Mitä mieltä tästä?
Meillä on ollut useamman kerran kiistaa miehen kanssa, aiheena miehen päiväunet (joo tiedän, kuulostaa _tosi_ lapselliselta). Eli: mies on töissä 6.30-14.30, ja kun hän tulee kotiin, on hän kovin väsynyt kun joutunut heräämään aamulla niin aikaisin. Kärttää että saisi nukkua päiväunet, mutta mua se ärsyttää, koska hommaa olisi mielestäni kyllä miehellenikin. Tuohon aikaan meillä yleensä lapsetkin heräävät päikkäreiltään, on välipalan aikaa, pitäisi lähteä ulkoilemaan, tehdä päivällistä yms. Toivoisin että mieskin osallistuisi noihin hommiin kun kerran kotona on. Mutta ei, ukko vaan kitisee niistä päikkäreistä, kun kerran _kaikki_ muutkin miehet saavat nukkua silloin kuin huvittaa, ja _kaikkien_ muittenkin miesten vaimot hoitaa lapset jotta mies saa nukkua. Meillä lapset vähän yli 2 v ja 2 kk. Olen siis kotona lasten kanssa päivät, ja "saan" nukkua aamuisin noin seiskaan asti. Mutta siitä eteenpäin onkin sitten aikamoista hulinaa, kuten varmaan kaikilla pikkulapsiperheillä, ja siksi toivoisin että kun mies kotiutuu, niin saan hänestä apua.
Eli, mitä mieltä te olette; olenko uusavuton pirttihirmu, joka toimii väärin kun "ei anna" miehensä nukkua päiväunia, vai toimiiko mieheni väärin niitä vaatiessaan???
Kommentit (43)
ilkeällä av-hengellä on? Kyllä mulla on mennyt monta kk uuden vauvan syntymisen jälkeen, että olen saanut oikeasti jotain tehdyksi. Lähinnä suurin osa vauvan nukkumisajasta meni isomman kanssa olemiseen ja nähtävästi se on kannattanut, koska he eivät ole mustasukkaisia toisistaan ollenkaan, kun taas parilla ystävällä on koti kiiltänyt aina yms. mutta lapset hakevat huomiota tekemällä pahoja ja tappelemalla.
Ja ehkäpä kyse on nyt siitä, että aikuinen mies haluaa nukkua JOKA pv päikkärit kuin pieni lapsi. Minä ainakin olisin pirttihirmu ja sanoisin, että 2-3 kertaa viikossa riittää. Nyt esikoinen tarvitsee huomiota, jotta ei koe itseään syrjäytetyksi. Ja uskon, että ap on väsynyt ja ehkä myös yllättynyt kahden lapsen hoidosta ja sen vaativuudesta ja pyytää nyt apua mieheltään, joka haluaa nukkua, kun on rankkaa. Hyvä mies tajuaisi auttaa vaimoaan ja ottaa osaa perheen elämään.
Mitäpä jos ehdottaisit miehelle, että hän voi nukkua 1-2 tunnin päiväunet kunhan sen jälkeen laittaa iltaruoan tai ulkoilee lasten kanssa sillä välin kun sinä kokkaat. Loppuillan hän tietenkin viettää myös lasten kanssa tai kotitöitä tehden. Jos hänellä on jokin säännöllinen harrastus jonakin iltana, se harratusaika lasketaan pois päiväunista, ei perheen kanssa vietetystä ajasta.
Useimmat isät tulee töistä kotiin vasta neljän viiden maissa, joten sun mies ehtii joka tapauksessa olla läsnä ihan hyvän aikaa vaikka ottaisikin nokkaunet iltapäivällä. Sun pitää vaan pitää huoli siitä, että virkeästä isästä hyötyy koko perhe eikä vain isä itse. Kunhan vauva kasvaa, alat vaikka käyd kävelyllä aina sillä välin kun mies syöttää lapsille iltaruoan :-)
on kyse siitä, että mies päättää itse mitä tekee välittämättä muista perheenjäsenistä. Tähän väliin voin sanoa, että mun mies herää töihin 5.30. ja on illalla kotona 18.30 (+-30 min) ja kyllä hän on ihan äärettömän väsynyt, silti leikkii lasten kanssa sen pienen hetken, hoitaa iltatoimet, mutta valitettavasti on jo usein ysin jälkeen unessa, joten kahdestaan emme juuri ehdi olla.
Lauantaina hän saa nukkua puoleen päivään meidän ollessa jossain muualla ja sunnuntaina on minun vuoroni. Ennen nukkui myös päiväunia, mutta nyt kun isommat eivät enää nuku niin ei hänkään niin usein.
Teidän pitää ap sopia selvät säännöt, milloin nukutaan ja milloin on myös sinun vuorosi nukkua tai olla omassa rauhassa. Minua ei pänni miehen pitkät päivät tai kotityöt yksin, mutta se etten pääsisi yksin mihinkään saisi minut kiehumaan. Kun välillä vaan pitää saada olla ilman niitä lapsia.