Lue keskustelun säännöt.
Nyt mulle valkeni, miksi jotkut eivät saa tehtyä kotitöitä lasten kanssa.
04.09.2010 |
Juttelin kaverini kanssa, joka on lapsensa kanssa kotona hoitovapaalla. Hän valitteli, että miten kotihommien tekeminen on hankalaa, kun taapero vaatii huomionsa. Pitäisi siivota, laittaa ruokaa ja pestä pyykkejä. Mutta siivous ei onnistu kuin ainoastaan siten, että mies vahtii lasta imuroinnin aikana. Minä kysyin, että eikö lapsi voi vaikka siinä samalla leikkiä omassa huoneessaan kun teet ruokaa. No, sitten selvisi, että äiti ei missään nimessä voi jättää lasta ilman _näköyhteyttä_ äitiin, koska jotain voi sattua. Aivan, en minäkään saisi tehtyä mitään, jos kulkisin jatkuvasti katsomassa mitä lapset tekevät. Enää en ihmettele.
Kommentit (158)
Nyt mulle valkeni, miksi jotkut eivät saa tehtyä kotitöitä lasten kanssa.
miksi jotkut lapset pääsevät putoamaan ikkunoista, hukkumaan tms.
Meinasin sanoa ihan samaa, mutta ehdit ensin. Mä en taas tajua äitejä/isiä jotka eivät katso koko ajan taaperoiden perään!! Sitten niitä hukkuu ja putoilee, jää autojen alle. Mut pääasia kai, et sai siivottua??
siis nää kommentit on ihan älyttömän urpoja. Onko ihminen yksinkertainen vai onko tää vaan joku aivopieru...
Meillä ainakin kotityöt tehdään sisällä. Sisällä meillä ei ole järveä, ei edes lampea. Akvaario on, mutta siinä on kansi -ei voi hukkua.
Meillä ei myöskään kulje autoja sisätiloissa.
Eikä mistään voi pudotakaan, koska taapero ei pääse vielä kiipeämään sohvalle eikä muutenkaan mihinkään mistä voisi pudota.
Koti on muutenkin tehty lapsi turvalliseksi, joten todellakin pystyn siivoamaan, laittamaan ruuan ja jopa nostamaan pyykit.
Lapsi pyörii hommissa mukana ja vaikka nyt sekunniksi menisikin kulman taakse, ei yksinkertaisesti voi "hukkua" mihinkään.
Ulkotiloissa on sitten asia erikseen, siellä pitääkin vahtia kokoajan ja pitää huolta että lapsi pysyy silmien alla joka sekuntti.
Niin ja esikoinen on jo koulussa ja ihan on hengissä tähänsaakka selvinnyt, vaikka silloinkin sain kotityöt tehtyä kun hän oli taapero...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
edes hetkeksi yksin ja kiltisti ja turvallisesti leikkimään mutta ei! Hänellä paha eroahdistuskausi ja roikkuu koko ajan mussa kiinni. Jos sattuu hetkeksi mut unohtamaan niin joko yrittää kiivetä pöydälle tai ikkunalaudoille tai sit sitä mukaan sotkee kun mä siivoan. Jos kaivan mopin esiin hän yrittää kaataa vesiämpärin. Jos laitan pyykkiä narulle hän repii ne alas...että tee siinä sitten kotihommia!!!
niin johan onnistuu noi kotihommatkin. ja kyllä tuon ikäisen kanssa voi leikkiä.
olet liian vähän hänen kanssaan 100%
Nyt mulle valkeni, miksi jotkut eivät saa tehtyä kotitöitä lasten kanssa.
miksi jotkut lapset pääsevät putoamaan ikkunoista, hukkumaan tms.
Meinasin sanoa ihan samaa, mutta ehdit ensin. Mä en taas tajua äitejä/isiä jotka eivät katso koko ajan taaperoiden perään!! Sitten niitä hukkuu ja putoilee, jää autojen alle. Mut pääasia kai, et sai siivottua??
siis nää kommentit on ihan älyttömän urpoja. Onko ihminen yksinkertainen vai onko tää vaan joku aivopieru...
Meillä ainakin kotityöt tehdään sisällä. Sisällä meillä ei ole järveä, ei edes lampea. Akvaario on, mutta siinä on kansi -ei voi hukkua.
Meillä ei myöskään kulje autoja sisätiloissa.
Eikä mistään voi pudotakaan, koska taapero ei pääse vielä kiipeämään sohvalle eikä muutenkaan mihinkään mistä voisi pudota.
Koti on muutenkin tehty lapsi turvalliseksi, joten todellakin pystyn siivoamaan, laittamaan ruuan ja jopa nostamaan pyykit.
Lapsi pyörii hommissa mukana ja vaikka nyt sekunniksi menisikin kulman taakse, ei yksinkertaisesti voi "hukkua" mihinkään.Ulkotiloissa on sitten asia erikseen, siellä pitääkin vahtia kokoajan ja pitää huolta että lapsi pysyy silmien alla joka sekuntti.
Niin ja esikoinen on jo koulussa ja ihan on hengissä tähänsaakka selvinnyt, vaikka silloinkin sain kotityöt tehtyä kun hän oli taapero...
Me ollaan tän viimesimmän kirjoittajan kanssa yhtä köyhiä ku meillä ei oo varaa omaan järveen olkkarissa. =D Sama köyhyys saa aikaan sen että kämppä on niin pieni ettei edes Minillä mahdu huristelemaan sisällä.
Raharikkaat on erikseen... =D
ja sitten siivoilette yhdessä vierekkäin, toisillenne jutellen. Voit näyttää että katsos tuolla on paljon likaa ja tuolla, sieltä voisi luututa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lasten mopeilla :D siinä saa kyytiä seinät ja nurkat sekä äiti heh heh...ehkä vuoden päästä sitten! Ja leikimme joka päivä yhdessä heti kun tulemme isompia eskariin ja kouluun viemästä että leikin puutetta hänellä ei ole. Kannattaa tutustua lapsen kehityspsykologiaan ja eroahdistukseen! Ei ole leikin puutetta se!Ai niin unohditte kertoa että mihin laitan sen takertujan kun imuroin tai ripustan pyykkiä! Entäpä kun lataan tiskikonetta? Kertokaa ihmeessä!
mutta kyllä meilläkin kuopus oli tukehtua isoveljen legoaluksesta pudonneeseen pikkupalaan - jos on eri ikäisiä lapsia vaikka kolme, eikä välttämättä kaikille omaa huonetta, eikä monen pienen kanssa oikein onnistu se, että leikkisivät kukin suljetun oven takana omassa huoneessaa.. Tai leikkisivät vauvaturvallisilla leluilla olohuoneessa ja lastenhuoneiden ovet kiinni...
Että kyllä noita tukehtumisjuttuja voi sattua.
Ja voi sattua vaikka ruokapöydässä vaikka vieressä istuisi.
Niin ja itse olen kyllä siivonnut ja ottanut lapset siihen mukaan. Mutta vahdittavia nuo pienet ovat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mieleenkään että ostelisin sille vielä mitään leikkimoppeja :D:D:D eipä tuo sillä lattioita luuttuaisi vaan jotain ihan muuta ja vielä vähemmän onnistuis lattioiden moppaus. Joskus tuntuu että eräillä nämä ajat unohtuneet ja todellisuuden taju hukassa :D
Meidän lapsukaiset ovat kyllä keksineet heti kun silmä välttää jotain mitä ei toivoisi heidän tekevän. Olivat jo vauvoina todella ketteriä ja kekseliäitä. Lisäksi kovia tunkemaan pikkutavaroita nenään tai suuhun.
Emme mitenkään pystyneet tekemään kodista niin turvallista etteivätkö lapset olisi saaneet hetkessä jotain tuhoa aikaan tai pystyneet satuttamaan itseään. Kyllä nuo ovat alle 1-vuotiaina nopeasti vaikkapa kiivenneet sohvalle, siitä sohvan selkänojalle ja sitten tippuneet sieltä maahan (5 cm päähän teräväkulmaisesta kukkapöydästä).
Esikoisen ollessa pieni pystyimme vielä lukitsemaan paikkoja ja pitämään kaiken mahdollisen lukkojen takana. Kuopuksen ollessa pieni oli isoveljen huoneessa paljon pientä nenään tai suuhun tungettavaa. Vessaa ei voitu pitää lukittuna ulkoapäin, vaan kuopus tunki pönttöön vaikka mitä (leluja, kännykän, wc-paperia, kissan).
Kaikenlaista pientä on sattunut ja tapahtunut. Lääkäriin on tarvinnut mennä vain kerran (hampaat huulen läpi). Inhottavimpia tapauksia oli tuubillinen mentolin hajuista jalkarasvaa karvamatossa ja väriliiduilla piirrelty seinä. Hassuin tapaturma tapahtui minun käväistessä vessassa esikoisen ollessa 1 v. Hän nimittäin poltti kätensä roikkuessaan kattolampussa (keittiön pöydän kautta pääsi sinne).
Kotityöt ovat onnistuneet hyvin lasten kanssa ja ihan järkeviä lapsia heistä on vauva- ja taaperoaikojen jälkeen tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kolmas lapsi olikin sit enemmän yksin touhuajakin :) noi pari olis voinu kyllä sitoa vaikka tohon sisäpylvääseen kiinni siksi aikaa kun imuroin jotta olis homma luonnistunut...mitäs siihen sanotte palsta mammulit?
duplot laatikkoon. Siitä se lähtee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että viiden lapsen äiti pystyy toimimaan myös vaikeampien lasten kanssa niin, ongelma on sinulla.
Onko pph sinusta ylimielinen kun pystyy tekemään hommia ryhmän kanssa?
Onko lastentarhanopettaja ylimielinen kun selviää ison ryhmän kanssa?
Ehkä sillä viiden lapsen äidilläkään kaikki lapset ei ole olleet samanlaisia vaan hän on tehnyt jokaisen kanssa eri tavalla, mutta silti ottaen lapsen mukaan kotitöihin.
Toki on helpompi sanoa, että tämä lapsi on niin vaikea, että en pysty edes siivoamaankaan ja on pakko panna isot päiväkotiin siksi. Hankalampaahan on yrittää tutustua lapseensa ja yrittää itse miettiä ongelmanratkaisua.
Pointti oli siis se, että toinen lapsistani EI viihdy sen kapustan kanssa, kun taas toinen viihtyy. Teidän ylimielisten viiden lapsen äitien jutut ovat juuri siksi niin ärsyttäviä, kun nämä samat "vinkit" ovat luettavissa mistä tahansa kasvatusoppaasta tai neuvolan lehtisestä, ja kaikki normaalijärkiset vanhemmat ovat niitä jo kokeilleet. Ei tarvitse olla viittä lasta, että ymmärtää ottaa penskan mukaan kotihommiin tai viereen leikkimään, kun itse siivoaa.
Meilläkin on pakolliset kotityöt toki tehty aina; en ole mikään curling-vanhempi, ja kestän itkua ihan hyvin. Halusin vain muistuttaa, että joidenkin lasten kanssa nuo perusvinkit eivät toimi samalla lailla kuin toisten. Kukaan ei varmasti HALUA "tehdä asioita vaikeiksi", eikö niin?opeteltuja juttuja, miten saa arjen pyörimään. Asiat voi tehdä vaikeaksi, tai ei....
Ihmettelin näitä aina ensimmäisen lapseni kanssa, ja tunsin itseni ihan hölmöksi. Annoin lapselle kauhat ja purkit eteen - ei leikkinyt niillä, vaan kirkui; annoin availla laatikoita - viskoi sieltä kaikki tavarat ulos sekunnissa ja jatkoi kirkumista. Oli vähän vaikea tehdä kotihommia. Sitten syntyi toinen lapsi, joka tutkii tavaroita ja leluja vaikka puoli tuntia lattialla yhdessä kohdassa nököttäen. Kappas, erilaiset lapset. Ei ole vaikeaa saada kotitöitä tehtyä.
Mikä on lapsesta hauskempaa kuin mennä sänkyyn ja äiti heittää päiväpeiton päälle. Sitä myllerrystä ja möyrintää ja kikatusta. Ja uudelleen leyhytetään päiväpeittoa. Ihanaa leikkiä lapselle samalla. Lapsi viihtyy matkassa kun keittoössä aukaiset kattilakaapin ja annat lapsen ottaa kattiloita ja kauhoja ja niillä touhuta samaan aikaan kun teet ruokaa. Pyykkiä laittaessa anna lapselle pesusieniä tai pyykkipoikia tms. lapsi touhuaa mielellään niiden kanssa. Siivotessa anna luutu, millä lapsi huiskii. Anna ratsastaa imurilla ja hihkua innoissaan. Ota lapsi matkaan touhuihin. Ei lapsi tarvitse 20 minuutin kehittävää leikkihetkeä ja sitten kaappiin piiloon. Lapsi haluaa osallistua sinun elämääsi koko ajan ja joka hetki. Ei lapsen kanssa voi elää niin, että makaan nyt tunnin lattialla ja leikin sen kanssa ja sitten teen rauhassa kotityöt ja lapsi pysyy pois tieltä. Lapsi viihtyy ja antaa sinun tehdä hommia kun saa puuhastella samojen vehkeiden kanssa kuin sinäkin. Joten kattilat lapselle leluliksi ja pöytäluutu. Lapsi nauttii elämästään.
kolisuttelemaan kauhalla niitä kattiloita.
antakaa legolaatikko eteen jota saa tyhjentää.
en voi käsittää teidän avuttomuuttanna!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kotityöt taaperon kanssa, koska ensimmäinen oli taaperona todella VILLI ja kiipeili jatkuvasti ikkunalautoja ja kirjahyllyjä myöten... Joskus on siis PAKKO olla jatkuva näköyhteys taaperoon (nimimerkillä Ei-kiitos-enää-tikkejä) :D
Toisen kanssa kotityöt takkusivat, koska hän oli koliikki- ja myöhemmin korvatuhlehduslapsena tottunut sylissä olemiseen ja kanniskeluun, ja sairasteli muutenkin taaperona paljon ja oli "perutyytymätön". Nykään leikki-ikäisenä tosi aurinkoinen, ja nyt onkin kotitöiden tekeminen jo helppoa :)
onnistui useamman kerran viikossa.
älkää oikeesti luulko että on normaalia jos lapsi kiipeilee kirjahyllyssä.
Miten laiska naisen pitää olla keksiäkseen erilaisia syitä sotkulle.
Ja sille ettei muka kerkeä ohjaamaan kotitehtävissä...
Miten nainen 50-luvulla kykeni tähän? Ja miten 11cm mies kykenee tähän?
Hänellä on sentään 5 lasta. 2 kouluiässä ja valmistaa lämpimän aterian joka päivä. Joka päivä myös siivoaa.
Te ette vain osaa tai ette halua osata. Pistäisin vaihtoon.
T: 11cm mies
ja ihan on normaaliksi todettu neuvolassa :D ja tiedoksi vaan että 11cm mies tuskin kykenee edes paskalla käymään se lapsi puntissa kiinni...reps.
Nämä "huolehtivat" vanhemmat luulevat, että jos vanhempi pystyy siivoilemaan ja touhuamaan kotihommia, ei hän samalla pysty vahtimaan lasta. Eihän näiden toimintojen tarvitse sulkea toisiaan pois. Itse olen lähes aina pystynyt hoitamaan tarvittavat askareet, joskus lapsi jalassa roikkuen. Satun tietämään missä on potentiaaliset vaaran paikat meillä kotona ja osaan olla niiden suhteen koko ajan varuillani. Lasten kanssa sattuu ja tapahtuu vaikka kuinka vahtisi.
Tuo kaverisi tilanne EI ole yleispätevä. Minä en saa paljoakaan tehtyä lapseni kanssa, vaikka parhaani yritänkin ja annan lapsen touhuta omiaan eri huoneessa silloin kun hän sinne suostuu jäämään.
Lapsia vain on erilaisia. Itselleni on sattunut tällainen reilusti haastavampi tapaus! Siellä ruudun toisella puolella on helppo nyökytellä, että "joo joo - onhan ne kaikki lapset haastavia", mutta useampikin ystäväni, joka on viettänyt kanssamme päivän, tietää tämän pitävän paikkansa. Kaikki eivät sitä kehtaa edes minulle sanoa, vaan olen kuullut esim. siskoltani, että yhteiset tuttumme ovat hänelle puhuneet, että "miten se äiti oikein jaksaa ja onkohan se lapsi ihan normaali".
Mitään diagnoosia ei vielä ole, mutta lapsi vaatii PALJON huomiota ja jaksamista aikuiselta ja silloin kotityöt jää.
esikoinen osaa jo tyhjentää tiskikoneen, ojentaa mulle tavarat, joita ei yllä laittamaan kaappiin. Ja 7kk vauveli pyrkii jo mukaan. Isompi kerää lelut lattioilta, kun alan imuroida ja ojentelee pyykkejä narulle laitettavaksi.
Se imurointi onkin sitten yhtä helvettiä, kun nuorempi pelkää imuria. Pakko kantaa mukana koko ajan tai imuroida silloin kun on ulkona päikkäreillä.