Aloitin työt päiväkodissa.järkyttyin miten ihan pienet

joten ei miestä joka tienaa, perheessä myös 4 muuta lasta. Tulot on toimeentulotuen normi, en saa toimeentulotukea mutta lapsilisät, elatusmaksut ym. on tuon verran. Eli vajaa 1500e vuokran jälkeen jää nyt, kun vauva syntyy nousee hetkeksi n. 300e, mutta esikoinen täyttää siitä 17v muutaman kk päästä joten tiputaan sitten 1600e. Eli tuo sitten 6 ihmisen elämiseen. Alle 300e/henkilö/kk.

En silti aio laittaa pienintä vauvana hoitoon, se olisi rääkkäystä. Nyt nuorin oli 1,5v päiväkotiin mennessään, mutta sen luonteinen että uskalsin laittaa kun tiesin että pärjää, ei itkenyt koskaan perään ja osasi puhua jo hyvin. Muita lapsia en olisi laittanut tuon ikäisenä, tuo yksi oli poikkeus. Siskonsa oli 3v ja olin hänen pärjäämisestään enemmän huolissaan, herkempi lapsi eikä sellainen kovis kuin pikkusiskonsa:)

Siskoni ja mieheni ovat olleet päiväkodissa töissä, toinen sijaisena eri päiväkodeissa toinen harjoittelussa eri päiväkodeissa ja kyllä suurin osa niistä ihan pienistä itkee siellä ilman syliä koko päivän ja vanhemmille sanotaan aina että kaikki meni hyvin.

Minusta ihan minimi-ikä päiväkotiin on se että lapsi osaa kertoa ainakin kysyttäessä jos jokin on pielessä, alle yksivuotias ei osaa.

ainakin/vähintään 3v, niin paljonko teillä jää rahaa kk? Ihan rehellisesti!

Paljonko miehenne tienaa, että pystyy teidät elättämään? Paljonko menee asumiseen rahaa? Kertokaa tosiaan rehellisesti.

Joopajoo... melko pienillä kuluilla elätte. Meillä pelkästään asuntolainan lyhennys 1300e/kk ja siihen päälle autolainaa 500e/kk ja kahden auton vakuutukset ja bensat, jotka tekevät kuussa hiukan vajaa tonnin. Ja tuohon päälle sitten ruuat, vakuuutukset (ok-talo, lapset jne), sähkö, vesi... juoksevat kulut... että ei tässä taloudessa ainakaan elettäisi yhden ihmisen tuloilla. Lopettakaa se jeesustelu siitä, että "aina voi säästää" ...joillan ne kiinteät kulut on isompia!!

on elää noin kalliisti lasten kustannuksella.

Toisilla raha ja omat talot eivät mene lasten edelle!!! LApset ovat pieniä vain kerran ja omaisuutta kerkeää haalimaan sittenkin kun lapset ovat kasvaneet.

oltuaan vuoden työttömänä. Tästä paikasta kun on lähes luvattu työpaikka puolen vuoden "harjoittelu"jakson jälkeen. Ja mies tähän sitten suostui, kun hakemisesta huolimatta ei palkka työtä siis vuoteen onnistunut saamaan omalta alaltaan eikä muualtakaan.



Eli mies saa nyt kuukaudessa käteen noin 750e. Sitten meillä on lapsilisä 100e ja mulla kotihoidontuki lisineen n. 550e. Eli 1400e. Tästä maksettavana vuokraa asumistuen jälkeen n. 300e.



Oho, meillehän jää siis paljon! 1100e kuussa, tästä kaikki muut laskut ja miehen opintolainan lyhennykset. Ja tietty ruoka&vaipat&vaatteet koko ajan kasvavalle vauvalle, joka kohta kyllä on jo vuoden.



Tää tuntuu nyt aika paljolta, kun mulla oli vielä hetki sitten minimiäitiysraha ja miehellä täysin työttömänä n. 200e vähemmän tulot. Siis noin 300e saadaan nyt kuussa lisää. Toki asutaan siis vuokralla kaksiossa, ei oikein muuhunkaan ole varaa. Mutta en silti voinut jatkaa opiskelua+työssäkäyntiä, kun lapsi alle vuoden. Mulla siis osa-aikainen vakityö kokopäiväopintojen lisäksi.



Sitten kun jatkan opintojani, niin jos miehellä ei olekaan töitä, niin kyllä me pärjätään. Mies saa sen n. 200e vähemmän työttömyysturvaa, mutta itse saan kotihoidontuen lisäksi sen opintotuen, joka tosin on verojen jälkeen naurettavat 240e. Eli siis samoina pysyvät meidän tulot, saaja vain vaihtuu osalle summasta.



Kyllä tällä pärjää. Ja me sentään käydään vauvauinnissa, joka maksaa n. 40-50e kuussa. Muskarissa, joka maksaa 70e/lukukausi.



Lapsen vaatteet ostan pääasiassa alesta ja kirppareilta. Itselleni nyt tällä hetkellä harvoin ostan mitään, vain kun on oikeasti pakko. Kyllä mä muutaman vuoden pärjään ilman kuumimpia muotivaatteitakin ja silti voin pukeutua tyylikkäästi ja siististi.



Meillä on tää netti, sit mokkula ja yksi maksukanavapakettikin. TV-luvat maksetaan ja lapsella on kalliit vakuutukset ja meillä kotivakuutukset. Autoa ei ole, eikä tarvita, omia maksullisia harrastuksia ei ole.



Ok, saan äidiltäni lainattua satunnaisesti muutaman kympin, jos on tarve. Maksan kuitenkin takaisin. Ja jos olen äitini kanssa liikkeellä, hän saattaa tarjota vaikkapa kahvit kahvilassa tai jopa ruuan jossain, mutta ei tätä tapahdu edes kuukausittain. Molempien vanhemmat ostaa joskus jotain pientä lapselle, mutta ei usein ja melkein kaikki isoimmat hankinnat ollaan itse tehty.



Juu, lainoillakin on elelty, mutta niitä on sitten aikaa maksella. Nyt on tärkeämpää, että lapsi saa edes vauvana/pienenä taaperona olla kotona. Ja tää kaksio riittää noin pienelle mainiosti, hyvin mahdutaan.

t.47

siis jonka mies työelämävalmennuksessa.



Sitten, kun kouluun palaan, niin jos lapsi menee päiväkotiin, päivät tulee suurimmaksi osaksi olemaan lyhyitä, koska jonkin aikaa pystyn opintoja järkkäämään niin, että teen mahd. paljon kotona illalla. Toki ei ole helppoa, kun on AMK:ssa, jossa on läsnäolopakko monilla kursseilla. Saatan myös tehdä joitain opintoja aikuisopiskelijoiden iltakursseilla, jotta lapsen hoidossa olo ei ole kovin suurta. Ja mies saattaa saada vuorotyön, jolloin tämä edelleen vähentää lapsen päiväkotiaikaa.

sikiää kun tällä yhdellä 9 kk iässä on laitettu hoitoon että jaksaa kahden lapsen kanssa..silloinhan sulla on ollut vasta yksi lapsi, jos se nuorempi on nyt 3 kk ja vanhempi 1v.9kk ? Olihan siinä välissä mieskin kai kun kerran nyt on vauva taas kuvioissa? Ihme touhua.. Sori en haluaisi olla ilkeä, mut tossa on jo selittelyn makua joop.

Monet "kotona kasvatetut" on ujompia ja arempia kun päiväkodissa olevat. Koulussa on lapsen kuitenkin pärjättävä. Päiväkodissa oppii sosiaalisia taitoja tulevaa varten.



Entä minkä vastarinnan lapsessa saattaa aiheuttaa se että suuri muutos tapahtuu 3v. iässä. Kotihoidosta siirrytään päiväkotiin. Sopeutuminen uuteen muuttuneeseen tilanteeseen voi olla tässä iässä jo vaikeaa.



Kyllä se ottaa päähän että suomessa ei arvosteta kotiäitiyttä.



Sekin on nähty miten alkoholistien ym. ahdistavasta kodista tulevien lasten kohdalla päiväkoti tekee ihmeitä.

pakko se on töihin mennä .



Ja aika helvetin huono provo

Olin itse kotona kun vanhimmat lapsemme olivat pieniä, mutta viidennen ja viimeisen lapsen kohdalla oli taloudellisista syistä pakko lähteä töihin kun lapsi oli 10kk. Lapsemme on ottanut päiväkodin kuin toiseksi kodikseen, heti kun oppi puhumaan alkoi kutsua erästä iäkkäämpää ryhmänsä hoitajaa mummoksi ja ojensi kätensä suu hymyssä hoitajia kohti kun veimme hänet hoitoon. Tällä hetkellä hän on jo melkein 2,5 ja nyt juokee kädet ojossa lempihoitajiensa luo kun menemme päiväkotiin. On tosi kurja kuulla että on päiväkoteja missä lapsia ei pidetä sylissä, mutta tässä päiväkodissa sylit on aina täyttettynä ja harvoin kuulee lasten itkua. Lapsemme on erittäin hyvin kehittynyt, iloinen, leikkiväinen lapsi joka nukkuu yönsä hyvin eli mikään ei viittaa siihen että hän olisi kärsinyt hoitoon joutumisesta. Annan täyden 10 lapseni päiväkodille ja sen rakastaville hoitajille!

minulle ovat hoitajat vakuutelleet, että 1,8kk lapseni päivät ovat sujuneet hyvin, tiedä häntä sitten.

Ahne en ole vaan opiskelija. Lapsi on päiväkodissa, mutta ei mulla silti oo rahaa mihinkään. Yritän vain saada itselleni ammatin.

hoitoon, koska menin opiskelemaan. Toista ammattia. Asuttiin vuokralla ja oltiin vähävaraisia. Kyllä oma lapsi jäi itkemään joskus ja kukaan ei ottanut syliin. Näin usein, että moni lapsi itki ja hätään ei vastattu.



Monesti, kun olin menossa hakemaan lasta, näin jo pihalla jotain.. joku pieni istui pulkassa ja rääkyi, toisella ei ollut hanskoja. Mutta kun joku vanhempi lähestyi, alkoivat hoitajat hyysätä ympärillä "voivoi, Eeliksellä ei ole hanskoja jne". Räkäneniä pyyhittiin vasta, kun vanhemmat olivat lähellä.



Aivan pienimmät näkevät nälkää, koska kukaan ei syötä. Nohevimmat osaavat jotain lappaa suuhunsa, muut eivät. Hoitajat syövät itse, eivät jouda syöttämään. Olen todistanut tuota usein hakiessani lasta lounasaikaan. Hoitajat eivät edes häpeile.



Meitä on paljon pienituloisia: kaupankassoja, talohuollon miehiä, siivoojia, postinjakajia, lähihoitajia jne. Me tarvitsemme kipeästi sen muutaman satasen, jota revimme työstämme. Kyse ei ole kalliin omakotitalon, citymaasturin tai ulkomaanmatkojen kustantamisesta. Ihan leivästä vaan.

Itse olen vienyt eri-ikäisinä lapset tarhaan, joten aika paljon kokemusta:

-tyttö 1v 4kk sopeutuii tosi hyvin, mutta itki alussa paljon, kun ei osaanut kuin muutamia sanoja.

-tyttö 1v 7kk itki monta kuukautta aamuisin kun piti jättää, alussa itki myös muuhun aikaan, tosi paljon.

-poika 2v ei tahtonut sopeutua, oli todella vaikeaa, mutta kunsopeutui, ei mitään ongelmia

-poika 3v kaikkein hankalin sopeutua. Soperteli heti herätessään ettei halua tarhaan monta kuukautta. Nyt viihtyy siellä oikein hyvin, kun on vuosi takana.



Kaikki lepsemme ovat joinain iltoinan itkuisia kun väsyttää. Väsyttäähän se vanhemoiakin. Mutta myös hyväntuulsia iltoja on ja lapset ovat oppineet hurjasti taitoja dagiksessa sekä saaneet kavereita.



Tuskin kukaan omaa lastaan ilkeyttää vie hoitoon, aina on syyt ja ne ei toisiell kuulu. Ikävää etteivät äidit pysty olemaan toisilleen tukena täällä, vaan syyllistävät ja tuovat pahaa mieltä.

Mietin pikkuisia, jotka kaipaavat äidin tai isän syliä ja toisaalla mietin vanhempia, jotka ovat tämän karun ratkaisun joutuneet tekemään ja sen jälkeen joutuvat täällä av:lla muiden hampaisiin.



Pliis, antakaa armoa. Ei lyötyjä saa lyödä.



T. Kotiäiti, jonka mies tienaa hyvin.

Täydelliset av.mammat taas leikkii marttyyria.



Minun oli vietävä esikoinen hoitoon, koska seuraavaan ei tullut ikäeroa kuin 1.7v ja en kyennut olemaan jaksava ja innostunut äiti esikoiselle. Lapsi ei itkenyt ja sopeutui hyvin päiväkotiin. Kotiin tuli aina iloinen lapsi, joka oli saanut leikkiä kavereiden kanssa päivän.



Äitikin voi hyvin kun sai levätä ja vauva sai oikeuden samanlaiseen vuorovaikutussuhteeseen kuin esikoinen.



Ette te voi tietää, mitä on taustalla kun vie lapsen päiväkotiin. Meillä se oli ihan perusteltua, koska ikäero oli niin pieni ja kyse oli minun jaksamisesta ja vauvan oikeudesta nauttia vauva-ajasta.

eikä vanhemmille aina tarvitse huonoja uutisia kertoa, voi vähän kaunistella ;D

Miksi valehdella? Mä en ainakaan valehtele kenellekään enkä todellakaan toivo mun lapsista valehdeltavan!

Jokaisen elämäntilanne on eri.

Itsekin olen viimeiseen asti sitä mieltä että lasta ei viedä hoitoon alle kolme vuotiaana.

Mutta, mulla onkin niin ihana anoppi, joka on myös samaa mieltä, ja tukee meitä rahallisesti jos on tiukkaa. Kun tuntuu jossain kuussa sille, ettei rahat yksinkertaisesti riitä, anoppi jeesii.

Muuten tämä olis aika mahdotonta.

Kaveriperheellä on asiat paremmin, hoitovapaallakin kävivät pari kertaa etelässä, on kotisiivooja jne. silti äiti menee nyt töihin, kun tyttö on 1,2kk. Tarvitsee kuulemma virikkeitä (kumpi?)

Ei meidän paikkakunnalla oteta alle 3 vuotiaita päiväkotiin, kuin ainoastaan silloin jos isompikin sisarus on ja vielä samassa ryhmässsä.

Talossa jossa asun asuu myös perhepäivähoitaja ja hänellä on alle vuoden ikäisiä lapsia parikin ja ei tuolta ikinä itkua kuulu.

Ehkä se on se kun perhepäivähoitajat hoitaa kotonaan, joka ei ole niin erinlainen paikka kuin oma koti verrattuna päiväkotiin.

Tämä on juuri se painavin asia miksi en voi hakeutua tarhaan töihin. En kestä katsoa kun vauvoja ja liian pieniä tuodaan tarhaan!! Äidinhän pitäisi pientä hoitaa!! Mutta itsekkyys ja rahanhimo voittaa. Ja selittelijät: ei ole pakko kaikista kalleimmilla alueilta asuntoa ostaa ja täten hankkia valtavia asumiskuluja...

Äidin!! Miksi just äidin, aivan täysin sama vastuu on isällä hoitaa omia lapsiaan!!!!

olette nuo "kiinteät kustannukset" hankkineet???

Jos elintaso on teille kallis asunto niin turhaa ruikutat täällä kiinteistä kustannuksista.

Vaihtakaa halvempaan!!!

Joopajoo... melko pienillä kuluilla elätte. Meillä pelkästään asuntolainan lyhennys 1300e/kk ja siihen päälle autolainaa 500e/kk ja kahden auton vakuutukset ja bensat, jotka tekevät kuussa hiukan vajaa tonnin. Ja tuohon päälle sitten ruuat, vakuuutukset (ok-talo, lapset jne), sähkö, vesi... juoksevat kulut... että ei tässä taloudessa ainakaan elettäisi yhden ihmisen tuloilla. Lopettakaa se jeesustelu siitä, että "aina voi säästää" ...joillan ne kiinteät kulut on isompia!!

heijastuu hyvin vahvana vihana vauvoja kohtaan vaikka yrittäisit sitä alussa kuinka piilotella.

en ole ap