TAAS Munkan suomalais-ranskalaisesta koulusta asiaa..
Eli pääseekö Suomeen muuttava kaksoiskansalaisuuden omaava lapsi helposti kouluun, joka puhuu siis molempia kieliä?
Otetaanko kouluun kesken vuoden lapsia?
Jonot varmaan ovat pitkät, mutta jostain olen kuullut että jos lapsi on todella äidinkielenään ranskaa puhuva niin etulyönti paikka olisi koulussa..?
Ekalle ensi vuonna menevästi siis kyse.
Kiitos asiallisita vastauksista!
Kommentit (22)
Meillä lapset meni kouluun toinen ekalle ja toinen neljännelle. Kävivät kumpikin koululla kielitestissä ja kun kielitaito oli riittävä, pääsivät kouluun. Pojan luokalle (nyt kutosella) tuli tänä vuonna uusi oppilas. Koulun omasta leikkikoulusta ja eskarista tulevat ovat etusijalla, mutta aina on muutama paikka ulkopuolelta tuleville, eli varmasti lapsesi pääsee kouluun!
Kiusaamista, opettajat vaihtuu jne. Oppilaita vaihtaa jatkuvasti muihin kouluihin mm. näistä syistä. Oppilaiden taustathan ovat viime vuosikymmenen aikana muuttuneet.
ja opettajissa hyvin vaihteleva taso (siis suuri osa ranskanopettajista ilman mitään opettajan pätevyyttä)
t. entinen ranskislainen
vuosittain. Eli ihan paska ei voi olla. Meillä on ainakin todella hyvät kokemukset em. koulusta. Yhteisöllisyys ja se, että lapset on parhaimmillaan 12 vuotta samalla luokalla ja samassa eskarissa ja leikkikoulussa on minun mielestäni suuri rikkaus.
pääsivät kouluun heti kun palasivat Suomeen Ranskasta. Toinen meni esikouluun, toinen 2. luokalle. Palasivat tosin kesällä ja syksyllä jatkui koulu. Kannattaa tosiaan olla suoraan kouluun yhteydessä.
Ja kouluhan muuten sijaitsee Munkkivuoressa, ei Munkassa, joka taas on Munkkiniemi ;) T: Ex-Vuorelainen
normi alakoulussa. Toki on luokanvalvoja, joka opettaa muutamaa ainetta, mutta heti ekaluokasta asti eri aineita opettavat eri opettajat. Kutosella ei ole enää edes kotiluokkaa.
Omista lapsista toisella jatkaa sama luokanvalvoja kolmatta vuotta, toisella taas on ollut joka vuosi eri luokanvalvoja. Kaksi näistä on ollut koulussa ja ainakin kymmenen vuotta, kolmas (suomalainen, joka ei osannut ranskaa laisinkaan) oli vain vuoden. Meillä lapset on ainakin tykänneet siitä, että on monta opettajaa. Nuorempi sanoi kerran, että olis tosi tylsää jos tulis joku ikävä ope ja se opettais kaikkia aineita monta vuotta.
Kiusaamista on, mutta niin on takuuvarmasti joka koulussa. Koulu on nyt KiVa-kouluhankkeessa mukana ja sekin tuo varmaan muutosta.
Meillä on ainakin tosi positiiviset kokemukset koulusta.
vuosittain. Eli ihan paska ei voi olla. Meillä on ainakin todella hyvät kokemukset em. koulusta. Yhteisöllisyys ja se, että lapset on parhaimmillaan 12 vuotta samalla luokalla ja samassa eskarissa ja leikkikoulussa on minun mielestäni suuri rikkaus.
tiloissa sijainneen Munkkivuoren yläaste-lukion vahvuus. Siitä päiväkodin seimestä kuljettiin viereisen ala-asteen kautta "valkoiseen taloon" ja sieltä ylioppilaiksi. Moneen luokkakaveriin tutustui konttausikäisenä.
Sai vaan se koulu väistyä "ranskisten" (kuten me heitä ala-asteella kutsuimme, esikoulu sijaitsi siinä samassa talossa) alta :). Mut kiva että yhteisöllisyys on säilynyt.
Näin siis kummallakin lapsella HRSK:ssa.
miten siellä aina (80-luvulla, kun olin yläasteella) toitotettin koulun tilaisuuksissa ja osa opettajista ihan tunneillakin selitti, että tämä on niiiiin erikoinen koulu, ja meidän oppilasaines on niiiiin korkeatasoista. ja kauhisteltiin muita kouluja, että siellä on huumeita yms. meillä oli kyllä lukiossa kaikkien oppilaiden tietämä iso huumeiden käyttäjäporukka ja yläasteella samalla luokalla teki vuoden sisällä kaksi tyttöä itsemurhan (ei ollut minun luokkani). mutta se kaikki tietenkin oli "sattumaa".
en tarkoita että se olisi huono koulu, mutta ei se nyt mikään pelkkä onnelakaan ole.
t. kutonen
vuosittain. Eli ihan paska ei voi olla. Meillä on ainakin todella hyvät kokemukset em. koulusta. Yhteisöllisyys ja se, että lapset on parhaimmillaan 12 vuotta samalla luokalla ja samassa eskarissa ja leikkikoulussa on minun mielestäni suuri rikkaus.
vuosittain. Eli ihan paska ei voi olla. Meillä on ainakin todella hyvät kokemukset em. koulusta. Yhteisöllisyys ja se, että lapset on parhaimmillaan 12 vuotta samalla luokalla ja samassa eskarissa ja leikkikoulussa on minun mielestäni suuri rikkaus.
minulla ystäviä jotka kirjoittaneet ko koulusta loistavin paperein. Tästä innostuneena laitoin omanikin sinne. Taso ei todellakaan päätä huimannut ja käytös yms. häiriöitä oli paljon. Ne oppilaat eivät ainakaan pääsykokeiden kautta olleet sinne tulleet. Tai pyrkijöitä ei vaan ole riittävästi, että päästäisiin valitsemaan hyviä oppilaita.
Nykyisin koulussa kyllä korostetaan koulun ainutlaatuisuutta, mikä on ihan totta, mutta mitään huumehehkutusta tai jotenkin yltiöerinomaisuutta en ole kuullut koskaan toitotettavan.
Ei koulu ole mikään onnela, mutta tosi hyvä koulu ainakin meidän lapsille! Meillä toinen lapsi on nyt kolmannessa koulussaan ja kyllä tämä on paras näistä. Luokkakoko on sopiva (20) oppilasta, on opettajan valvomaa läksykerhoa joka päivä (voi mennä, jos tarvitsee apua joissakin läksyissä jne.) ja muutenkin kaikki ok!
jossa siis oli 90% lapsista ylemmistä yhteiskuntaluoksita, valmistuttiin ihan hyvin paperein ja moni meni toki yliopistoon. mutta loppujen lopuksi luokan menestynein on eu-virkamies ja sitten on monta kieltenopettajaa ja yksi juristi, joka on valtiolla töissä (eikä erityisen korkeassa virassa).
meille siis annettiin ymmärtää ja monelle varmaan kotonakin puhuttiin että tässä kasvaa tuleva yhteiskunnan kerma. se on oikeasti ihan tyhmää kasvattaa lapsiaan ajattelemaan niin.
t. kutonen edelleen
mutta tuttavien lapsi joutui lähtemään sieltä erittäin rankan ja pitkään jatkuneen kiusaamisen takia pari vuotta sitten, siis aika pieni lapsi, ala-asteella ja aika pahasti traumatisoitui eikä koulu osannut auttaa.
mutta hyvä jos älynneet mennä nyt siihen kiva-hankkeeseen.
Koulun omasta eskarista tulevilla on etuoikeus, mutta sieltäkään ei pääse kouluun, jos on odotettavissa oppimisvaikeuksia tms. mitä testeissä voidaan nähdä. Myös ylemmille luokille tulevat joutuvat tekemään testin. Nämä ylemmille luokille tulevat ovat pääsääntöisesti paluumuuttajia, eli vanhemmat palaavat työkomennukselta ulkomailta.
Ihan tavallinen kouluhan tuo on, ainoa vaatimus on ranskankielen taito. Muuten lapset edustavat ihan normaalia vaihtelua, on parempia ja huonompia. Ei ranskalainen ole mikään eliittikoulu eikä pääsykoe ole mikään mensan testi. Siellä katsotaan, että lapsi osaa riittävästi ranskaa ja suomea/ruotsia, jotta pystyy oppimaan tarvittavat asiat kummallakin kielellä ja sitten testissä mitataan ihan normaalia koulukypsyyttä. Ei se ole mikään Mensan testi.
ainakaan lapseni luokalla. Kaukana siitä.
Ja niitä vanhempia ei näy vanhempainyhdistyksen kinkereissä.
puhutaan aika vähän. Tärkeämpää on, että lapsi osaa hyvin suomea. Kannattaa kysyä suoraan alakoulun apulaisrehtorilta.
Olin härskissä eskarista ysiluokkaan asti, vaihdoin siitä suomalaiseen lukioon. Oon nyt jo parikymppinen, ja kärsin edelleen kiusaamisen aiheuttamista traumoista.
Jo ennenkuin kiusaaminen todella alkoi (huom, ei ikinä fyysistä pahoinpitelyä, luultavasti koska oon tyttö) oli jatkuvaa haukkumista ja vähättelyä. Lopulta se kärjistyi sellaseksi, että mua ei ollut lainkaan olemassa, tai oli vain silloin kun haluttiin haukkua jotakuta. En oo ikinä sen jälkeen (lukiossa ei ollut mitään ongelmaa kiusaamisen tai kavereiden kanssa) tai ennen sitä tavannut niin hirveitä ihmisiä. Siis oikeasti. Voitte lytätä tän mun kirjotuksen ja sanoa, että kiusaamista on kaikkialla, mutta kyllä meidän luokassa ainakin oli sellanen meno... Rukoilin vaa aamuisin, et pliis älkää huomatko mua. Hyvä päivä oli sellanen, kun mua ei lytätty. Et bonne chance vaa kaikille jotka laitatte lapsenne sinne :)
Mun mielestä tosta koulusta tosi harvoin saa mitään lukea. Eiks noi asiat selviä jos soittaa sinne kouluun? Mä oon ymmärtäny et siel on kielitestit, ja jos ne läpäsee ja on tilaa niin miksei lapsi pääsis sinne?