Lue keskustelun säännöt.
Miten vauva-ajan ja pienten lasten tuomasta järkyttävästä univajeesta ei enempää kirjoiteta???
25.07.2010 |
Johan tämän vuosikausia jatkuvan unettomuuden luulisi vaikuttavan ihmisen psyykeseen, aivotoimintaan, persoonaan ja kaikkeen toimintaan. Itsellä vain yksi lapsi, vuoden vanha, ja silti olen aivan kamalassa kunnossa vuoden jatkuneen unettomuuden myötä. Tämä on ihan järkyttävää! Millään ei ole ihmisen elämässä väliä kuin että saisi unta ja ruokaa, aivoni tekevät kuolemaa ja sydämeen kirjaimellisesti sattuu. Ei uskalla edes kahvia juoda kun tuntuu että sydän pysähtyy. Kaikki elämässä mennyt uniongelmien myötä. Jos olisin sen tiennyt olevan näin rankkaa, olisi lapsi jäänyt tekemättä. Ei todellakaan ole sen arvoista, tiedoksi kaikille teille jotka yritätte!
Kommentit (124)
-harva haluaa hoitaa lastaan itse sen ekan vuoden jälkeen
-omat halut tärkeämpiä kuin pienen lapsen tarpeet (alle kouluikäisen )
-jos ollaan kotona niin useimmilla pää hajoaa
-ei ymmärretä että kyllä se lapsi kasvaa nopeasti
näin on näreet.
surullista mutta totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oli monta sukupolvea saman katon alla ja lapsia saattoi hoitaa kuka tahansa. MInuakin hoiti välillä sokea isomummo. Töissä olevat naiset meni ennen paljon aikaisemmin töihin ja lapset meni vauvana hoitoon.
sillon nukkumisessa vuorotellaan. Se, kumpi käy töissä, ei ole yhtään sen enempi oikeutettu kunnon yöuniin, koska unettomuus vie hulluuden partaalle.
Jos nukkumisvuorossa oleva ei saa nukahdettua, tulee hänen hakea lääkäristä nukahtamislääkettä tai vastaavaa.
Miksi ette toimi näin?
minulla ainakin työt kasaantuvat kun lapset sairastaa. Ne on pakko tehdä joskus - yleensä se aika meni yöunista. Samaten kun mies on työmatkalla, vuorottelijoita ei vain ole.
Nukahtamislääkkeitä en saanut.
että lapset sairastaa tai mies on työmatkalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niistä vaan tulee ihan zombi-olo päiväksi. Eli sinänsä ihan sama oletko pihalla valvomisesta vai niistä lääkkeistä.
mutta älä viitsi äimistellä noin typerästi sitä että läheskään kaikkien naisten miehet eivät tajua tilannetta ja ovat tiukasti sitä mieltä, että työssäkäyvän on pakko saada unensa. Mitä ehdotat, mies pihalle vai jos ei jaa valvomista? Sekö sitten auttaisi? Minä en myöskään uskaltaisi ottaa nukahtamislääkkeitä jos olen vauvasta yhtään vastuussa, koska tiedän että nukahtamislääkkeissä on riskinsä, saattaa esimerkiksi tokkurassa tehdä jotakin hullua.
sillon nukkumisessa vuorotellaan. Se, kumpi käy töissä, ei ole yhtään sen enempi oikeutettu kunnon yöuniin, koska unettomuus vie hulluuden partaalle.
Jos nukkumisvuorossa oleva ei saa nukahdettua, tulee hänen hakea lääkäristä nukahtamislääkettä tai vastaavaa.
Miksi ette toimi näin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahden vanhemman perheissä voidaan vuorotella, jolloi univajetta ei synny.
molemmat herää siihen. Av-mammat onneksi asuu suurin osa jossain kartanossa joten jokaiselle on oma siipensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsesi on sairas, niin lääkärissäkäynti auttaa, saatte apua vaivaansa. Jos taas olet opettanut itsesi siihen, että heräät jokaisesta silmäripsen heilahduksesta niin vika on sinussa, ei lapsessa.
MOni äiti nukkuisi paljo paremmin, jos suostuisi siihen, että vauva nukkuu viereisessä huoneessa. On ihan oma valinta nukkua lähekkäin ja sitten säpsehtiä hereille turhistakin. Lapsi oppii, että aina on seuraa eli valvoa voi koska tahansa.
Meillä on 3 lasta, joista kahdella on todennäköisesti ollut uniongelmia. En ole antanut itseni niistä kärsiä, koska lapset eivät nuku vieressäni. Jos vauva valvoo itksekseen yöllä, ei se ole minun ongelmani eikä aika pian hänenkään, koska oppi, että öisin ei tapahdu yhtään mitään, kannattaa siis nukkua.
Kuule, astmalapsen kanssa valvoo ihan esimerkiksi siksi, että lääkkeen antoväli on kaksi tuntia - tai sitten valvoo sairaalassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että aina sairastetaan. Pahimpina aikoina lapsi oli terve n. 1 - 4 päivää per kuukausi. Siihen päälle sitten toisen lapsen sairastelut, omat flunssat...
mutta älä viitsi äimistellä noin typerästi sitä että läheskään kaikkien naisten miehet eivät tajua tilannetta ja ovat tiukasti sitä mieltä, että työssäkäyvän on pakko saada unensa. Mitä ehdotat, mies pihalle vai jos ei jaa valvomista? Sekö sitten auttaisi? Minä en myöskään uskaltaisi ottaa nukahtamislääkkeitä jos olen vauvasta yhtään vastuussa, koska tiedän että nukahtamislääkkeissä on riskinsä, saattaa esimerkiksi tokkurassa tehdä jotakin hullua.
sillon nukkumisessa vuorotellaan. Se, kumpi käy töissä, ei ole yhtään sen enempi oikeutettu kunnon yöuniin, koska unettomuus vie hulluuden partaalle.
Jos nukkumisvuorossa oleva ei saa nukahdettua, tulee hänen hakea lääkäristä nukahtamislääkettä tai vastaavaa.
Miksi ette toimi näin?
Mieheni sitä paitsi on ihan reilu, mutta tavattoman sikeäuninen ja nopea nukahtamaan. Minä taas olen aivan toista maata. Ei siinä voi nukkua kun kuulee kuinka toinen lapsi huutaa, huutaa ja huutaa ja toinen lapsi äänien perusteella tekee jotain erittäin vaarallista tai ainakin sotkevaa. Mies nukkuu istualtaan keskellä olohuonetta tai pää keittiön pöydällä.
Meillä minä myös kestän nukkumattomuutta huomattavasti paremmin kuin mies. Minut saa yhtä sekaisin puolen vuoden aikana jos joka yö heräilee kymmeniä kertoja ja nukkuu maksimissaan pari tuntia kerrallaan kuin miehen saa parissa yössä muutamalla herätyksellä.
Ja kyllä. Se nukkumattomuus on ihan järkyttävän kamalaa. Persoonallisuus muuttuu, järki katoaa ja muisti pätkii. Onneksi tilanne on ainakin minulla parantunut nopeasti sitten kun lapset ovat taas alkaneet nukkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi mulla ei ole lapsia.
(Nyt tulee turpaan mun kommentista...)
numero 60. Heille jää ikuinen turvattomuuden tunne osaksi persoonaa. Minä mielummin kärsin väsymyksestä muutaman vuoden ja takaan lapsilleni läheisyyttä yötä päivää. Se on luonnollista, vauvan toiseen huoneeseen laittaminen on luonnonvastaista, ja haitaksi lapselle ja äidille. Äiti nimittäin kovettuu silloin lapsensa emotionaalisille tarpeille.
mutta se ei ole sama asia. Lasten kanssa joutuu heräämään kesken uniensa, ehkä väärässä unen vaiheessa jne.
Eli sen takia sitä sitten ilmeisesti rupeaa valvomaan kokonaan ja koko ajan kuulostelemaan, koska se kesken herääminen on siinä se pahin juttu. Pahempaa kuin liian vähäinen unen määrä yhteensä.
Ihan oma valinta! Pää tyynyyn vai kahvia juomaan, valinta on sinun. Astmalastahan lääkitään koko vuosi eli 365 vuorokautta 2 tunnin välein.
Itsekseen ääntelevä lapsi ei välttämättä kaipaa läheisyyttä vaan kokeilee, saisiko aktiviteetteja aikaiseksi. Jos mitään ei tapahdu, lapsi jatkaa unia. Jos äiti ryntää paikalle, lapsi oppii, että tämä on kivaa, tätä kannattaa tehdä uudestaan. Normaali lapsi nukkuu eikä kaipaa jatkuvasti syliä, joten on turha sitä tarjota uniaikaan.
numero 60. Heille jää ikuinen turvattomuuden tunne osaksi persoonaa. Minä mielummin kärsin väsymyksestä muutaman vuoden ja takaan lapsilleni läheisyyttä yötä päivää. Se on luonnollista, vauvan toiseen huoneeseen laittaminen on luonnonvastaista, ja haitaksi lapselle ja äidille. Äiti nimittäin kovettuu silloin lapsensa emotionaalisille tarpeille.
Itsekseen ääntelevä lapsi ei välttämättä kaipaa läheisyyttä vaan kokeilee, saisiko aktiviteetteja aikaiseksi. Jos mitään ei tapahdu, lapsi jatkaa unia. Jos äiti ryntää paikalle, lapsi oppii, että tämä on kivaa, tätä kannattaa tehdä uudestaan. Normaali lapsi nukkuu eikä kaipaa jatkuvasti syliä, joten on turha sitä tarjota uniaikaan.
taapero itkee ja kävelee pitkin kotia puolet öistä, yrität saada sitä pakolla nukkumaan. Sitten kun se sairastaa pari kertaa kuussa saat ne taudit aina siinä välillä... eli joko valvot sairaan lapsen kanssa tai olet itse sairas. yrität jossain välissä käydä töissä ja saat taas jonkun taudin työkaverilta joka on samassa ojassa.