Sukset ristissä päiväkodin kanssa :( Hyvät neuvot tarpeen.

päivä pk:n "isojen" ryhmässä, niin tajuatte mitä se arki siellä on.

Ap:n tapauksessa hoitaja toki on ehkä jossain määrin asennevammainen, mutta olisko mahdollista, että ap:kin on hieman provosoinut jos ensi sanoikseen on alkanut inttää "mikä hattu tuo on"? Kannattaa keskustella pk:n johtajan kanssa asiasta toki, jos kokee, että hoitaja on toiminut asiattomasti.

Ei ne päiväkodin hoitajat ehdi tarkistaa jokaisen vaatteen puettuaan repusta oliko tämä nyt väärä vaate, varsinnkin jos lakissa oli oikea nimi ja se kuitenkin meni päähän. Maalaisjärkeä nyt kehiin, naiset. Ei tollasta ehdi tehdä jos siinä on iso lauma lapsia puettavana ulos ja osa jo hyppii seinille. Vähän armoa, hei.

mutta aloitusksessa on yksi mainio kohta



"Sitten kysyin, että miten Veeran päivä on mennyt. Hoitaja vastasi, että ei hän oikein tiedä (!), koska tuli iltavuoroon. Ei sentäs valehdellut, vaan myönsi suoraan. :/ Okei. No ei kai siinä sitten mitään"



Meilläkin on iltahoitoa tarjoava päiväkoti ja vuorot vaihtuu kesken päivän. Onhan se nyt päivänselvä asia että iltavuoroon tullut ei voi tietää jokaista asiaa mitä on päivällä tapahtunut, mutta mammat yleisesti odottaa että saa heiltä täsmällisen raportin joka hetkestä.

vanhempien ja lapsen kanssa työskennelleenä olen sitä mieltä että ap ylireagoi Tuollaista tapahtuu. Kaikkien pk:n työntekijöiden kanssa ei voi tulla toimeen ja aina sinne mahtuu noita hattutädin kaltaisia vänkääjiä. Toisaalta vänkääjä sentään pyysi anteeksi, ja veikkaan että ap:n asenne ei tuon anteeksipyynnön tullessa ollut oikein kohdallaan. Ap suuttuu että asiaa setvittiin lapsen edessä. Mutta niinhän lasta koskenut asia on hyvä sopia, että lapsikin näkee että äiti ja pk:n aikuiset osaa kommunikoida ja vetää yhtä köyttä. Ap:llä taisi olla huono päivä, tai sitten hän vain on näitä nykyajan äitejä, jotka ei vaan voi ymmärtää että ihmisiä myös pk:n henkilökunta on ja myös heillä voi olla hyviä ja huonoja päiviä.

ja en sietäisi tuollaista kohtelua lapselleni missään nimessä. Ensimmäisessä päiväkodissa oli lastenhoitaja, joka teki aika ison mokan alussa, jonka seurauksena lapsi joutui vaaraan. Sitten keskusteltuani hoitajan kanssa tämä otti oikein asiakseen olla mahdollisimman inhottava lapselleni. Pyysi anteeksikin juuri tuollaisella mairealla "anteeksi nyt kauuuheesti JOS olen tehnyt jotain loukkavaa..."-tyylillä mitä ap:kin kertoi. Ja äänensävystä kyllä erotti mitä mieltä hoitaja oikeasti oli. Sitten vaihdoimmekin päiväkotin ja nyt lapsilla on ihanat hoitajat.

Usein lapsilla mielipaha unohtuu aika nopsaan ja taas mennään muiden kanssa tuhatta ja sataa.

AV-mamma sen sijaan ei unohda.

Tero

Saat jälleen pisteeni.

Lastemme piti aloittaa päiväkodissa syyskuussa, mutta jo tutustumispäivästä jäi minulle nuiva olo. Olemme nyt pohtineet ja pohtineet, mitä tehdä. Tätä ketjua lukiessa asia viimeistään selkiintyi. Minulla on mitä ilmeisimmin erilaiset vaatimukset lapseni hoidolle ja hoitajille, kuin useimmilla tämän ketjun äideillä. Näin ollen lapsemme jäävät kotihoitoon. Sympatiat ap:lle.

olla oikeasti pahoillaan ja nöyränä. Mutta ehkä vaihtunut lakki ei ole ihan tämän kaliberin asia.

Lastemme piti aloittaa päiväkodissa syyskuussa, mutta jo tutustumispäivästä jäi minulle nuiva olo. Olemme nyt pohtineet ja pohtineet, mitä tehdä. Tätä ketjua lukiessa asia viimeistään selkiintyi. Minulla on mitä ilmeisimmin erilaiset vaatimukset lapseni hoidolle ja hoitajille, kuin useimmilla tämän ketjun äideillä. Näin ollen lapsemme jäävät kotihoitoon. Sympatiat ap:lle.

jossa voi olla epätäydellisiä ihmisiä. Ai niin, mutta onhan kotikoulu.

Pitääkö lapselle vaan sanoa että tuo hoitaja on ihan ikävä,älä välitä siitä vai kunka pitäisi menetellä?

Tai minä sanoisin niin että ihmiset on erilaisia eikä kaikki tule toistensa kanssa yhtä hyvin toimeen kuin toisten. Ja että jotkut ihmiset on luonteeltaan kiukkuisia eikä kannata ottaa henkilökohtaisesti, ne on kiukkuisia kaikille. Ja että niillä voi olla jotain ikäviä juttuja elämässään jotka tekee niistä kiukkuisia. Tällä lailla tekee lapselleen palveluksen, ei niin että antaa ymmärtää että kaikki ihmiset pitää saada toimimaan juuri niin kuin minä haluan, tai muuten ovet paukkuu.

jos arka lapsi ahdistuu. Eli tässä tapauksessa ovia ei paukuttele äiti eikä lapsi.

Ja olen ollut päiväkodissa harjoittelujaksolla, samoin vanhainkodissa ja ainakin sen kokemuksen perusteella voin kertoa että osa näistä ilkeistä hoitajista ovat kuitenkin toisille hoidettavilleen mukavia ja kaikenymmärtäviä ja toisia kohtaan käyttäytyvät vaikka kuinka ikävästi. Ihmettelin sitä että miksi joku juttu on toiselle lapselle hyväksytty mutta saman hoitajan toimesta toiselle ei. Toinen laspi haukutaan ja toista ei. Minusta se on nimenomaan henkilökohtaista.

valitettavasti on rajalliset resurssit. Siellä ei saa kodinomaista hoitoa ja huomiota aina kun sitä tarvitsisi, tämä on totuus, vaikka päiväkoti olisikin "hyvä". Ja meillä on kokemusta kolmesta eri päiväkodista, jotka vieläpä ovat sieltä parhaasta päästä.

Lastemme piti aloittaa päiväkodissa syyskuussa, mutta jo tutustumispäivästä jäi minulle nuiva olo. Olemme nyt pohtineet ja pohtineet, mitä tehdä. Tätä ketjua lukiessa asia viimeistään selkiintyi. Minulla on mitä ilmeisimmin erilaiset vaatimukset lapseni hoidolle ja hoitajille, kuin useimmilla tämän ketjun äideillä. Näin ollen lapsemme jäävät kotihoitoon. Sympatiat ap:lle.

Nyt olet kyllä pahasti ylireagoinut. Aikuisuuteen ja vanhemmuuteen kuuluu että laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Tämä on juttu, jolle kuuluu nauraa ja vielä kotona vitsialla että saa nähdä minkälaisen hatun tänään saat.

Sinunlapsesi ei ole ainoa, muille kuin sulle. Hakeudu talkoohommiin pariksi viikoksi tarhaan niin alat ymmärtämään. Minusta sun kuuluisi mennä tarhaan ja sanoa että mua niin harmittaa kun tuli pahotettua niin oma kuin muidenkin mieli.

kun kuitenkin vastakkaisia mielipiteitä asiasta löytyy näin paljon. Siis niitä joiden mielestä päiväkodissa toimittiin normaaleisa rajoissa, ja niitä joiden mielestä lasta kutakuin pahoinpideltiin.



IHan mielenkiintoista keskustelua, kuten provoista ja oikeista aiheista välillä syntyy.

Ihmettelin sitä että miksi joku juttu on toiselle lapselle hyväksytty mutta saman hoitajan toimesta toiselle ei. Toinen laspi haukutaan ja toista ei. Minusta se on nimenomaan henkilökohtaista.

Että jotkut ihmiset on epäreiluja ja toiset reiluja. Ja että se tuntuu pahalta, mutta jos kyseinen ihminen olisi toisella lailla epäreilu, sinun lapsesi voisi olla suosikkien juokossa. Että on tuuripeliä jos joutuu tollaseen tilanteeseen eikä lapsen oma vika. Ja että silloin on vaan pakko oppia elämään sen tädin kanssa.

voi mitään "tuomiota" antaa. On olemassa asennevammaisia hoitajia mutta myös ylihysteerisiä vanhempia. Hyvä keskustelu kuitenkin minustakin.

Lieneekö väliä onko provo vai ei, kun kuitenkin vastakkaisia mielipiteitä asiasta löytyy näin paljon. Siis niitä joiden mielestä päiväkodissa toimittiin normaaleisa rajoissa, ja niitä joiden mielestä lasta kutakuin pahoinpideltiin.

IHan mielenkiintoista keskustelua, kuten provoista ja oikeista aiheista välillä syntyy.

että hyvää hoitoa/palvelua voi vaatia vain yksityiseltä ja kunnallisella puolella voi tyytyä mihin tahansa. Saahan nuo hoitajat palkkaa työstään. Ei Suomessa ole käytössä asteikkoa huono palkka - huono palvelu ja hyvä palkka - hyvä palvelu. Suomessa tosin on monenlaisia ammatteja eikä kaikki todellakaan sovellu kaikkeen.



Ymmärrän ap:tä hyvin. Lapsi on maailman tärkein, ja se, miten lasta kohdellaan kodin ulkopuolella, on todella merkittävä asia. On oikein huolestua lapsen puolesta ja on oikein vaatia hyvää palvelua ja hyvää hoitoa. Se, että palvelun tarjoaja on kunta, ei tarkoita sitä, että kunnan työntekijät voivat tehdä mitä vaan. Naurettava ajatuskin! Tässä on nyt kysymys lapsista, ja silloin kuuluu asiaan olla tuntosarvet valppaina.



Hoitaja ei selvästi ollut tehtäviensä tasalla. Hän oli sivuuttanut täysin Veeran huomautukset ja yritti tehdä saman äidille. Kun oikea seikka paljastui, hänen olisi kuulunut huomauttaa heti Veeralle, että anteeksi, kun en sinua uskonut. Äidille tosiaan ei anteeksi olisi tuossa vaiheessa tietenkään tarvinnut pyydellä muuta kuin sitä, että ei tiennyt Veeran päivästä.



Oman lapseni kohdalla on sattunut jopa usein, että hoitaja ei joko tiedä mitään lapsen päivästä tai sitten vain toteaa yleiset fraasit (tämä oli hyvä päivä, tänään askarreltiin lumiukkoa ja laulettiin salissa, ja usein kotona käy ilmi, että lapsi ei askarrellut lumiukkoa, koska oli ollut poissa ja siili oli kesken ja se piti saada valmiiksi jopa lauluhetken aikana, eli lapsi ei siis laulanutkaan). Se on ärsyttävää, ja olenkin ottanut käyttöön tarkennetut kysymykset. Niinpä tiesin, että yhdeltä hoitajalta sain aina samat fraasit enkä mitään yksilöllistä tietoa enkä juuri koskaan kysynyt häneltä mitään lapseni päivästä (meillä pihalla on aina ollut kaksi ryhmän hoitajaa, kun olen n klo 16 hakenut lapsen). Tämä hoitaja kyllä loukkaantui, koska oli tavallaan lapseni omahoitaja, mutta muut tiesivät lapseni päivästä paljon enemmän, joten käytin sitten hyväkseni muiden tietoa. Turha ryhtyä tappelemaan noin pienestä asiasta, jos tiedon siis voi saada muutenkin.



Olen siis myös hiukan sitä mieltä, että vaikka lapsen puolesta saa huolestua, ei homma saa karata ns. lapasesta, eli ap kyllä ylireagoi ja kuohahti hiukan liikaakin hoitajan ylimielisen anteeksipyynnön edessä. Itsekin olen kuohahtelevaa sorttia ja en ikinä sano hoitajille mitään negatiivista ennen kuin olen mennyt kotiin ja puhunut mieheni kanssa. Minun on pakko tehdä näin, koska tiedän ylireagoivani helposti enkä halua joutua mihinkään riitatilanteeseen turhan helposti. Tässäkin tilanteessa olisi voitu todeta jotain hiukan tylyä esim. kyllä tämä asia minua vaivaa ja haluan keskustella tästä paremmalla ajalla, ja sitten ottaa yhteyttä päiväkodin johtajaan ja varata palaveriaika, jossa aikuiset olisivat voineet keskustella asian pois päiväjärjestyksestä. Kysehän ei siis ollut vain hatusta vaan myös siitä, että lapsella oli paha mieli, ja hoitaja vähätteli koko asiaa.



Ap, kohdallesi osui joukko ikäviä yhteensattumia: väärä hattu, tyly hoitaja, lapsen hermostuminen ja vieläpä se, että hoitaja ei ollut tehtäviensä tasalla. Ymmärrän huolen mutta en reagointitapaa. Lapsi hermostuu ja huolestuu enemmän, kun äiti hermostuu ja huolestuu. Jos hoitaja alkoi mielestäsi hoitaa aikuisten asioita lapsen kuullen, sinä pahensit tilannetta moninkertaisesti. Lapsesi luottamus hoitajaan ja hoitopaikkaan on aivan varmasti täysin mennyttä.



Meidän hoitopaikassa on myös tämän fraaseja suoltavan hoitajan lisäksi hoitaja, joka haukkui miestäni joka asiassa. Meillä minä hoidin aina lapsen päivähoitotavarat ajan tasalle, vaikka mies aina lapsen hoitoon veikin. Unohdin syksyn alussa esim. kuravaatteet ja varavaatteitakin oli sattumalta kerran liian vähän. Mieheni sai tältä hoitajalta julkisen saarnan, jossa tavasi kuin ymmärrykseltään vajaalle, että päiväkodissa on oltava varavaatteita, kuravaatteita, ulkohousuiksi eivät kelpaa nuo, roskapussit pitää tuoda omasta takaa jne. Osa asioista oli sellaisia, joista ei oltu vielä informoitu (tiedote tuli viikkoa myöhemmin), osa ihan asiallisia huomautuksia, jotka kuitenkin saarnattiin siinä kaikkien muiden vanhempien edessä. Kun itse hain lapsen, ei sanonut minulle asiasta sanaakaan. Toin sitten kaikki puutteelliset tavarat heti sisälle ja sanoin tälle hoitajalle ihan hyväntuulisesti jutustellen, että minä olen se, jota voi syyttää tavaroiden puuttumisesta, mies ei niitä asioita hoida. Hoitaja totesi vain naureskellen, että ei haittaa, heillä on varavaatteita. Sävy oli aivan eri kuin mieheni kanssa.Lapsemme piti tästä hoitajasta, joten mieheni päätti sietää tilanteen, vaikka hoitaja kävi samantyylisesti mieheni kimppuun vielä muutaman muunkin kerran.



Joitakin asioita voi sietää, toisista voi huomauttaa mutta meteli nostetaan vasta sitten, kun asia on mietitty kotona ja tuntuu edelleen sietämättömältä.

perhepäivähoito parempi asia kuin päiväkoti. On kodinomaisempi ympäristö ja lapsia vain muutama.Ei mene niin helpolla lasten vaatteet sekaisin.

Meidän päiväkotiuraa on kestänyt jo seitsemän vuotta (taukoja välilä, ku on tehtailtu lisää lapsia). Ensimmäinen oli pph:lla, josta en pitänyt yhtään. Lapsi tykkäsi olla ja oli sen verran pieni, että pääasia oli, että viihtyi. Hoitajalla sen sijaan oli laiskuutta vaikka muille jakaa. Onneksi lopetti hommat ja jouduimme puolivahingossa päiväkotiin.

Koko sinä aikana, mitä meidän lapset ovat päiväkodissa olleet, olen vain yhteen hankalahkoon hoitajaan törmännyt. Plus pariin sijaiseen, joiden kanssa ei onneksi ole kauaa tarvinnut olla tekemisissä. "En minä voi ottaa teidän lasta vastaan, en ole teidän pk:n hoitaja", sanoi yksikin emäntä päiväkodissa, joka toimi kesävarahoitopaikkana. Koko päiväkodissa ei ollut yhtään meidän lapsen osaston hoitajaa paikalla... Siinä seisoin ja odottelin oman päiväkodin tätiä paikalle. Töihinkin piti päästä. Ja tällä ei-meidän-tätillä oli yksi (!) lapsi omalla osastollaan :P

No, toi on typerin ja karkein esimerkki. Se kesäkeskitys oli suunniteltu päin männikköä. Mutta sen jälkeen kesätkin on sujuneet hyvin.

Ja että se tuntuu pahalta, mutta jos kyseinen ihminen olisi toisella lailla epäreilu, sinun lapsesi voisi olla suosikkien juokossa.

mutta en minä sitä hyväksyisi jos minun lastani suosittaisiin ja toisen lasta vastaavassa tilanteessa/tapahtumassa mollattaisiin. Sellaisesta "suosija"hoitajasta jäisi kyllä erittäin pahat tunnelmat. Minä en ole mikään julkkis enkä muutenkaan erinomainen, niin eipähän lapsenikaan joudu tälläisen väärän suosimisen kohteeksi.

"En minä voi ottaa teidän lasta vastaan, en ole teidän pk:n hoitaja", sanoi yksikin emäntä päiväkodissa, joka toimi kesävarahoitopaikkana.

Joku hallinnollinen, turvallisuus-tms. syy.

Tarkoitan siis sitä, että lapsi oppii joidenkin pikkusattumusten kautta pehmeän laskun tähän pettymysten maailmaan, ettei kaikki aina menekään niinkuin pitää ja itse ajattelee.



Voi olla sen myötä kouluun menokin aikanaan helpompaa.

Miten voi olla noin epäempaattista porukkaa!

Lapselle tungetaan väkisin liian pientä hattua päähän ja pakotetaan tunnustamaan omakseen, jonka lapsi tietää valheeksi! Sitten on vielä seisoskeltava pihalla niin kuin joku aasinhattu päässä.

Lopuksi tekosta yritetään vähätellä: Anteeksi JOS loukkasi (äitiä), eikä edes huomata/myönnetä että lapsen integriteettin on kajottu rumasti.

Ei ihme että lapsi itkee tuntitolkulla ja äitikin järkyttyy.

Toivottavasti hoitaja joutuu puhutteluun.

lapselle väkisin ängetty hanskoja, joissa on lapanen sisällä. Eihän hoitaja sellaista älynnyt, että jokin syy on siihen, että hanska mene käteen. Mikäs siinä auttoi kuin surra lapsen kokemaan kärsimystä ja mennä eteenpäin. Joo, aina välillä jotain mistä en tykkää, mutta ilmeisesti sekin kuuluu asiaan. Jos lapsen vie päivähoitoon, joutuu alistumaan sille, että mm. toiset aikuiset määrää omaa lastani (jopa panemaan väärän hatun päähän, vahinkoja sattuu), toisilla aikuisilla on eri käsityksiä miten asioita tehdään.