Ero vai ei ja jos niin milloin?

Mieheni on kohdellut minua huonosti vuosia. Kotityöt, lapsen hoito ja kaikki juoksevat asiat ovat jääneet minulle, vaikka olen jatkuvasti pyytänyt apua. Ns. omaa aikaa minulla ei ole ikinä ollut. Mies ei myöskään ole antanut minulle aikaa eikä huomiota, koska omat harrastukset ja työ ovat tärkeämpiä, kotona on tylsää. Mies on haukkunut ja vähätellyt minua.



Nyt mies on viime hetkellä herännyt ja yrittää pitää liittoamme kasassa. Ongelma on se, että minä en enää jaksa innostua. Mies on minulle nykyään lähinnä kämppis, ja ajattelen mahdollista eroa kylmän rauhallisesti.



Mielessä pyörii monia kysymyksiä:



- Olisiko vielä mahdollista, että pystyisin antamaan anteeksi ja rakastamaan miestä? Onko jollain ollut vastaavaa?



- Jos eroamme, mikä olisi lapsen (2v) kannalta paras aika siihen? Pitäisikö elää kulissiliitossa, kunnes lapsi on vähän isompi?



- Jos eroamme, olisiko lapsen parempi asua jommankumman luona pysyvästi ja vierailla toisen luona? Olen kuullut, että vuoroviikkosysteemi stressaa lasta eniten, kun koti vaihtuu koko ajan.



- En halua jäädä yksin, mutta haluaako kukaan naista, jolla on jo pieni lapsi?



jne....