Lue keskustelun säännöt.
Miten vauva-ajan ja pienten lasten tuomasta järkyttävästä univajeesta ei enempää kirjoiteta???
25.07.2010 |
Johan tämän vuosikausia jatkuvan unettomuuden luulisi vaikuttavan ihmisen psyykeseen, aivotoimintaan, persoonaan ja kaikkeen toimintaan. Itsellä vain yksi lapsi, vuoden vanha, ja silti olen aivan kamalassa kunnossa vuoden jatkuneen unettomuuden myötä. Tämä on ihan järkyttävää! Millään ei ole ihmisen elämässä väliä kuin että saisi unta ja ruokaa, aivoni tekevät kuolemaa ja sydämeen kirjaimellisesti sattuu. Ei uskalla edes kahvia juoda kun tuntuu että sydän pysähtyy. Kaikki elämässä mennyt uniongelmien myötä. Jos olisin sen tiennyt olevan näin rankkaa, olisi lapsi jäänyt tekemättä. Ei todellakaan ole sen arvoista, tiedoksi kaikille teille jotka yritätte!
Kommentit (124)
Itse nukuin n. 4 h:n yöunia (ja nekin pätkissä) useamman kuukauden. Sairastuin vakavasti.
Juuri näin. Kaikki lehdet vielä tursuavat tietoa siitä, että nuku hyvin - unettomuus tappaa jne jnejnejnejne. Kyllä hitto vie nukkuisin jos voisin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onko mahdollista että edes yhtenä aamuna viikossa miehesi voisi nousta lapsen kanssa ylös, jotta sinä saisit nukkua?
Tuo oli minulle elinehtona silloin, kun esikoinen valvotti. Lapsi oppi muuten vasta 5-vuotiaana nukkumaan yöt läpi huutelematta/itkemättä...
voin sanoa rehellisesti, että en nukkunut noin 5 vuoteen kuin muutaman yön kokonaan ja nekin lääkkeillä kun sain lapsen hoitoon.
Meille sattui pahasti allerginen ja infektoiva lapsi, joka kitisi ja itki ekat vuodet, ja myös raapi ihoaan verille asti :o( Siksi sitä ei kukaan ottanut hoitoonkaan, kun tiesi että yöt on yhtä showta. Vasta noin 4-5-vuotiaana alkoi nukkua suht hyvin, edelleen tosin ainakin yksi herätys/yö.
Sellaisessa elämässä ei todella elämässä enää ole muuta kuin uni uni uni. Jopa persoonallisuus muuttuu univajeen myötä. Toivotan teille auttavaisempaa tukiverkostoa kuin mitä itse sain. Välillä toivoin jo että pääsisin sairaalaan, mutta kun lapselle ei ollut paikkaa johon viedä.
Jos lapsi valvottaa syystä tai toisesta, on vain pyydettävä apua muilta ja itselle lääkitys että saa hoitoöinä edes nukuttua.
Sympatiaa!
onko mahdollista että edes yhtenä aamuna viikossa miehesi voisi nousta lapsen kanssa ylös, jotta sinä saisit nukkua? Tuo oli minulle elinehtona silloin, kun esikoinen valvotti. Lapsi oppi muuten vasta 5-vuotiaana nukkumaan yöt läpi huutelematta/itkemättä...
mies auttaa minkä voi, mutta en minä silti nukkuisi. Makaan sängyssä ja huudan mielessäni itselleni NUKUNUKUNUKJUNKUNUVITTUNUKU ja eihän siitä mitään tule. En todellaan saa unta päivisin kun lapsi nukkuu (KOHTA SE TAAS HERÄÄÄÄÄ!!!) ja illat kierin sängyssä kun kuuntelen koska alkaa ensimmäinen herätys. Eilen oikeasti harkitsin ajamista sillalta alas. Kuolleena saisi nukkua.
huonojen nukkujien lapset!
Nukkuminen taitaa olla lapsesta kiinni. Itselläni kaksi lasta ja olen nukkunut täysiä yöunia kohta 1,5 vuotta. Nyt on uusi suunnitteilla ja hiukan hirvittää, kun mietin unettomia öitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä juttuja lukiessa mietin uskallanko ikinä toista lasta "tehdäkään"..Ei mun 5v esikoinen/ainoa oo ikinä valvottanu,taidan olla aika onnekas.
Ei kotona niin rankkaa ole, mutt kun menin töihin toisen jälkeen alkoi oikeasti rankka kausi. Nyt kun pienempi on kohta kolme, alkaa vähitellen helpottaa.
T: Kahden huonounisen lapsen äiti, joka ei ole nukkunut yötä läpi kuuteen vuoteen
Miten HERRANJUMALA sä olet jaloillasi? Oikeasti, mä pelkään että mä kuolen tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joko miehesi hoitaa viikonloppuherätykset tai vaihtoehtoiseti antaa sinun nukkua kun tulee töistä kotiin.
Jos lapsesi on yötissittelijä, on ehkä aika aloittaa vieroitus siitä.
tässä asiassa pitää vaatia apua, ei sitä kukaan tule tarjoamaan.
Itse aikoinaan käskin mieheni mukaan neuvolaan jossa neuvolatäti piti miehelle palopuheen. Kun ei minua uskonut ja vielä neuvolatädillekkin sanoi kirkkain silmin että hyvin meillä nukutaan. Joo, nukkui hyvin itse. Minä jouduin yli vuodenikäisen kanssa heräämään n.4 kertaa yössä. Neuvolatädin palopuheen jälkeen vasta uskoi että olin ollut tosissani kun valitin väsymystä :/
mä nukuin ensimmäiset 6 h putkeen 17 vuoden jälkeen muutama kuukausi sitten. tuntui aivan ihmeelliseltä käydä illalla nukkumaan ja herätä, vasta aamulla.
kyllä sitä jaksaa, kun on pakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On rytmihäiriötä, puristuksen tunnetta rinnassa, en halua nähdä ihmisiä (kuin sen mitä on pakko eli töissä), koko ajan väsyttää, ei kiinnosta mikään tai kukaan (paitsi lapset ja hekin vähän pakottamalla).
Esikoinen 7-v alkoi nukkua kunnolla noin kaksi vuotiaana. Kuopus kohta 2-v alkoi nukkua suurinpiirtein oikeasti noin kaksi kuukautta sitten.. Miehen kanssa ollaan vuoroteltu koko ajan.
En tiedä kuinka selviän tästä. Univaikeuksia on tosi paljon. Välillä täytyy syödä lääkkeitä. Elo on aika tuskaa välillä..
t. kahden äippä
mies auttaa minkä voi, mutta en minä silti nukkuisi. Makaan sängyssä ja huudan mielessäni itselleni NUKUNUKUNUKJUNKUNUVITTUNUKU ja eihän siitä mitään tule. En todellaan saa unta päivisin kun lapsi nukkuu (KOHTA SE TAAS HERÄÄÄÄÄ!!!) ja illat kierin sängyssä kun kuuntelen koska alkaa ensimmäinen herätys. Eilen oikeasti harkitsin ajamista sillalta alas. Kuolleena saisi nukkua.
Tutulta kuulostaan. Tuollaista se mullakin oli esikoisen aikana, ainakin parina ekana vuonna. Sulla on nyt niin paha tilanne päällä, että kannattaisi käydä lääkärissä. Jos vaikka sitä kautta saisit jotain apua, että pystyisit edes yhtenä aamuna nukkumaan tarpeeksi pitkään. Mulla avuksi olivat myös jooga- ja meditaatioharjoitukset, joilla sain rauhoitettua ja rentoutettua itseni sinä yhtenä tärkeänä aamuna viikossa. Päiväunista ei koskaan tullut mitään juuri tuon "Kohta se kuitenkin herää" -ajatuksen takia.
t. 12
Sisältö jatkuu mainoksen alla
huonoa nukkumista. Kohta tulee joku joka sanoo että iteppäs lapsenne teitte, kestäkää ne tai antakaa pois!
Itselläkin on univajetta kertynyt yhdeksän äitiysvuoden aikana aikamoinen määrä. Esikoinen oli aika hyvä nukkumaan, mutta itse en silloin osannut nukkua kun pelkäsin kätkytkuolemaa ja kaikkea muutakin mahdollista ensimmäiset puoli vuotta. Sitten kun pelot alkoivat vähentyä, lapsi alkoi nukkua huonosti ja rääkyi öisin järkyttävän kovaa. Siitä kun selvittiin, syntyi toinen lapsi ja tämä nukkuikin alusta asti huonosti ja sairasteli aika lailla kaksi ensimmäistä vuotta.
Kolme vuotta meni heräillessä nuorimman lapsen yökastelun, satunnaisten vatsatautien, flunssien yms. takia. Ja sitten syntyikin kolmas lapsi, joka on nyt 2,5 vuotta ja edelleen heräilee öisin... huoh.
Minun pelastukseni on ollut hyvä nukahtaminen. Nukahdan välittömästi yöheräämisen jälkeen syvään uneen ja erittäin harvoin olen aamulla väsynyt vaikka olisin herännyt kymmenen kertaa. Aina en edes aamulla muista heränneeni. Tämä ihmetyttää suuresti herkkäunista miestäni joka ei meinaa nukahtaa millään jos sattuu kesken yön heräämään.
Tilanteesi kuulostaa jo masennukselta/ ahdistukselta, johon tarvitset unen lisäksi lääkärin apua. Rankka elämäntilanteesi on sairastuttanut sinut.
Pelkkä neuvolassa jutteleleminen ei auta. Tarvitset konkreettista apua väsymyksen poistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mies auttaa minkä voi, mutta en minä silti nukkuisi. Makaan sängyssä ja huudan mielessäni itselleni NUKUNUKUNUKJUNKUNUVITTUNUKU ja eihän siitä mitään tule. En todellaan saa unta päivisin kun lapsi nukkuu (KOHTA SE TAAS HERÄÄÄÄÄ!!!) ja illat kierin sängyssä kun kuuntelen koska alkaa ensimmäinen herätys. Eilen oikeasti harkitsin ajamista sillalta alas. Kuolleena saisi nukkua.
Tuo on todella vakavaa. Oletko ap? Sinun on saatava apua heti! Itselläni oli samanlainen vaihen esikoisen syntymästä ekat 5 kk. Sitten mies meni pojan kanssa eri huoneeseen nukkumaan ja noin viikon harjoittelun jälkeen aloin nukkua useamman tunnin pätkiä. Vuorotteluun kykenin vasta reilun parin viikon jälkeen, koska muuten en olisi nukahtanut lainkaan. Imetin silloin enkä voinut harkita unilääkkeitä.
Nyt lääkärille hakemaan unilääkkeet tai oikeammin masennuslääkkeet, koska ne unettavat ja ovat vaarattomampia kuin unilääkkeet (riippuvuuden suhteen). Jos imetät, lopeta. Oma terveytesi on tärkeämpi, siitä nauttii myös mies ja lapsi tulevaisuudessa. Satsaa siihen. Laita mies tajuamaan, miten vakavasta asiasta on nyt kyse. Laita myös lääkäri tajuamaan. Heti maanantaina neuvolaan tai terveyskeskuslääkärille ja kerro tuo kaikki. Kyllä luulisi apua heltiävän. Tsemppiä!!!
Meillä on 3v,4v ja 6v.
6v poikamme sairastaa vasemman puoleista hemioireistoa. Pojan jalkoja käsiä pitää venyttää yöllä 3-4h ja päivällä 2h.
Siihen päälle 3v ja 4v hoitaminen. Kotityöt ja kodin ulkopuoliset asiat.
+ että molemmat vanhemmat työelämässä (8h).
Lapset hoidetaan silti kotona 6v pojan takia. Tehdään eri vuoroja.
Joskus olin kirjaimellisesti niin väsynyt että nukahdin seisovilteni. Säpsähdin kun joku tuli viereen sanomaan jotain tai kuulu kolahdus.
Oma yritys, koliikkivauva, 1v vauva ja vammainen lapsi.
5vuotta meni 2h unilla ja sillon tuntu että pää sekoaa.
Nykyään 5h unta yössä on valtaallista.
onko mahdollista että edes yhtenä aamuna viikossa miehesi voisi nousta lapsen kanssa ylös, jotta sinä saisit nukkua? Tuo oli minulle elinehtona silloin, kun esikoinen valvotti. Lapsi oppi muuten vasta 5-vuotiaana nukkumaan yöt läpi huutelematta/itkemättä...
mies auttaa minkä voi, mutta en minä silti nukkuisi. Makaan sängyssä ja huudan mielessäni itselleni NUKUNUKUNUKJUNKUNUVITTUNUKU ja eihän siitä mitään tule. En todellaan saa unta päivisin kun lapsi nukkuu (KOHTA SE TAAS HERÄÄÄÄÄ!!!) ja illat kierin sängyssä kun kuuntelen koska alkaa ensimmäinen herätys. Eilen oikeasti harkitsin ajamista sillalta alas. Kuolleena saisi nukkua.
Minäkin muistan, että esikoisen aikaan se oli JUST tuota. Menin eri huoneeseen ja mies vauvan kanssa nukkui toisessa huoneessa. Sitten ajattelin, että kyll ätämä pötköttelykin virkistää ja omassa rauhassa oleminen. Laitoin korvatuplat ja rauhoitin mieleni siten,että ajattelin vain pötkötellä.. Untakin sain, pienissä pätkissä. Toki kannattee mennä käymään lääkärissä, paha tilanne tuo on.
en käsitä miten te pysytte hereillä! Mä en kestä univelkaa ollenkaan, mikä terkoittaa sitä, että jos en ole nukkunut tarpeeksi nukahdan "pystyyn". Uni tulee väkisin! Ja tämä tapahtuu jos unta on jotain alle 7-8h/vrk!
T: kahden lapsen äiti
kamalasti rummutetaan raskaudesta ja synnytyksestä ja sitten kaikki info loppuu. Itse olin myös ihan shokissa, koska kukaan ei ollut kertonut että seuraavaan 3 vuoteen ei sitten nukuta.
heti alkaa syyllistämiset. Joku hoitaa kodin ja 5 alle kouluikäistä lasta täydellisesti ja hymyilee päälle. Kyllä minäkin aikanaan mietin olisko tullut lapset tehtyä jos olisin tiennyt. Nyt pojat täyttää 2v ja elämä alkaa voittaa. Paljosta olisin jäänyt paitsi ja elämä olisi köyhää ilman lapsia! Toivotan voimia sinulle!! Se menee ohi, oikeesti.