksessahan kaikenmaailman kivut ja vaivat tuli tutuiksi, yli mentiin silti melki kaks viikkoo ja käynnistykseen, synnytys oli aika iisi kuitenkin et ehkä ne kivut sit tosiaan oli sieltä pois, en tiä niin ne ainakin väitti et olis.



Oliskohan nyt aamupalan aika...syöminen onkin kivaa ja just sellanen valmiiseen hyvään pöytään meno, ai että! Ja pitsa...oon kyl rajottanu mut mieli tekis useemmin, voin olla ilman karkkiakin kokonaan mut toi hyvä ruoka ja roskaruuista pitsa niin ei onnistu, itku tulee jos kärähdän tosta toisesta sokerirasituksesta. Käytiin isänpäivänä porukalla paikallisessa ravintolassa, tai tilausravintola se on, olisin voinut istua siel monta monta tuntia :D Muu porukka vaan oli oikein hätähousuja, nopsaan ruoka naamaan ja kahvia päälle ja menoksi, ja oli sielä kyl aikarajakin toki.



wattu 24 (eikö???)

Hyi olkoon! Ulkona on -13 tai jotain sinne päin. Ja nämä pakkaset siis tietää sitä, että nyt meidän ulkosaunalla majaileva pesukone ei sitten toimi. Ja arvata sopii onko ne mun suunnilleen ainoat jotenkin hyvät housut juuri siellä pesukoneessa. Hiukan kiristää pinnaa.. Niin oikeastaan olisin tarvinnut niitä jo viikonloppuna kun lähdin kahden nuoremman kanssa yllärys-synnttärireissulle (hyvä ystävä täytti pyöreitä ja miehensä järjesti yllätyksen) Helsingin suuntaan. Menin sitten ei-niin hyvissä housuissa, ja näillä saan sitten pärjätä hamaan tulevaisuuteen. Nyt mies sentään oli poissaollessani aloittanut tuota tulevaa khh:ta, eiköhän se siitä.. Pyykkihuolto ei ainakaan pelaa niin kauan kun taloudessa ei ole konetta, se on varmaa.

taidan jataa (.) osuutta heti perään. Minulla on siis viimeinen viikko mennyt ihmeen hyvin. Liikkuminen on hidasta ,eikä niin kovin notkeaa, mutta sen kestää. Kipulääkkeitä menee yötä vasten jonkin verran, mutta päivät menee kohtalaisen kivasti. Ja tuo Hesan reissukin meni hyvin. Lauantai-iltana olin kyllä todella väsynyt, ja oli pakko ottaa epäkohteliaisuus-hiulit ruuan jälkeen tädin luona (missä siis majoituttiin). Muuten siis kaikki mallikkaasti. Vapaamatkalainen on ymmärtänyt pysyä rt:ssa tämän ajan, ja huomaan kyllä selkeän eron omassa voinnissani hänen asentonsa mukaan. Pysyisi nyt vaan näin päin, saisin minäkin oltua jotenkin! Tuntuu ettei närästäkään ihan niin paljoa, kuin mitä silloin kun hän pukki päällään tuonne kylkiluihin. Kyllä tuota Rennietä onkin kulunut!

Niin, Hesan reissun ainoa negatiivinen uutinen oli, että mun serkku (joka siis on serkuista oikeastaan läheisin, ollaan pienenä asuttu samaan aikaan mummulassa ja meilä on 2v ikäeroa) menee naimisiin. Muuten ihana asia, mutta se päivä on 8.1.11! Kaikista vuoden 365 päivästä pitää sen olla juuri mun la:n aikaan! Häät on Porvoossa, eli meiltä on ainakin 300 kilometrin ajomatka. Ja vaikka asiaa kuinka koittaisin pyöritellä, en tuonne pääse. Ja se harmittaa kyllä ihan hirveästi! Se, että esikoinen ja tyttö menee edustamaan meidän perhettä ei kauheasti jaksa lohduttaa. Meillä on pieni suku, ja vähän juhlien järjestäjiä. Mutta tuo mun serkku on juuri sellainen juhlien järjestäjä tyyppi, voin kuvitella että noista häistä tulee ikimuistoiset. Ja pahimmillaan mä käkin ison mahani kanssa kotona kypsymässä. Harmistuksen määrää ei voi sanoiksi kuvata :(



No, jos koittaisin jotain kommentoidakin... Hurjia kaatumisia ainakin on ollut. Huh heijaa vaan, onneksi ei (kai) käynyt pahemmin? Mä kompuroin itse meidän keittiössä viimeviikolla, kompastuin sellaiseen puulastaan millä vedetään tuhkat alas leivinuunissa. Ja kivasti lensin nenälleni, onneksi en sentään suoraan mahalleni. Ja pelästytti ihan kivasti kyllä sekin.

ja Nani on sitten päivä päivältä lähempänä synnytystä. Toivottavasti matkalainen ymmärtää syntyä nyt kun teillä on vielä lapsenvahti!

Joo, jos mun piti muistaa jotain muuta kommentoida, unohdin sen jo..



Tällä viikolla ei ole tiedossa kuin neuvolaa, partiota ja normi.lasten kuskaukset. Eiköhän tämä tästä taas mene..



Andrea 33+ jotain, tai ainakin sinnepäin.

neuvolassa käyty... paineet, pissa ja kaikki sellaset asiat oikein hyvin, hb noussu... mutta mutta. Vauvan koko on iso!!! Sf on pompannu 36, ja ultra antoi 3,5 ja paino laskettuna olisi 4,7 kiloa!!!! Mittaili ja mittaili ja ihan käsikopelollakin tutkaili pitkään ja sano että kyllä täältä tosissaan potraa poikaa on tulossa!! Ja kaiken huippu on se, että mitään paikkojen kypsymistä ei ole... kanavaa koko 4,5 jäljellä, paikat niin kiinni kun voi ja kiinteät, eli sano ihan suoraan että yli menee kuten edellisetkin. Ja nyt sitten tuota kokoa seurataan viikottain, ja jos vielä ensi viikolle on tätä tahtia kasvanut, sovitaan sectio päivä/käynnistyspäivä, mutta kun epäkypsää tilannetta ei käynnistetä, ja jos kokoa on noin paljon niin sillon se on se synnytystapa sectio... pisti kyllä miettimään asioita... poika on rt:ssa, pää irti heiluu, sydän äänet hyvät mutta madaltuneet. Tätä pitää ihan sulatella:)



Palailen illemmalla kommentoimaan teidän muiden juttuja!!



mami ja ison talon Antti

Hienoa että kaikki ok! Ymmärrän paniikkisi pojan koosta, MUTTA muista nyt et se on vain arvio, toki saattaahan tuo olla vielä isompikin, mutta voi olla pienempikin. Miltä susta itsestä tuntuu?

Tuo meidän Antti arvioitiin (sinä päivänä, kun illalla sitten syntyi) ensin 5kg, lääkäri sai sen vaikka kuinka mittaili ja mittaili, kutsu sitten ylilääkärin paikalle arvioimaan ja hän sai 4,7kg ja meinasi et alakautta tulee, tutki ja mittaili niin maan perusteellisesti. Seuraavaksi aamu 6 tuli käsky synnytyssaliin kalvojen puhkasuun, sano kyl et synnytät ennen sitä ja niinhän tuo synty ja hyvin lennokkaasti syntykin, ihmettelin et kylläpä oli helppo ponnistaa lähes viiskilonen vauva ulos ja kun sain syliini niin eihän tuo nyt niin iso ollutkaan, Antti oli vain pitkä huikeat 54cm ja painoa 4175g :)

Että tällänen tarina meillä ja ainiin samaisesta Antista muutamaa viikkoa ennen kolmas lääkäri meinasi et hyvä jos 3kg on syntyessään, hehee hiukan nauratti koska tunsin et isohko poika sieltä tulee :))



wattu taas

Kotia juu eilen illasta pääsin:)

Äsken oli sitten neuvolakin ja kaikki okei. Outoa mustakin, et ihan äly iso olo, mut sf 30 ja tasan keskikäyrällä mennään. Painoarvion mukaan neiti olis vaan jotain 3600g käynnistyksen tienoilla. EN luota kyl yhtään noihin vielä;)

Kaima: mullaki aina tos kohtaa epäkypsät paikat, mut sit 38-39 jo hyvin sormelle kahelle auki, et saavat kalvot puhki. Uskon, et pystytään sullaki la tienoilla käynnistämään jos tarvis:)



Voi nani, pidetään nyt peukkuja, et syntyis ennenku mummi lähtee kotiin!! zupzupzup nyt kaikki supparit sinneppin ja pian!:)



Wattu ottaa nyt iisisti siellä! Onneks veri tais olla vaan jostain limakalvoilta kotosin..? Kyllä se talo juu valmistuu ja hiljaa hyvä tulee:) (paras ite sanomaan, ku kaikki pitäs olla ja tapahtua just ja heti;))



Andrea, harmi, että jäät häistä paitsi:/ Ottaa varmasti päähän, mut onneks hyvä syy ja vauvan tultua harmituskin varmasti hälvenee:)



Katjalah varmaanki jo tosiaan kahtena?:)



A-J varmasti ne ihanat öklötykset sieltä tulee! Sit kohta tuntuu, et eiks ne ikinä lopu;)



Lähen tästä juusto-teeleipiä tekemään, super nopee välipala ja nam:)

Ihanaa pakkasviikkoa kaikki!



mami@6 ja mukamas siro neiti 33 tasan

mä lasken jo päiviä... 18 päivää vielä, niin saa kipsin pois. Mä hankin kohta aamukamman, josko aika kuluis vähä nopeemmin sen kans. :)



Mä en sitten yhtään oo maanantai-ihminen. Koko päivä on ihan pilalla aamusta asti, vaikkei mitään erikoista oo edes tapahtunut. Onpahan vaan taas vähän plääh-olo, mikään ei innosta eikä mikään huvita.



Noista painoarvioista pitää sen verran sanoa, että niillä on tapana heittää, jos vauvalla on iso pää tai on muuten pitkä. Jotenkin se suhde vaan ei anna luotettavaa arviota, vaikka miten mittais.



Käynnistyksistäkin on eri tapoja. Mulla ei oo koskaan puhkaistu kalvoja ennen kuin kohdunsuu on ollut auki väh. 7 cm. Pari kertaa on puhjenneet itsekseen, ensimmäisessä käynnistyksessä kastui sairaalapeti ja nuorimman aikana kätilö sai päälleen, kun tutki 10 cm auki -tilanteessa. Oli muuten hassu tunne, ei mitään tietoa supistuksista tai ponnistustarvetta, kätilö käski silti aloittaa ja mä olin ihan ihmeessä että miksi?. Tuumasi kätilö siihen, että anna tulla vaan, pinni on tulossa jo. :D



Katjalah ja Enkeli&murunen, missäs ootte??? Onko kaikki hyvin?



Tästä tuli tämmönen pikavuodatus, kun pitää mennä ruokaa valmistelemaan.



Hyvää viikkoa kaikille!

Äippä ja pötkylä rv ööö... 10+2



Ps. Ai niin, sain mä eilen jopa jouluverhot vaihdettua keittiöön esikon avustuksella. :)

Lukemassa oon käyny, mutten oo joutanut naputteleen, ko meillä on sairasteltu. Tytöt lämpöilleet, toisella aivan tajuton yskä ja nuorimmainen jässikkä tekee 6-8 hammasta yhtä aikaa. Yöllä saanut herätä parin tunnin välein helpottamaan toisen oloa!



Ja kyllähän ne olot sitten tännekkin tuli, ko niitä aikansa ootti eli tänään ekan kerran pahoinvointia. Eli ei ois pitänyt tilata niitä ollenkaan ;) Mun pahoinvointi on sellasta aamusta iltaan kestävää etovaa oloa. Oksentanut en oo keltään, muistaakseni.



Mamiof4: Pikkasen hyvänkuulonen menu teillä ollut, slurps! Ja kamala mikä kaatuminen sulla ollutkaan, onneksi ei tosiaan ollut pieni sylissä tuolloin. Hui kamalaa!



Ja Mamiof6: Mikäs sulla on vointi kaatumisen jälkeen ollut?



Nani76: Jaksamisia ootteluun, se on niin tuskallista. Mulla meni esikko 2 viikkoa yli eikä mikään auttanut, että ois synnytys startannut. Kaikki keinot aasta ööhön käytettiin ja ässät varsinkin, nii eih! Silloin jopa hankosin heinää pellolla ja pilkoin kirveellä puita. Ainoa minkä siitä sain, oli se, että napanuora oli 3 kertaa pojan ympärillä - onneksi oli melkein metrinen napanuora.



Wattu: Aah, ruokaa! Mikä ihana tekosyy :DDDD Ite syön vhh-ruokavalion mukaan, mutta muutaman kerran oon repsahtanut nyt viime viikon aikana, ko mun vaan tekee mieli aivan sikana grilliruokaa. Ja suklaatakin tuli nassuteltua viikonloppuna, jota en oo kuukausiin syöny. Pakko skarpata, ettei tuu takasin kaikki menettämäni kilot, hih! Ja ite kans oon kahesta viimisestä napsahtanut sokrurasituksessa ja ton nykyisen ruokavalion avulla saanen nyt puhtaat paperit - toivon ainakin.



Noi kokoarviot onkin hauskoja juttuja ja joskus niitä saa ihan pelätäkkin. Mulla on muksut olleet sellasia vajaat nelikilosia ja tää nuorimmainen käynnistettiin pari viikkoa ennen la:a, oli meinaan syntyessään 3,7 kilonen. Kolmonen on ainoa, joka oli 3,2 kiloa, vaikka tästäkin sanottiin, että iso tulee. Meän synnärin ylilääkäri ei halua vauvojen kasvavan kovin isoiksi ja siksi suosii noita käynnistyksiä.



Oi ja mukavaa, että joku muukin on suht alkuvaiheessa raskautta eli 3xÄippä74 :)



Tais tulla hieman sekava viesti, ko sylissä kitisee hammaskipuinen rapia 1 vee, mutta suokaa anteeksi.



AJ ja viikot huimat 6 tai 7 :D

paremmalla ajalla piti tulla takasin:)



Hanna: Juu, saat pitää ihan itselläsi supparit;) mä puhallan täältä kanssa niitä sulle:)) Toivotaan että alkaa pian tapahtumaan! Mikä syöpä sun äidillä on/ollut? miten äitisi voi?



kaimalainen: Onneksi pääsit kotiin ja kaikki hyvin!!! Ja kiitos TAAS kun valat uskoa muhun;) mä todellakin toivon että jos se niin on, että spontaania synnytystä ei odoteta, voidaan käynnistää... en sitä sectiota välttämättä halua:(



Andrea: Rennietä kuluu täälläkin:)) lähiapteekissa oikein tilasivat varta vasten sitä lisää, kun joutuu koko ajan hakemaan:D



wattu: tottakai, arviot on arvioita! Ja jos ja kun heittoa tulee, toivon TOTISESTI että sitä heittoa on kilo alaspäin:D Mun oma olo on IIIIISO.... tunnen sisuksissani että kohtalaisen komian kokonen kaveri olis tulossa... kun vertaa noihin pienempiin ja sitten siihen mun yhteen isoon jötköön. Olen ihan täys vauvaa:)



Amalia: Paranemisia sinne teille... onpahan monta hammasta yhtä aikaa tulossa!!!! Ja sullakin niitä ihania oireita on alkanu tulemaan:DD Ja kiitos, oli kyllä hyvää ruokaa:)) Ja vieraatkin oli oikein mielissään.



Juupa, eli tottahan se on että arviot on arvioita, ja heittoa tapahtuu... MUTTA kun aina on se mahdollisuus että jos se onkin niin että niin isoa poikaa tulee niin HITTO:( Ja mä tosiaankin vaan toivon luonnollista synnytystä... tietysti se on pääasia kuten lekurikin tänään sano, että saadaan turvallisesti ulos kaveri ja äitikin pysyisi kasassa... noo, kattellaan miten tämä tästä kehittyy...



mami

Kiitos kaikille lohtuhaleista ja kauniista sanoista. Olette ihania!



3xÄippä74: olin toukojen-07 matkassa kyllä omalla nikilläni, mutta en kai kirjoitellut kovin aktiivisesti. Toivottavasti päivät kipsin kanssa kuluvat nopeasti.



Mamiof4 kysyi keskosistamme: ensimmäinen syntyi siis 31+6 kiieellisellä sektiolla. Painoa 1900g ja pituutta 44cm. Syntyessään hänellä oli pneumonia ja pian siitä tuli sepsis. Alku oli todella hankala. Hengityskoneessa meni pari viikkoa kovassa kipulääkityksessä. Sairaalassa oli yhteensä 6,5 viikkoa. Aivoista löytyi kaksi kystaa, jotka eivät vaatineet hoitoa ja suuri napatyrä joka pömpöttää vieläkin jonkin verran. Nyt 3,5 vuotiaana on terve. Infektioastma vaivaa, mutta helpottaa selvästi kasvun myötä. Puheentuotto alkoi vasta kaksi vuotiaana, mutta on nyt kirinyt ikäisensä kiinni.



Toinen keskonen syntyi 33+6. Painoa 2700g (josta turvotuksena lähti seuraavana päivänä 500g) ja pituutta 47cm. Hänellä oli myös pneumonia syntyessään, joka hoidettiin antibiooteilla heti. Sairaalassa oli vain 11 päivää eikä mitään ongelmia ilmennyt. Tosin sainkin kortisonipiikit vauvan keuhkoja kypsyttämään jo reilusti etukäteen. Hengityskonetta ei tarvittu. Vauva ei koskaan oppinut rinnalle, ja maitopullojen kanssa oli hieman hankaluuksia, kun tyttö väsähti aina kesken syömisen. Nyt ihan terve 1v. Kaikki on sujunut hienosti.



Pelottaa kyllä aika kovasti kuinka sen uuden vauvan mahtaa käydä, jos koskaan sellaista enää saammekaan. Kovasti meille vakuutellaan runsasta seurantaa yliopistosairaalassa, mutta en tiedä. Vauvakuume on kova ja haluaisin ainakin vielä kerran kokea raskauden ja pienen tuhisevan vasta-syntyneen. Mutta koska minun kehoni ei tunnu kestävän, niin vaarannanko vauvan hengen vain omien toiveideni vuoksi? Mitä lähemmäs joulu lähenee, sen enemmän alkaa pelottaa.



Mutta iloisempiin ajatuksiin. Onnellista odotusta kaikille!



Aotearoa

Aotearoa: On kyllä ollut kova alku teidän pienillä... ei varmasti ollut helppoa aikaa. Onneksi nyt kaikki hyvin:) ymmärrän oikein hyvin että huolettaa ja pelottaa tuleva mahdollinen raskaus.



Sitten kysymystä!!!! Eilinen lääkäri joka teki sisätutkimuksen oli oikein hellä sorminen, ei tuntunut missään, mutta eilen illalla alkoi pyyhkiessä tulla kirkasta verta paperiin!! ihan niukasti mutta kuitenkin. Tänään aamupäivän ajan ruskeaa hyvin pientä vuotoa joka äsken taas muuttui ihan kirkkaaksi vereksi ja vähän niinkun enempi tuli, nyt siis jo pikkareihin!! onko teillä käynyt koskaan lopputarkastuksissa näin? mulla ei ole koskaan... supistuksia ei ole yhtään, puukkoiskuja ja pään ruuvaamista kylläkin, koko ajan....!!!



mami

Mamiof4:lle...



Mä olin nelosen käynnistyksessä (tableteilla) ja kysyin kätilöltä samaa, kun pitkin päivää tuli paperiin enimmäkseen sitä ruskeata vuotoa, mutta myös kirkasta verta. Kätilö sanoi, että se tulee kohdunsuulta, kun se avautuu ja hiussuonet katkeaa (myös tutkimuksen yhteydessä). Seinäjoella mulle on joka kerta tutkimuksen jälkeen tarjottu sidettä pienen vuodon varalta ihan tavallisellakin käynnillä. Eli ihan normaalia on ja sanoisinpa, että lupaavalta vaikuttaa. :)



Mutta pitää jatkaa toisen kerran, ikkunan takana kaivetaan ja sitäkös pitää ihmetellä porukalla. :)



Äippä taasen

ihana ihana äippä:)))) Kovasti helpotti mieltä:) Nukuttiin pimpulan kanssa parisen tuntia ja sinä aikana vuotelu rauhottu, ainakin hetkeksi!!



mami

jes, vihdoin alkaa helpottaa perheen räkätauti. Nyt ollaan kaikki käyty sitä läpi. kävin neuvolalääkärillä eilen ja se ultrasi vielä uudelleen taas ( neljäs ultra tähän mennessä jo ) kun ei saanut sydämen sykettä kuulumaan tasaisesti. No se vika oli siinä että tyttö istuu edelleen kuin tappi kohdussa jalat kohti kattoa. Ei ole liikkunut pois siitä asennosta vielä kertaakaan. Lääkäri alkoi kertoo mulle että kai olen tietoinen käännösmahdollisuuksista jos ei itse käännyt... Tää on mun eka joka on tällatavoin masussa. TÄhän asti kaikki ovat olleet juuri oikein päin niin kuin pitääkin. Sanoin vain että en synnytä jos ei tule oikein päin :) jääköön masuun :) Vauva on kuulemma ikäistään pienempi. Ei paljoa mutta hieman. En tiedä pitäisikö olla huolissaan vain onko heitot normaaleja? Ei nuo muutkaan tytöt ole mitään jättejä olleet..



Tänään on luvattu lumipyry.. sitä odotellessa keitän kupin glögia.



Pirre 26+6

Pirrelle. On varmaan kuntakohtaista. Mulla tämä mahatyyppi istui sitkeästi, tai oli korkeintaan poikittain melko pitkälle. Rv 30 jälkeen kääntyi ekat kuperkeikat, ja viimeviikolla (32+ viikko) kääntyi toivottavasti pysyvästi lähtöasentoon. Mulla meinasi epätoivo jo iskeä tuon vuoksi. Neivolassa siitä juttelin, ja sanottiin ettei täällä pahemmin enää ulkokäännöksä tehtäisi. Ei kuulemma tahdo tuo käännetty asento pysyä, jos ylipäätään suostuu kääntymään.

Ja koska käännöstä yritetään vasta rv 36 tienoissa, ei se olisi mulla tullut enää kyseeseen (lapset isoja...), ainoa vaihtoehto siis olisi ollut sektio. Mutta onneksi hän on nyt kääntynyt, toivotavasti sinullakin ymmärtää heittää kuperkeikkaa.



Ja mamille vuodosta; mulla ainakin on limakalvot olleet aina raskausaikana tosi vuotoherkät. Toisaalta.. voihan tuo jo paikkojakin kypsytellä pikkuhiljaa, ja valmistautua synnytykseen :)



(.) sen verran, että kieppasin asiointireissulla tänään lastenkirppiksen kautta. Lakanoita etsin, vaan en löytänyt. Ekaluokkalaiselle löytyi talvikengät, ja sitten bongasin meille käyvän kaukalon. Hinta huimat 50e. Mies lupasi tuon käydä hakemassa huomenna jossain välissä, hän on tuossa vieressä töissä :) Joten vika isompi hankinta tehty, nyt pitäisi enää saada jäätynyt pesukone sisälle (ja siis paikka sille koneelle), ja paikka vauvalle.. tarvikkeet siis olisi jo :)