Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oonko pikkumainen jos otan nokkiini tästä..
11.10.2010 |
Tilanne on siis tämä; olemme uusperhe, miehelläni on kaksi "omaa" lasta ja minulla yksi. Onhan tässä ollut muutenkin välillä tällaista tai tämän suuntaista käytöstä, mitä enimmäkseen olen katsonut läpi sormien, koska ymmärrän että tilanne on vaikea monellekkin osapuolelle.
Tämä mikä nyt katkaisi kamelin selän on; aiemmin tuossa oli toisen lapsipuoleni syntymäpäivät. Anoppi tuli tänne tietysti lahjan ja kortin kanssa juu, mutta lisäksi toi vielä toisellekin miehen biologisista lapsista kortin ja lahjan(ja rahaa) "koska kohta on hänen nimipäivänsä". Tätä minun lasta ei tietenkään muistettu mitenkään(ja juu, mielestäni vaan sitä juhlitaan kellä oikeasti on ne synttärit, että tuo nimipäiväkohelluskin on aika outoa, varsinkin kun ei ole ennen kyllä tällaista ollut ja tässä tilanteessa korostui se, että kaksi saa, yksi ei).
Nyt sitten oli tämän oman lapseni syntymäpäivät johon anoppikin oli kutsuttu. Ei nyt päässyt, mutta tuli viikon päästä käymään(ja oli sanonut aiemmin että tulee sitten myöhemmin tuomaan lahjan). Olin hieman yllättynyt, kun ei tullut edes korttia, ei onnitteluja lapselle, vaan tuliaisia matkaltaan kaikille kolmelle. Siis sellaiset pienet tuliaiset, kaikille aika samat. Ainiin ja tämän oman lapseni nimipäivätkin sattuivat olemaan päivää ennen tätä kyläilyä, otetaan sekin nyt tähän.
Tämä viimeinen juttu oli se, että anoppi soitti tänään ja kyseli että mitä nämä biologiset lapsenlapsensa olivat tykänneet tuliaisistaan. Ei sanaakaan mistään muusta.
Eli mitäs sanotte, kuulostaako ihan normaalilta? Minusta ei. Miksi pitää yhtä syrjiä niin selvästi?
Ymmärrän joo, että kun ei ole biologinen lapsi, mutta eikö voisi vähän edes ajatella sitä lasta?
Rupesi ärsyttämään nyt niin paljon kun mietin tässä äsken asiaa, että piti tulla purkautumaan tänne.
Kommentit (50)
Ja jos mummo tahtoo olla poikansa elämässä, hänen on opeteltava hyväksymään ne ihmiset joita hänen poikansa on elämäänsä valinnut.
Mikä sinusta olisi asiatonta käytöstä, jos tässä tapauksessa mummo sinusta nyt käyttäytyy asiallisesti?
Eikö ap jo alussa kertonut, että hänen lapsillaan on vain yksi mummo ja hänkin on sairas? Kuollutta tai sairasta on aika paha vaatia osallistumaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun esikoisella on eri isä, kun kahdella nuorimmaisella. Mä olen anopille sanonut ihan suoraan, että esikoisella on omat isovanhemmat, jotka häntä muistavat, joten anopin ei tarvitse välttämättä joka kerta muistaa kaikkia kolmea tasapuolisesti.
Ihan asiallisesti ja hyvin on toiminut. Anoppi tuo reissuilta tuliaisia kaikille kolmelle ja muisti esikoistani rippille pääsyn johdosta, mutta ei esim. laita hänelle nimipäiväkortteja.
Voi kai olla mahdollista, että mummo ei osaa oikein itse suhtautua kuvioon ja on itsekin vähän hämmentynyt TAI ei ole ymmärtänyt, että häneltä voitaisiin odottaa kaikkien lasten tasapuolista muistamista. Sen sijaan että ottaisi asian jotenkin suoraan puheeksi, voisi kutsua mummon kahville ja kahvipöydässä jutella ihan vilpittömästi, miten kiva että sinä mummo niin usein käyt ja tuot lapsille tuliaisia, kun tämä meidä AnjaIrmeli tai ToivoKalevi ei omaa isoäitiään näe. Ja voisi siinä vähän pyöristelläkin totuutta että ToivoKalevi tai AnjaIrmeli niin kovasti aina puhuu mummosta/odottaa mummoa/tms., että kyllä se mummo vaan on tärkeä hahmo lasten elämässä. Ja ns. aikuisten kesken voi sanoa vaikka jotain samansuuntaista. Tai jos se pienin lapsi on sen ikäinen, että osaa vaikka askarrella, niin panee hänet askartelemaan kortin mummolle (yhdessä muiden kanssa vaikka) nimipäiväksi tai jouluksi tai miksi vaan. Ja sitten, jos mummo nyt vaikka jouluksi ostaa tälle unohdetulle lahjan, niin vuolaasti kiitokset siitä tietysti.
Jos siis on pienikään epäilys, että mummo ei tee ilkeyttään sitä yhden unohtamista. Jos on mahdollista, että hän ei jostain syystä esimerkiksi itselleen uuden tilanteen vuoksi ole mieltänyt osaa teidän perheen lapsista niin läheiseksi, niin tuollainen välien lämmittely voisi auttaa ja olla oikeastaan ainoa rakentava tapa lähestyä tilannetta. Minä yrittäisin ymmärtää mummoa, että hänelle uusperhe voi olla vaikea hahmottaa ja mieltää ihan samanarvoiseksi kuin se poikansa ensimmäinen perhekokoonpano. Mummo voi olla sitä mieltä, että hän nyt tässä vaan keskittyy näihin omiin lastenlapsiin, joko siksi ettei tiedä ihan mikä nyt olisi korrektia ja ettei vaan hypi kenenkään muun varpaille mummoilemalla, tai koska on huolissaan ensisijaisesti heistä ja haluaa että heillä on hyvä mieli, sen mitä pystyy vaikuttamaan. Mummo ei välttämättä näe omaa rooliaan niin suurena tai ei ehkä osaa ollenkaan ajatella, että hän voisi huomioida sen "uuden" lapsenlapsensa myös samalla tavalla. Sopivalla tavalla tunteisiin vetoaminen voisi auttaa sekä siinä tapauksessa, että mummo vaan ei ole hoksannut, että myös silloin, jos hän on vakaasti päättänyt "huolehtia omistaan".
Jos mummo taas tietää aivan tasan tarkkaan mitä häneltä odotetaan, mutta ilkeyttään huomioi vain ne omansa, niin en tiedä saako hänet jotenkin komennettua ruotuun, että nyt kyllä ostat kaikille yhtäläiset lahjat.
Mutta vielä muistuttaisin siitä, että mummo selvästi yrittää, koska oli ostanut kaikille lapsille tuliaiset. Hän siis tajuaa, että pitäisi yrittää muistaa sitä kolmattakin, mutta ehkä vain ei pysty tuntemaan tätä kohtaan mitään mummomaisia tunteita. Ehkä tosiaan on jotenkin sääli niitä omia lapsenlapsiaan, ajattelee, että kärsivät kuviosta jotenkin jne. Silloin voi olla vaikea ottaa lämpimästi huomioon sitä kolmatta, ylimääräistä.
Ilmiselvästi mummo ei koe tätä lasta läheiseksi. Hän on selvästi vältellyt joutumasta tämän kolmannen lapsen synttäreille, ja yrittää luistaa lahjan tuonnista. Ette voi varsinaisesti pakottaa mummoa muistamaan tätä yhtä - veikkaanpa, että siitä ongelmat vasta alkaisivat - mutta mielestäni miehesi voisi muistuttaa äitiään, että ei järjestä tilannetta, missä tämä kolmas on ainoa, joka ei saa mitään. Eli toisin sanoen synttärisankarille tuodaan lahja, ei sellaisille, joilla on kohta nimipäivät. Jokainen lahja tuodaan vain sille, jolla on jokin juhla. Jos lahjoja kasaantuu, pitää sitä ylimääräistäkin jotenkin muistaa. Silti mummolla ei mielestäni ole mitään velvollisuutta ostaa lahjoja tälle kolmannelle, niin tylsää ja ikävää kuin se onkin. Mummo ei ole teidän uusperhettä valinnut. Niinpä hänellä on täysi oikeus muistaa vain omia lapsenlapsiaan. Asiasta pitää tietenkin keskustella tämän kolmannen kanssa. Kai hänellä on joitakin sukulaisia äitinsä tai biologisen isänsä puolelta? Muistavatko nämäkin aina näitä kahta muuta? Uusperhekuviot ovat mutkikkaita ja aikuiset tekevät niistä vielä pahempia. Jos mummo on ainoa, joka ei muista kaikkia kolmea koko suvusta, niin sitten asiaa on jotenkin yritettävä mummolle vihjailla, mutta muuten vain rehellistä puhetta kehiin kaikille lapsille. Voihan olla, että mummo sopeutuu hiljalleen tilanteeseen ja alkaa kohdella lapsia reilummin ajan kanssa.
Miks lapsia ei voi kohdella tasa-arvoisesti kun kerta samaa perhettä ovat. Se että on biologinen mummo kahdelle ei tarkoita sitä että yhtä saa kohdella kaltoin. Mitä jos joku ap:een kaveri toimisi samoin, saisi ihan varmasti kovat haukut, mutta nytkun on kyse mummosta, niin se on joidenkin mielestä ihan ok!
eikä kyllä ikinä käynyt pienessä mielessäkään, että mun sisaruspuolten mummot olis mulle ollut lahjoja tms. ostelemassa... Eikä mun mummoni huomioinut mitenkään isäpuoleni lapsia. Minusta se oli ihan normaalia. Meillä oli eri isät, eri isovanhemmat, eri suku osittain. Se siitä.
Siinä kohtaa mummo on minusta toiminut perin tökerösti, että on luvannut tuoda lahjan, eikä sitten tuokaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MIEHEN tulee puhua oman äitinsä kanssa ja kertoa tälle, että teidän perheessä tulee kaikkia lapsia kohdella yhdenvertaisesti ja että kaikkia tulee ottaa huomioon samalla lailla. Pitäisi olla miehesi asia loukkaantua äidilleen siitä että kohtelee sinun lastasi eri tavalla. Miksi mies ei ole reagoinut mitenkään? Vai kohteleeko itsekin eri tavalla teidän perheen lapsia sen mukaan ovatko omia vai ei?
Ehkäpä anopille vois asiallisesti sanoa asiasta ja selittää miksi se vaivaa sinua. Ehkä hän toimii sen enempiä ajattelematta...ja uusi tilanne tää on sille anopillekki. Mutta fakta on kuiten että ne omat biologiset lapsenlapset on kuiten rakkaampia,entä ei-biologinen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ns uusperhe.
Kaksi yhteistä lasta ja minun aiemmasta liitostani eskari ikäinen tytär.
Mieheni on adoptoinut tyttäreni ja pitää häntä kuin omaansa. Tyttäreni biologinen isä ja isovanhemmat kuolleet.
Anoppini ei "pääse" tulemaan tyttäreni synttäreille eikä muista muutenkaan merkkipäivänä mitenkään. Ei onnnittele sen kummemmin kortilla kun muutenkaan. Jouluna paketit tulevat pienemmille, viime vuonna tyttö sai jopa hammasharjan lahjaksi!
Yhteisiä lapsiamme lahjoo liikaakin ja käy heitä usein katsomassa.
Minkäs teet. Nätisti yritetty anopille vihjata asiasta.
Eipä asialla sinänsä muuten merkitystä mutta lapsen tunteet ja sisarusten välit kun isommaksi tulevat mielessä. Lapsi kuitenkin niin pieni, ei ymmärrä miksi isän äiti muistaa sisaruksia mutta ei häntä. Anoppi kehottanut tytärtäni sanomaan häntä etunimellä kun puhutteli sisarusten tapaan mummiksi epähuomiossa.
Tämmöistä meillä.
miten ilkeä voi aikuinen ihminen olla lapselle.
Meillä myös uusperhe, jossa tosin vain yksi lapsi minun edellisestä suhteesta. Anoppi on aivan ihana ja poikakin on selvästi tullut äitiinsä, sillä minun lapseni on otettu perheeseen mukaan ihan muitta mutkitta ja häntä huomioidaan aivan yhtä paljon kuin mieheni sisarusten lapsia. Anoppi ei tee mitään eroa, kaikki tuntuvat olevan hänelle yhtä rakkaita.
Sinun anoppisi sen sijaan on inhottava. Vaikka hän ei olekaan lapsesi biologinen mummo niin lapsi kuuluu teidän perheeseen yhtä oleellisena osana kuin muutkin ja myös anopin pitää se ottaa huomioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli hienoa kun mummo toi tuliaisia sinunkin lapsellesi. Mummo ei ehkä halunnut sinun lapsesi syntymäpäiville, kun ei ole se oma lapsenlapsi, joten hänen kutsumisensa voisi jatkossa jättää väliin, niin et pahoittaisi mieltäsi.
Mulla on samoja kokemuksia ja nyt anoppi saa maksaa niistä.
Mulla oli jo tytär kun ruvettiin miehen kanssa seurustelemaan, saatin yhteinen poikalapsi. Anoppi unohti sen jälkeen ihan kokonaan mun tyttären ja suorastaan kohteli todella välinpitämättömästi.
Nyt tyttö on 16-vuotias eikä ole ollenkaan kiinnostunut tästä toisesta "mummista". Mutta mummillepa kelpaisi nyt tytön apu ja seura ja valittelee kun tyttö on toisen mummin apuna ja kaverina (sen biologisen).
Poika taas on "vasta" 9-vuotias ja siltä ei mummi voi vaatia vielä sitä mitä voisi vanhemmalta lapselta, koskien nyt vaikka tota kaupassa käyntiä tai muuten apuna olemista, välimatkaa on sen verran että poika ei sellaisia vielä itsenäisesti kulje toisin kuin tyttö pystyy jo kulkemaan.
Mut niin se vaan menee, sen minkä taakseen jättää sen eestään löytää. Kerrotaan nyt vielä se että meidän poika jo joskus aikoinaan ihmetteli oman mummonsa käyttäytymistä siskoaan kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuskimpa oma lapsesi asiaa edes vielä ymmärtää,kerroit lapsen olevan pieni.
Sun omalla käytöksellä voit aiheuttaa joskus sen syrjäytymis tunteen lapselle, jos teet asiasta härkäsen.
Olisit tyytyväinen, että muistaa edes tuliasisin.
Mä en vois olettaakaan, että anopin täytyis hyysätä toisen lapsia samoin kuin omia.
Miks ihmeessä anopin pitäis sun lasta muistaa samoin? Tuskimpa anoppi lapsen läsnäollessa tätä käytöksellään syrjii.
mutta joskus olisi hyvä ymmärtää myös niitä LAPSIA keiden oikea mummo kyseessä!
Ero on lapsille aina kova paikka, elämä ns. romuttuu. Monesti se ainoa "turvasatama" joka pysyy ns. ennallaan on mummola (tai voi olla myös kummin koti tai jopa päiväkoti tietyllä tavalla, jos hyvä tuuri käy).
Eli äiti ja isä eroavat =perhe hajoaa, usein samalla tapahtuu myös muutto uuten kotiin, ja uusia ihmisiä tulee elämään (äidin&isän uuden kumppanit, näiden mahdolliset lapset ja muut sukulaiset/ystävät) lapsi usein on aika hukassa. Erityisesti jos edetään nopeassa tahdissa ja "molemmilla rintamilla" =sekä äiti että isä etenee nopeaa tahtiin.
Se ainoa asia mikä saattaa säilyä "vanhana" voi olla se mummo ja mummola. On kohtuutonta että uusperhe kuviot tunkevat siihenkin suhteeseen lonkeronsa, monihan tekee jopa niin että sanoo suoraan mummolle "otat kaikki lapset hoitoon tai et saa sitä yhtäkään" =mummon biologista lapsenlasta. Eli lapsi (tai lapset) menettää sen paikan jossa hän on "ainoa" ja tärkeä, sen paikan joka on ollut muuttumaton.
Vähän sama asia jos vanhemmat alkaisivat vaatia että kaikkien lasten kummien on oltava tasapuolisia kaikille perheen lapsille. Kummista tekee erityisen juuri se, että on joku ihminen joka muistaa/antaa aikaa vain sinulle. Toki ihan ok jos kummi tulee kummilapsen synttäreille ja tuo sisaruksille karkkipussin tmv. pientä, mutta jos toisi kaikille kalliit lahjat niin eihän kummilapsi tuntisi olevansa erityinen.
Sama asia ajan jakamisessa, ei kummin tarvitse viedä myös kummilapsen sisarksia leffaan/pttaa yökylään jne., voi viedä/ottaa vain sen kummilapsensa.
Ja sama koskee mummoja! Toki fiksu mummo huomioi kaikki lapset, eli _tarkoituksellisesti_ syrji "ei minun jälkeläistäni", mutta ihan normaali kohteliaisuus riittää. Eli jos antaa karkkia niin antaa kaikille, mutta ei synttärilahjoja/yökyliä tarvitse antaa muille kun niille "oikeille" lapsenlapsille. Sekä mummolle että lapsenlapsille on varmasti tärkeää saada yhdessä poimia vaikka marjoja tm. RAUHASSA, ja se rauha on em. heidän niin halutessaan annettava, vaikka se miten "epäreilulta" tuntuisikin.
Jos ap:n lapsella ei ole mummoa, niin se tietenkin ikävää. Mutta ap:n miehen äiti ei ole millään tavalla syyllinen siihen että ap:n lapsen mummo on sairas. Ja ap:n miehen äidin ei todellakaan tarvitse paikata asiaa olemalla ap:n lapselle mummo! Riittää kun on normi kohtelias jne. mutta halutessaan voi antaa kaiken aikansa ja ostaa lahjoja vain niille omille lapsenlapsilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja olen sun kanssa täysin samaa mieltä. t:36
että ydinperhetyypit on sitä mieltä, että mummi ok ja uusperhetyypit sitä mieltä, että mummi ei ole ok. Kannattaa miettiä kummat tässä suhteessa "kokeneempia"
eli joka lapsella omat mummut-papat isät äidit. miksi sen mummon olisi pitänut sinun lastasi ottaa kun lapsenlastansa? kai sinun äitisi mummoittaa sinun lastasi. mielestäsi turhaan äksyilet.
joutuu soppaan mukaan.
sit vielä ihmetellään, miksi anoppeja aina parjataan...
Ehkäpä lapsesi oma mummo voi muistaa häntä?
Mielestäni on kuitenkin hienoa, että tuo tuliaisia sinunkin lapsellesi.
Jos haluaa elää tasapuolisesti lasten kannalta, pysyy ydinperheenä. Uusperheessä kuviot ovat aina monimutkaisia.
anopeilta usein unohtuvan ihan perus kohteliaisuussäännöt. Lapsethan kuitenkin ovat "syyttömiä" tilanteeseen.
Alue: Aihe vapaa
uusperhe kuviota 16 vuotta. Minulla oli kaksi lasta, kun menin nykyisen miehen kanssa yhteen. Anoppi on aina pitänyt heitä kuin biologisia lapsenlapsia. Ottanut alusta asti yökyläänkin ja muistanut kaikki syntymäpäivät ja joulut.
Vaikka on syntynyt kaksi yhteistä lasta myös mieheni kanssa, niin kaikki ovat tasavertaisia.
Se on niin ihmisestä itsestään kiinni, että miten asioista ajattelee. Mulla nyt sattui käymään hyvä tuuri anopin suhteen. Anoppi on avarakatseinen.
Anopilla on kahdeksan lasta ja kaikki muut lapselliset perheet asuvat kaukana. Me ainoastaan ollan tässä lähellä. Ja se oli anopille iso asia, että minä suostuin muutamaan tänne pohjoiseen etelästä ja hän sai elämäänsä näin enemmän sisältöä. Edes yhden hänen lapsensa perhe on lähellä.