pelottavinta/yliluonnollista mitä sinulle on tapahtunut?

Oon kuullu tuon ennenkin, legendaa vaan...

Vierailija:

Asuttiin kun olin lapsi niin maalla,jossa naapurin taloon näköyhteys mutta sen verran kaukana ettei ihmistä erota et kuka kävelee esim.pihalla jne.

Olin n.13v kun katsoin aamulla ikkunasta ja huusin äidille et " miksän noi " Virtaset" rahtaa tuota vauvan kehtoa ulos?" ja äiti tuli myös katsoon ja nähtiin molemmat ihan selkeesti kolme tummiin pukeutunutta ihmishahmoa jotka kantoivat isoa vanhanaikaista vauvan kehtoa ja he kantoi sen metsikköön eikä sit enää näkynyt.

Myöhemmin päivällä kuultiin että " Virtasten" vauva oli kuollut yöllä kätkytkuoleman. Ei heillä kehtoa ollut ollenkaan ollutkaan.

En tiedä tarkalleen kauanko tästä on aikaa,mutta ei mikään ikivanha juttu kuitenkaan. Eli oli lapseton aviopari joilla meni vähän huonosti eli pohtivat että,erotako vai ei. Sitten nainen tulikin yllättäen raskaaksi ja he päättivät kaikesta huolimatta pitää lapsen. Vauva syntyi ja se oli kuin enkeli,todella kiltti. Ristiäisissä yhtäkkiä lippu putosi puolisalkoon ja kun ristiäiskuvat tulivat,ne olivat kaikki valottuneita. Pian tästä vauva kuoli selittämättömällä tavalla. Ehkä vauvan tarkoitus oli pitää vanhemmat yhdessä?

Minulla menisi koko päivä jos alkaisin kirjoitttaa kaikki kokemukseni tänne. Mut joitain tuoreimpia voin kirjoittaa.



Mä tunnen usein jonkun " ylimääräisen" ihmisen/hengen/olennon huoneessa. Joskus se saattaa ohi mennen koskettaa, joskus se vetää hiuksista, joskus se päästää huokauksen. Kylmät väreet kuuluvat aina näihin kosketuksiin. Näen paljon " outoja" unia, unia jostain sodista jne. joista minulla ei ole harmainta aavistustakaan enkä ole mitenkään kiinnostunut historiasta enkä katso mitään sotaleffoja. Unet ovat siksi outoja koska niissä käsittelen paljon aseita jne. joka on minulle aiva vieras aihe näin todellisessa elämässä. Näen myös unia maailmalopusta. Kahdesti olen herännyt yöllä kun kuulen jonkun sanovan minulle jotain. Kerran heräsin siihen kun joku nainen kuiskasi korvaani jotain, toinen tapahtui pari yötä sitten jolloin kuulin jonkun miehen huutavan sänkyni vieressä: Nämä on meidän lapsia!! Jostakin syystä en näitä pelästynyt vaikka pelkään oikeasti kuollakseni kaikkea mitä ei voi järellä selittää. toinen lapsistani nukkui tuona yönä myös todella levottomasti. Meillä myös kuuluu koputuksia, sähkölaitteet räsähtelevät(varsinkin öisin), kuulen askelia ja näen hahmoja(koskaan en ole kumminkaan mitään nähnyt todella selvästi) ja luulen että jos näkisin jonkun selvästi, sekoaisin. Olen todella herkkä ihminen ja ihmettelen vain miksi koen ja tunnen näitä asioita.. Siitä olen varma ettei kaikki voi olla sattumaa tai mielikuvitusta vaikka hyvän mielikuvituksen olen omannut lapsesta asti. Haluisin päästä vaan eroon näistä peloista ja asioista mitä koen koska ne häiritsevät untani ja pelkään niitä kovin. Vaikka en ole uskonnollinen ihminen niin joskus jopa olen rukoillut.. sekään ei ole auttanut. Mikä avuksi??

Sähkölaitteet hajoavat jatkuvasti ilman näkyvää syytä, ja viime aikoina on sattunut kuulemma kaikennäköistä outoa. Oli ollut kaverinsa luona ja katsellut oravan hyppimistä puussa ikkunan vieressä. Oli sitten mietiskelly puoliääneen, että kuolisikohan tuo orava, jos se tippuisi. Hups, orava tippui kuin laakista! Pari päivää myöhemmin tuttu oli pyöräillyt tiellä, kun hänen ohitseen oli ajanut eräs tutun ystävä häntä huomaamatta. Tuttu huudahti: " Hei, pysähdy!" ja samalla hetkellä kaverilta oli puhjennut kumi ja matkan teko oli luonnollisesti stopannut. :D

Erään tuttavan sukulainen oli ottanut liftarin kyytiin, oli mennyt takapenkille istumaan. Jonkin aikaa olivat ajaneet, kunnes kuski oli tuntenut kylmän henkäyksen ja katsonut peiliin. Kyydissä ei ollutkaan ketään.



Samainen tyyppi oli ollut aamuhämärissä auraamassa lunta ja oli nähnyt metsän rajassa ihmisen hangessa kahlaamassa. Oli sitten pysähtynyt ja huutanut kahlaajan perään. Ei ollut hahmo siitä välittänyt, vaan hävinnyt näkyvistä. Auramies oli sitten mennyt lähemmin katsomaan, niin hangessa ei ollut näkynyt minkaanlaisia jälkiä!!! Nämä molemmat tapaukset sattuivat talvisodan taistelualueella, elikkä taisivat olla taisteluissa kaatuneita sotilaita.

Olin työharjoittelussa vanhainkodissa dementiaosastolla, jossa eräs herttainen vanha rouva kertoi usein hahmoista, joita yön aikana vieraili hänen huoneessaan. Eräs hoitaja kertoi, että tämä kyseinen rouva oli osannut kuvailla huoneen edellisen asukkaan tarkasti vaatetuksesta alkaen ja väitti, että hän asuu vieläkin siinä huoneessa. Ei ollut ikinä nähnyt edes valokuvaa tästä edellisestä asukkaasta. Eräänä päivänä istuin hänen eteensä jutellakseni päivän kuulumiset, kun hänen ilmeensä muuttui vakavaksi. Hän kysyi " kuka tuo mies on sinun vieressäsi?" ... ei ollut mitään miestä... kääntyilin ympäri naureskellen. Rouva sanoi " Minä tiedän, että isäsi on kuollut ja hän seisoo nyt siinä sinun vieressäsi" -Mulla meni kylmät väreet pitkin selkää.. hrrr. Mistä se rouva tiesi että isäni on kuollut, mitä ihmettä.... hullua, mutta pisti ajattelemaan ja minä kun en oikein usko näihin juttuihin.



Toinen juttu sattui äidilleni, Hän oli palannut töistä kotiin eräänä päivänä, tunsi itsensä aivan uupuneeksi ja ajatteli, että nyt on pakko mennä makaamaan sänkyyn hetkeksi. Hän oli myös nähnyt itsensä jostain ylhäältä makaamassa siinä sängyllä, kertoi, että olo oli lämmin ja niin huoleton. Joku oli sanonut hetken päästä, ettei ole sinun aika vielä, sinun täytyy palata vielä ja äitini oli vänkännyt, ettei halua palata jne. No jonkin ajan päästä joku oli kuitenkin laskenut hänet takaisin alas ja äiti oli avannut silmänsä ja ollut kovin ihmeissään. Itse uskoo olleensa niin väsynyt ja voimaton, että kävi siellä toisella puolella...



Minä en tiedä mihin uskoa, ja on noita muitakin juttuja tullut koettua ja nähtyä ja kuultua...

^

II

Mulle nää on ihan normaaleja, kun niitä on ollut ihan koko ikäni. Eli; näen enneunia, tunnistan paikkoja, joissa olen elänyt menneissä elämissäni ja joskus myös jonkun ihmisen, jonka kanssa on ollut yhteinen menneisyys joskus aiemmin. Olen tavannut kuolleita läheisiäni ja jutellutkin heidän kanssaan. Olen poistunut ruumiistani useita kertoja. Olen nähnyt henkiolentoja ja olen yhteydessä henkioppaaseeni. Parantaja rajan toiselta puolelta on käynyt minua auttamassa. Raamattu avautuu minulle seitsemänä erilaisena kirjana.



Turha kai sanoa, että maailmankuvani ja ihmiskäsitykseni on hieman erilainen kuin ihmisillä yleensä. Mitään pelottavaa en ole koskaan kokenut, kaikki on olleet hyviä kokemuksia. Ja mitkään tieteelliset selitykset eivät minuun tehoa, skeptikot ovat niin totaalisen tietämättömiä, että en voi ottaa heitä todesta, samoin on erilaisten ns. uskovien kanssa.



En hirveästi puhu näistä asioista, koska olen tavannut vain kaksi ihmistä, jotka ymmärtävät, jotka tietävät saman kuin minä. Yksi lapsistani näyttää olevan samankaltainen kuin minä.

Ihanaa tavata toinen samanmoinen kuin mä! Mulla kanssa todella paljon kaikkea ns. yliluonnollista, ja tosiaan koko ikäni ollu näitten kanssa tekemisissä.

Mutta, mulla ois sulle kuiskausasiaa, voisitko laittaa mulle meiliä ossuun moselle@suomi24.fi :)

Vierailija:

Mulle nää on ihan normaaleja, kun niitä on ollut ihan koko ikäni. Eli; näen enneunia, tunnistan paikkoja, joissa olen elänyt menneissä elämissäni ja joskus myös jonkun ihmisen, jonka kanssa on ollut yhteinen menneisyys joskus aiemmin. Olen tavannut kuolleita läheisiäni ja jutellutkin heidän kanssaan. Olen poistunut ruumiistani useita kertoja. Olen nähnyt henkiolentoja ja olen yhteydessä henkioppaaseeni. Parantaja rajan toiselta puolelta on käynyt minua auttamassa. Raamattu avautuu minulle seitsemänä erilaisena kirjana.

Turha kai sanoa, että maailmankuvani ja ihmiskäsitykseni on hieman erilainen kuin ihmisillä yleensä. Mitään pelottavaa en ole koskaan kokenut, kaikki on olleet hyviä kokemuksia. Ja mitkään tieteelliset selitykset eivät minuun tehoa, skeptikot ovat niin totaalisen tietämättömiä, että en voi ottaa heitä todesta, samoin on erilaisten ns. uskovien kanssa.

En hirveästi puhu näistä asioista, koska olen tavannut vain kaksi ihmistä, jotka ymmärtävät, jotka tietävät saman kuin minä. Yksi lapsistani näyttää olevan samankaltainen kuin minä.

Minulla eka kokemus oli n.4-5 vuotiaana,kun näin unen jossa oli ukkini enkeleiden ja Jeesuksen kanssa ja samana yönä ukki kuoli.Olin mennyt aamulla sanomaan mummolleni,että älä itke,ukin on myt hyvä olla. Toinen enneuni oli omasta lapsestani,josta näin unta että pidin sylissäni pientä vauvaa joka ei itkenyt ja ihmettelin kovasti sitä. Muutaman kuukauden päästä synnytin kuolleen vauvan jota sain sitten pitää sylissäni. Pienenä ollessamme veljeni satutti kirveellä kätensä ja minä olin serkkuni kanssa sisällä emmekä nähneet ulos mitä tapahtui. Sanoin serkulleni,kun kuulin itkun,että nyt x on satuttanut kätensä. Yhden deja vu-tyylisen unen olen nähnyt eräästä talosta,jonka sitten siitä vähän ajan päästä näin oikeasti. Silloiselle poikaystävälleni kerroin ihmeissäni, että juuri tuon talon näin...

näkisi jonkun pahan enteen joka sitten kävisi toteen....

He olivat katsoneet tv:tä rauhassa kun oli kuullut että ihankun ovi avattaisiin ja askeleet tulivat heitä kohti. He olivat kääntyneet kun luulivat että joku meistä lapsista tuli kotiin mutta ketään ei näkynyt.



Kun isäni kuoli sairaalassa niin laitoin merkille nähtyäni hänen kuolinajan papereista että samana yönä samalla hänen kuolinhetkellä herättiin siihen kun tyttäreni huusi hysteerisenä yöllä. Aamulla tuli tieto isäni kuolemasta. Ehkä hän kävi moikkaamassa tytärtäni joka oli oikea ukin tyttö..

joka on laittanut kädet vatsani päälle ja tuntenut suurta väreilevää energiaa menevän kehooni. Parin viikon päästä olen saanut tietää olevani raskaana. Yhtä lastani odottaessa ( en tiennyt kumpaa odotin ) näin unen, jossa keskustelin nuoren naisen kanssa, joka kertoi syntyvänsä meille ja kävimme pienen keskustelun. Näin selvästi naisen kasvot ja hiusten värin ja piirteet. Synnytin tytön ja hän luultavasti näyttää siltä nuorena naisena. hiusten väri täsmää jne. ( Mieheni ulkomaalainen, joten jotkut lapset saaneet värit häneltä, jotkut minulta )



Lisäksi kun oli ko raskaudessa rv 35+3 , olin mummollani. Katselin poikani kanssa n 20-25vuotta vanhaa lasista boxia, johon oli kiinnitetty neuloilla perhosia. Siis otimme boxin, aukaisimme paksun lasin ja poikani koski sormella varovasti perhosia, yhtäkkiä yksi perhosista lähti lentoon ja pelkkä neula jäi jäljelle. Olimme niin paniikissa, että otimme perhosen kiinni ja laskimme sen ulos. Tyttäreni syntyi siitä parin päivän kuluttua, siis ennenaikaisesti.

Olen melko kömpelö ja kolhin itseänikin lähes päivittäin. Mieskin valittaa, että minulla on aina mustelmia jossain päin kehoa, että jos joku ulkopuolinen näkisi minut alasti (uimassa tms) niin luulisi miehen pahoinpitelevän minua.



Lapsellekin on nyt sitten todella monta läheltä piti tilannetta käynyt. Tuntuu pahalta ajatella niitä, minunhan pitäisi suojella lastani, eikä asettaa häntä vaaraan. Esim. monta kertaa suihku on pudonnut kun olen sulkenut hanan, mutta kun olen ollut lapsen kanssa suihkussa, se on jäänyt tavallaan roikkumaan siihen telineeseen. Kerran lapsi putosi tuolilta minun silmieni alla ja kuin ihmeen kaupalla teki eräänlaisen kuperkeikan maahan tullessaan, eikä saanut edes mustelmaa. Lapsi on kipeänä ollessaan ollut useammankin kerran todella veltto ja huonokuntoinen, lääkärikäynnin jälkeen vointi on välittömästi ollut huomattavasti parempi, vaikkei mitään lääkettä tai hoitoa ole vielä saanut. Kerran lapsi tippui pinnasängystään, mutta jostain syystä sängyn viereen oli tippunut iso tyyny ja lapsi tippui sen päälle.



Voisin jatkaa tuota luetteloa loputtomiin, monia läheltä piti tilanteita on sattunut vaunujen kanssa liikenteessä ollessamme jne.

Systeri oli uskonnollisessa kokouksessa ja kertoi erään osanottajan siellä puhuneen sellaisella manaaja-pirun äänellä. Pahat henget ottaa valtaansa, kuulema.



Itsellä paha uni on päättynyt monasti siihen, että herään kädet ristissä ja yritän rukoilla.



Mumma näkee enteitä. 90-vuotissynttäreillänsä isäni kysyi mummalta, alkaako Irakin sota ja mumma siihen, että alkaa ja kestää pitkään.



Herkät ihmiset kokee kai yliluonnollisia. Itselleni on murkkuikäisestä isosesta suojelukseksi ollut se, että on olemassa vain sellaista mihin uskoo. Että kannattaa uskoa vain hyvään :-)

Istuin sohvalla ja katselin televisiota. Yhtäkkiä sisälläni kaikui kova miehen ääni, joka sanoi, että isä kuolee. Tuli kauhea olo. Siitä muutaman minuutin päästä äitini soitti, että isä on todella huonossa kunnossa ja voi kuolla koska tahansa. Eli vielä 2 vkoa, mutta ei tullut tajuihinsa. En kertonut muille kuin miehelleni siitä äänestä ja vasta muutama vuosi tapahtuneen jälkeen.

oli ollut jo kuukausia huonossa kunnossa sairaalassa ja exäni heräsi yöllä (oli ollut todella läheinen pappani kanssa) ja herätti mut, että pappa on kuollut ja tuli hyvästelemään. oli kuulemma tullut semmoinen lämmin olo ja vaistonnut, että pappa jätti hyvästit. Pari minuuttia tästä sairaalasta soitettiin ja kerrottiin asia. Pojallemme emme heti aamulla (silloin 3) kertoa, ettei mene tarhapäivä pilalle vaan käsiteltäisiin asia yhdessä illalla. Kun hain poikaa päiväkodista, hoitaja sanoi, että poika oli kesken päikkäreitten pompannut istumaan ja sanonut, että pappa on kuollut. Emme olleet puhuneet asiasta aamulla yhtään, ettei ole voinut edes vahingossa kuulla. Ilmeisesti kävi häntäkin hyvästelemässä. Myös mummoni sanoi kerran, että pappa on käynyt joskus, mutta ei puhunut siitä enempää.

Kun exäni oli ensimmäistä kertaa mukanani isäni haudalla, hänelle tuli kylmä ja kertoi, että isälläni on nyt hyvä olla. Kuulemma isäni "puhui" hänelle. Olin vähän epäileväinen ja sitten isäni kertoi hänelle asioita lapsuudestani, joita exäni (tai juuri ketään muukaan) ei voinut todellakaan tietää. Olin hyvin hämmästynyt ja samalla liikuttunut.

Kuitenkaan en osaa selittää tätä. Kävin nukkumaan normaalisti, laitoin kännykän äänettömälle ja sängyn alle, etten herää sen välkkeeseen, jos se soi. Juuri kun oli nukahtamaisillani, säpsähdin hereille ja hamusin puhelinta. Se soi äänettömällä. Äitini soitti hädissään, että hänen miehensä (ei siis isäni) oli kuollut ja halusi minut luokseen. En osaa selittää tätä, ehkä jotenkin vaistosin äitini hädän tai jotain... Luonnontieteilijä ei vain oikein tahdo uskoa tällaista, mutta kuitenkin se tapahtui.

jossa asuttiin vuoden ajan.



aika pian muuton jälkeen mun silmälasit hukkui. ei löytynyt mistään, oli pakko ostaa uudet. sitten paljon myöhemmin purettiin viimeisiä muuttolaatikoita, ja yhdestä suljetusta laatikosta löytyi ne mun kadonneet lasit.



jotain ääniä siellä kuului, esim. jos lähdin ulos ja palasinkin samantein hakemaan jotain, niin kuulin ihan sellaisen äänen, kuin pinkka papereita olisi laskettu äkkiä pöydälle. sellainen kahahdus. ajattelin että kummitus käyttää meidän ulkoiluhetken hyväkseen ja tutkii asioita.



2v lapsi puhui mustasta ukosta ja valkoisesta ukosta, jotka oli eteisen naulakossa.



kun oltiin muuttamassa pois niin tuli kerralla miljoona pientä juttua. miehen kännykässä oli sim-kortti kääntynyt väärinpäin, mun avainnipussa avaimet vaihtaneet paikkaa yms.

koputti todella kovaa ikkunaani jonka vieressä nukuin. Talossa oli monta muutakin ikkunaa mutta juuri minun ikkunaan koputettiin. Ja tarkistin, että kaikki nukkuivat. Mitään luonnollista selitystä en ole tälle koskaan keksinyt, kenelläkään tutulla ei ollut tapana hakata ikkunoitamme kovaa keskellä yötä.