Sairaan mustasukkainen- hulluinta mitä tiedät jonkun

Mut ei voi olla lukemattakaan.

Lasteni isä, aivan ihana mies ja loistava isä, toimi näin esim.

-tutki pyykkikorista, millaisia alushousuja olin käyttänyt hänen ollessaan työmatkalla, pitsiset olivat merkki pettämisestä

-jos vastaan tuli esim.kauppareissulla, mies, joka katsoi minuun päin, hän katsoi heti minua, millainen ilme minulla on, katsonko miestä, flirttailenko

-kyseli aina, miksi kaupassa kesti

-kerran lopetin juuri puhelua hänen tullessaan kotiin, mies soitti ystävättärelleni, oliko se hän kuten väitin. Oli.



Mies on ex, mutta mustasukkaisuus loppui eroon ja olemme kavereita.

tuollaisen käytöksen puolisoiltaan.

Ei voi kuin ihmetellä miksi jotkut hyväksyvät tuollaisen käytöksen puolisoiltaan.

kaikki väkivaltaisten ja mustasukkaisten ihmisten puolisot sanoo (aina) että ei sairaalloinen mustasukkaisuus ilmene heti alussa. Alkaa pikkujutuista ja lopulta jossain vaiheessa siihen herää että tää juttu on mennyt ihan hulluksi, eli just näitä että kytätään joka päivä puhelin ja lasketaan puhelimen laskurista täsmääkö vastaanotettuihin ja soitettuihin puheluihin. Tehdään tarkistuskäyntejä kotiin kesken päivän tai puoliso saa turpaan kun tervehti kaupan miespuolista kassaa jne.

Itse vaan en ymmärrä että miten ihminen tajuaa muka vasta kun tilanne on äärimmäisen paha ettei tällainen ole normaalia. Olen vahvasti sitä mieltä että ymmärrys tulee aikaisemmin, miksi siitä ei lähdetä kävelemään silloin kun ensimmäiset pari merkkiä tulee?

Oma kokemus: tutustuin baarissa komeaan ja fiksun oloiseen mieheen, olin niin ihastunut kun vaan voi olla. Kuitenkin jo ensimmäisen kuukauden aikana huomasin miehessä outoja piirteitä. Esim. Käväistiin kaupassa, tuli työkaveri (mies) vastaan, miesystäväni ei sanonut mitään kun vaihdoin pari sanaa työkaverille, mutta heti jatkettuamme matkaa kysyi minulta: Kuka tuo oli. Näin kirjoitettuna ei kuulosta ihmeelliseltä, mutta äänensävy oli vihaisen kuuloinen. Saattoi tulla työpaikalleni (kauppa) vain piipahtamaan, vaikka ei ollut mitään asiaa ja sijaitsi ihan toisella puolella hänen työpaikkaansa ja kotiaan. Jos näki minut juttusilla jonkun miehen kanssa, taas oli "se" ilme ja äänensävy.

Mustasukkaisuus ei siinä vaiheessa tullut muuten esiin, mutta kyllä tuo kuukauden tuntemisen jälkeen oli mulle selvä merkki että ei ole ihan normaali tyyppi ja jätin jannun. Onneksi pääsin aika kivuttomasti eroon. Jälkeenpäin on selvinnyt että epäilykseni oli aivan aiheellisia.

Ei voi kuin ihmetellä miksi jotkut hyväksyvät tuollaisen käytöksen puolisoiltaan.

kaikki väkivaltaisten ja mustasukkaisten ihmisten puolisot sanoo (aina) että ei sairaalloinen mustasukkaisuus ilmene heti alussa. Alkaa pikkujutuista ja lopulta jossain vaiheessa siihen herää että tää juttu on mennyt ihan hulluksi, eli just näitä että kytätään joka päivä puhelin ja lasketaan puhelimen laskurista täsmääkö vastaanotettuihin ja soitettuihin puheluihin. Tehdään tarkistuskäyntejä kotiin kesken päivän tai puoliso saa turpaan kun tervehti kaupan miespuolista kassaa jne.

Itse vaan en ymmärrä että miten ihminen tajuaa muka vasta kun tilanne on äärimmäisen paha ettei tällainen ole normaalia. Olen vahvasti sitä mieltä että ymmärrys tulee aikaisemmin, miksi siitä ei lähdetä kävelemään silloin kun ensimmäiset pari merkkiä tulee?

Oma kokemus: tutustuin baarissa komeaan ja fiksun oloiseen mieheen, olin niin ihastunut kun vaan voi olla. Kuitenkin jo ensimmäisen kuukauden aikana huomasin miehessä outoja piirteitä. Esim. Käväistiin kaupassa, tuli työkaveri (mies) vastaan, miesystäväni ei sanonut mitään kun vaihdoin pari sanaa työkaverille, mutta heti jatkettuamme matkaa kysyi minulta: Kuka tuo oli. Näin kirjoitettuna ei kuulosta ihmeelliseltä, mutta äänensävy oli vihaisen kuuloinen. Saattoi tulla työpaikalleni (kauppa) vain piipahtamaan, vaikka ei ollut mitään asiaa ja sijaitsi ihan toisella puolella hänen työpaikkaansa ja kotiaan. Jos näki minut juttusilla jonkun miehen kanssa, taas oli "se" ilme ja äänensävy.

Mustasukkaisuus ei siinä vaiheessa tullut muuten esiin, mutta kyllä tuo kuukauden tuntemisen jälkeen oli mulle selvä merkki että ei ole ihan normaali tyyppi ja jätin jannun. Onneksi pääsin aika kivuttomasti eroon. Jälkeenpäin on selvinnyt että epäilykseni oli aivan aiheellisia.

Hienoa, että osasit luottaa vaistoihisi ja lähdit. Ihmettelen mikseivät muut tee samoin. Toki uhrillakin varmasti on omat ongelmansa esim. itsetunnon suhteen, eihän nämä mustasukkaiset puolisot muuten pääsisikään hallitsemaan noin vahvasti toista.

Tuli oikein paha mieli näistä kertomuksista ja niin toivoisin että ihmiset rakastaisivat kaikkein eniten oman elämänsä tärkeintä ihmistä: itseään.

Ei voi kuin ihmetellä miksi jotkut hyväksyvät tuollaisen käytöksen puolisoiltaan.

kaikki väkivaltaisten ja mustasukkaisten ihmisten puolisot sanoo (aina) että ei sairaalloinen mustasukkaisuus ilmene heti alussa. Alkaa pikkujutuista ja lopulta jossain vaiheessa siihen herää että tää juttu on mennyt ihan hulluksi, eli just näitä että kytätään joka päivä puhelin ja lasketaan puhelimen laskurista täsmääkö vastaanotettuihin ja soitettuihin puheluihin. Tehdään tarkistuskäyntejä kotiin kesken päivän tai puoliso saa turpaan kun tervehti kaupan miespuolista kassaa jne.

Itse vaan en ymmärrä että miten ihminen tajuaa muka vasta kun tilanne on äärimmäisen paha ettei tällainen ole normaalia. Olen vahvasti sitä mieltä että ymmärrys tulee aikaisemmin, miksi siitä ei lähdetä kävelemään silloin kun ensimmäiset pari merkkiä tulee?

Oma kokemus: tutustuin baarissa komeaan ja fiksun oloiseen mieheen, olin niin ihastunut kun vaan voi olla. Kuitenkin jo ensimmäisen kuukauden aikana huomasin miehessä outoja piirteitä. Esim. Käväistiin kaupassa, tuli työkaveri (mies) vastaan, miesystäväni ei sanonut mitään kun vaihdoin pari sanaa työkaverille, mutta heti jatkettuamme matkaa kysyi minulta: Kuka tuo oli. Näin kirjoitettuna ei kuulosta ihmeelliseltä, mutta äänensävy oli vihaisen kuuloinen. Saattoi tulla työpaikalleni (kauppa) vain piipahtamaan, vaikka ei ollut mitään asiaa ja sijaitsi ihan toisella puolella hänen työpaikkaansa ja kotiaan. Jos näki minut juttusilla jonkun miehen kanssa, taas oli "se" ilme ja äänensävy.

Mustasukkaisuus ei siinä vaiheessa tullut muuten esiin, mutta kyllä tuo kuukauden tuntemisen jälkeen oli mulle selvä merkki että ei ole ihan normaali tyyppi ja jätin jannun. Onneksi pääsin aika kivuttomasti eroon. Jälkeenpäin on selvinnyt että epäilykseni oli aivan aiheellisia.

Hienoa, että osasit luottaa vaistoihisi ja lähdit. Ihmettelen mikseivät muut tee samoin. Toki uhrillakin varmasti on omat ongelmansa esim. itsetunnon suhteen, eihän nämä mustasukkaiset puolisot muuten pääsisikään hallitsemaan noin vahvasti toista.

Tuli oikein paha mieli näistä kertomuksista ja niin toivoisin että ihmiset rakastaisivat kaikkein eniten oman elämänsä tärkeintä ihmistä: itseään.

kyllä mullakin on huono itsetunto, taustalla rankkaa koulukiusaamista ja ulkonäkökomplekseja. Olen kuitenkin siitä onnekas että omien vanhempieni liitto ja arkielämä on ollut hyvänä mallina. Olen päässyt näkemään mitä hyvä liitto voi olla. Se varmaan on suojannut minua joutumasta jonkun hullun uhriksi. En ole ikinä nähnyt että isäni tai äitini olisi ollut mustasukkainen vähääkään, heidän välillään on horjumaton luottamus.

että toisen hirveä mustasukkaisuus vaikuttaa (ainakin alkuun) monen empaattisen ihmisen silmissä nimenomaan haavoittuvaisuuden ja huonon itsetunnon merkiltä, ja herättää yötätuntoa. Tekee mieli auttaa, lohduttaa, vakuuttaa että ei kun SINUA minä rakastan enkä ikinä pettäisi. Ehkä se vähän imarteleekin - noin uskomattoman rakastunut se minuun on, että ajatuskin muista tekee sen hulluksi. Oletusasetus on, että sen mustasukkaisuuden alla on normaali, terve ihminen, tosin epävarma ja tulenpalavasti rakastunut.



Kun taas tosiasia on, että usein tässä ketjussa kuvaillun tyyppinen mustasukkaisuus on kontrollointia, henkistä väkivaltaa ja vallankäytöä, joka pohjaa myötäelämiskyvyn ja kunnioituksen totaaliseen puutteeseen, ja ne taipumukset siihen on kätketty tasan niin kauan, kunnes kumppani on koukussa. Ja se vallankäyttö lisääntyy joka kerta vain pieni askel kerrallaan, vasta kun edellinen taso on hyväksytty "normaaliksi". Murjotus -> tenttaus -> puhelimen tarkistus -> bensamittarin tarkistus -> alkkareiden tarkistus jne.



A-L Härkönen ei ole mikään palstasuosikki, tiedän, mutta mulle jäi mieleen joku kolumni, jossa se kirjoitti että toisin kuin yleensä hoetaan, ihmiset ei oikeasti eroa riittävän helposti. Ja muistan mäkin nuoruudesta, kuinka olin sisäistänyt ne "rakkauden eteen on tehtävä työtä" ja "ihmiset eroaa liian helposti" sillä loputuloksella, että kituutin parhaat vuoteni tympeässä suhteessa epäystävällisen, ajoittain vähän väkivaltaisenkin kundin kanssa. Kun kaiken se kestää. Ero on epäonnistumista. Ja siihen toiseen on kuitenkin kiintynyt, ja niihin yhteiselon outouksiin tottunut, ja kuka sanoi että sen pitäisi mitään paratiisia ollakaan, jne.



Ja sitten tietysti erikseen vielä ne tapaukset, jossa puolisoita pitää yhdessä pelko... Ja aiheesta. Tilastojen mukaan eroyritys on vaarallisinta aikaa väkivaltaisessa parisuhteessa elävälle, silloin niitä hengenvaarallisimpia hyökkäyksiä tehdään eniten.

up

suuttui esim siitä että olin googlannut erään ex poikaystävän nimen, ihan vaan huvinvuoksi..



usein tapaukset on liittyneet myös pukeutumiseen.

Tilastojen mukaan eroyritys on vaarallisinta aikaa väkivaltaisessa parisuhteessa elävälle, silloin niitä hengenvaarallisimpia hyökkäyksiä tehdään eniten.

Eron yhteydessä hiukset nyhrittiin puukolla, poskiluu murtui, kaksi kylkiluuta katkesi, nimetön ruhjoutui (katkaisi paksun sormuksen saksilla, sormi meinasi antaa ensin periksi). Semmoinen ex.

-heitti juuri tekemänsä ruuat roskiin kun mies tuli myöhässä töistä kotiin - epäili että mies petti työmatkalla

-jos mies kauppareissulla katsoi jotain naista kohti, mies oli tietenkin pannut tätä

-entisen elämän valokuvat miehen tuli hävittää, ettei muistelisi vanhoja tyttöystäviä



Erosivat sittemmin..

Ehdin vähän aikaa olemaan erään miehen kanssa, kunnes älysin tämän olevan sairaan mustis.

Muutama esimerkki: Hän oli työreissussa ja kävin sitten saunassa kun oli viikonloppu. Hän tuli kotiin ja tarkasti saunana. Sieltä löytyi hänen oma munankarvansa (minulla on karvaton) ja hän syytteli että joku mies on ollut nyt saunomassa kanssani. Hän siis pyysi minua olemaan talossaan viikonlopun.

Joskus hän näki pihassaan ison auton jäljet! Ei kukaan ollut edes siellä käynytkään isolla autolla!

Minulla oli fritsu kaulassa, jonka hän imaisi kännipäissään. Seuraavana päivänä hän otti jopa valokuvan siitä ja sanoi että kenen kanssa olen ollut.

Voi herranje tätä touhua. Lopulta kävi niin että sain tämän miehen kiinni itse teosta sängystä vieraan naisen kanssa!