pelottavinta/yliluonnollista mitä sinulle on tapahtunut?

tämä tapahtui sota-aikana.

ukkini sisar oli lähdössä kaupunkiin (60km matkaa, laivalla siihen aikaa mentiin) asioita hoitamaan erään ystävänsä kanssa. aamulla kun oli aika lähteä matkaan, hänen äitinsä ei kuitenkaan päästänyt häntä matkaan. äiti oli nähnyt unta että tytölle tapahtuu jotain pahaa. tyttö tietysti suuttui mutta totteli. hänen ystävänsä lähti yksin matkaan.



ystävän ollessa kaupungissa tuli ilmapommitus ja ihmiset pakenivat pommisuojiin. ystävä juoksi lähimpään suojaan joka oli tupaten täynnä, ovia ei saatu kiinni. ystävän vieressä seisoi nuori nainen johon osui sirpale ja hän kuoli. jos ukkini sisko olisi ollut ystävänsä mukana, olisi hän todennäköisesti kuollut.



itselleni sattuu koko ajan ihmeellisiä tuntemuksia. ojennan käden kohti puhelinta ennen kuin se edes soi ja tiedän kuka minulle soittaa katsomatta näyttöä yms.

ihmisillä ei nämä vaistot oikein toimi.

Ehkä joillakin, mutta jos täällä näinkin paljon näitä herkkiä on, luulisi jonkun nähneen enneunia. Itse luulisin, että esim. WTC-torneista unia nähneet ovat nähneet unensa myöhemmin, elleivät sitten aivan varmasti tiedä kertoneensa untaan jollekin.

Pikkusiskolla ja äidillä on hätä - isä suuttui monen hyvän vuoden jälkeen. Isän suuttuminen tarkoitti silmitöntä raivoa ja hakkaamista :-( Lomalla olo alkoi ahdistaa. Ennen loman loppua ehdin kuitenkin jo unohtaa tuon kamalan tunteen.



Kun tulin kotiin, soitin kotiin, niinkuin olin luvannut. Soittaessa hieman ahdisti ja kun äiti puhelimessa kertoi että he ovat jossain poissa kotoa ja lähestymiskielto on astunut voimaan ja eropaperit jätetty, tämä ei tullut minään yllätyksenä. Isä todellakin oli suuttunut. Ilmeisesti tämä suuttumus oli tapahtunut juuri niihin aikoihin kun olin kokenut ahdistusta lomalla (äiti ei uteluistani huolimatta pystynyt kertomaan koska kaikki oli tapahtunut, sen verran shokissa hän kai oli..).

Vierailija:

ihmisillä ei nämä vaistot oikein toimi.

Ehkä joillakin, mutta jos täällä näinkin paljon näitä herkkiä on, luulisi jonkun nähneen enneunia. Itse luulisin, että esim. WTC-torneista unia nähneet ovat nähneet unensa myöhemmin, elleivät sitten aivan varmasti tiedä kertoneensa untaan jollekin.

Ihmettelin tuona päivänä(wtc), kun tuli jotenkin todella kumma olo, ihankuin olisi aika pysätyny. Kaverille soitin ... kaveri huus puhelimee, että kato, lentokoneet menee päin torneja...En todellakaan tiennyt etukäteen, sillä olin juuri kävelemässä kotiinpäin.

Myös mä oon nähny äitini kanssa samoja unia, samoten oon nähny unta numerosarjasta, joka sittemmin piti paikkansa ja oli lapseni syntymäaika(tämä unen näkeminen tapahtui n. 2v ennen lasta), todisteena on kirje, johon tuolloin olin kirjoittanut numerot ja lähettänyt kaverille.

Isoäitini kotitalossa ja samoin isäni vanhempien yhteisessä talossa kummitteli ja kummittelee. Tätä voi todistaa monta sukupolvea ja ne, jotka ovat talossa käyneet.

Olisi paljon kaikkia tarinoita, mutta eiköhän tämä riittäne. Uskon jollain lailla, että tällaista henkien elämää on, mutta uskon myös monen jutun olleen todella silkkaa sattumaa.

Sisareni ovikello soitteli omituista sävelmää itsekseen loppui kun otettiin pois seinästä.

Samainen sisko oli yötä toisella siskollamme äitimme kuoleman jälkeen

muutama viikko sitten,nukkui levottomasti säpsähti hereille ja näki sumussa hahmon samassa lampunvarjostin repäistiin katosta lattialle loppu yön nukkui hyvin.

Meillä viime lauantaina olin koneella kun vieressä olevaan televioon lyötiin ja lujaa ,ehjä kuitenkin vielä.Pelästyin ja samassa tuli sellainen lämmin olo aivan äiti olisi ollut vierellä.



Tänään aamulla tyttäreni 5 v katseli ikkunasta ulos ja sanoi että juttelee mamman kanssa ja näkee hänet,kysyi vielä että onko enkeleillä siivet.

Juu-h vielä siskon jolla ovikello soi itsekseen ,nyt auton hälytin alkaa autotallissa soida itsekseen yöllä ja päivällä.



Mietittiin että onko äiti meille vihainen jostakin?Olimme äidin vierellä hänen kuolemaan asti.Äidin kuolemasta on kohta 4 viikkoa olemme yhä surusta sekaisin ja tälläistä on tullut???

Lapsena ruumiistairtaantumista. ELi katselin omaa nukkuvaa kehoani katon rajasta. Ikää alle 9 v.



Koko aikuiskikäni olen nähnyt enneunia, kuten myös äitini ja hänen äitinsä. Harmi vaan etten tiedä unta nähdessä onko se enneuni vai ei, joten tulee ikäviä unia nähtyäni vähän kurja olo. Esim. äitini näki unta tulipalostamme. Minä olen nähnyt mm. käteni murtumisen, pesukoneemme rikkoontumisen jne.



Heräsin yöllä siihen, että sänkyni vieressä seisoi tumma hahmo. Katsoin sitä ja räpyttelin silmiäni, mutta se ei häipynyt ennen kuin pitkän ajan päästä hiipuen. Olin aivan varmasti hereillä. Ei oikein nukuttanut sen jälkeen.

ävisäs.

aavistavathan eläimetkin asioita.



tulisiko tämä tulkita sitten niin, että kaikki olisi ennalta määrättyä..? hmm. who knows...

Ikkunasta kajasti valo seinään. Näin, kuinka seinässä oli iso veripallo, tummanpunainen nestepallo, ehkä jalkapallon kokoinen. Olin hereillä, mutta vähän unitokkurassa. Katselin vain sitä palloa ja sitten se suureni suurenemistaan. Se oli jo todella iso, halkaisijaltaan yli metrin, ja sitten pomppasin sängystä lattialle ja ajattelin, että jään muuten sen alle.

Olin hereillä, mutta mieli jotenkin loi sen veripallo siihen seinälle. Sitten laitoin valot ja se pallo oli hävinnyt.

Selasin ketjua läpi, enkä löytänyt, vaikka saattaa olla, että tää kyllä jo on tässä ketjussa, mutta tulkoon uudestaan.

1980-luvun puolivälissä käytiin kavereiden kanssa Inkeroisissa Anjalan kartanossa. Kaksikerroksinen, keltainen kartano Myllykosken ja Kouvolan lähellä, rakennettu 1800-luvulla. Samalla paikalla on ollut vanhempikin kartano, mutta se paloi ja sitten tuli tämä " uusi" .

Siellä oli opas, joka oli alakerrassa. Me oltiin teinejä ja tietysti mentiin sinne sitä vihreää huonetta varten! Ja sitten löydettiin se!

Yläkerrassa ei ollut ketään muuta. Ihan hiljaa kolmistaan, kaksi tyttöä ja yksi poika, tutkittiin sitä kummitushuonetta ja kyseltiin toisiltamme, että tuntuuko kylmää hengitystä niskassa? Näkyykö aaveita+ Lähtekö tavarat lentoon? Tosi jännä tunnelma!

Meiksi jänishousuna lähti siitä huoneesta pois valoisampiin huoneisiin. Käytävän päässä oli avoinna ovi tyhjään huoneeseen, joka oli kartanon päädyssä.

Menin siihen huoneeseen, aurinko paistoi, nätti ilma. Ja kun pääsin ikkunan luo, ovi meni takaani kiinni. Yritin avata sitä, mutta ei onnistunut. Kaveritkaan eivät saaneet sitä auki.

Opas tuli avaamaan ja kysyi, että kuinka olin päässyt huoneeseen, kun se oli remontissa ja ovi kiinni. Sanoin, että ovi oli auki.

-Kaverit jäivät tuonne vihreään huoneeseen ja minä tulin tänne, sanoin.

-Kuule, tätä huonetta parhaillaan remontoidaan, sillä TÄMÄ on se oikea vihreä huone, sanoi opas.

HUIII!!!

Tyttäreni syntymän jälkeen, olen alkanut " aistia" muiden raskaudet. Saatan nähdä jonkun puolitutun kadulla, ajatella että taitaa olla raskaana, ja kuulen vahvistuksen seuraavalla viikolla. Ja siis kyse on ollut alkuraskauksista, jotka ei mitenkään näy päälle päin.



Muitakin " ennustajankykyjä" on ilmaantunut. Esim: tulin kotiin töistä, ovea avatessa yht´äkkiä tuli mieleen, että varmasti koittaa sekin päivä että lapseni on telonut itsensä tarhassa ja tulee minua vastaan laastari otsassa. Ja niin oli käynyt juuri kyseisenä päivänä! Samanlaisia " pikku ennustuksia" olen kokenut monta kertaa...



Ei ollenkaan pelottavaa, mielenkiintoista pikemminkin.

Olen lukenut kaikki viestin siihen saakka...

Tunne oli käsinkosketeltava ja ahdistava. Aloitin vimmatun rukoilemisen ja yhtäkkiä ikkunan tasolta pihapuolelta lähti kiireiset juoksuaskeleet pois aivankuin joku olisi hiekassa juossut. Ikkunan alla oli hiekkapolku, mutta askeleet tulivat ylempää, ikkunan tasolta. Tunne hävisi ja nukuin rauhassa yöni.



Usein itsekin tiedän että joku kohta soittaa ja niinpä puhelin soi tai mietin vimmatusti jotakin ystävääni, että mitäköhän sillekin kuuluu, niin ei mee montaa päivää kun törmään ko. henkilöön, yms.

Hän oli sairaalassa 2,5-vuotiaan poikansa kanssa katsomassa mummua, joka oli toipumassa halvauksesta. Siis lääkärit olivat kertoneet mummun toipumisen olevan hyvässä vauhdissa eikä mitään hätää enää. Vierailun jälkeen poika oli todennut sairaalan kahviossa äidilleen sanasta sanaan, että " kohta mummu lähtee...isossa mustassa autossa...vieras setä ajaa" . ja parin päivän kuluttua mummu oli kuollut.

juttu.

pihaan päästyäni ambulanssimiehet kantoivat lähisukulaisen ruumista autoon. Tämän jälkeen olen vaistonnut paljon erilaisia asioita, hyviä ja pahoja.

Otin vielä taskulampun mukaan, kun asumme valaisemattomien teiden takana.. Pääsin kotitieltä tuohon isommalle maantielle, ja sitä pitkin lenkkeilimme kuten aina ennenkin. Lamppua ei tarvittu, koska metsän takaa oikealta tuli selvä kirkas valo, joka valaisi koko tienoon selvästi. Kuu se ei ollut, koska oli pilvistä. Alueella ei myöskään ole rakennusta sillä kohtaa, mistä valo olisi voinut tulla, mutta haluan uskoa, että asialle on joku järkevä selitys.. mutta lenkki siis jatkui.



Yhtään autoa ei mennyt ohi, yhtään jalankulkijaa ei mennyt ohi, ketään en nähnyt siinä hyvässä valossa edessä enkä takana. Taloja ei ole lähelläkään. Ääniäkään ei kuulunut, oli sellainen kylmä, hiljainen pakkasilta. Erään suoran pään lähestyessä yhtäkkiä pelmahti nenääni ihan selvä tupakansavun haju. Sehän ei kauaa ulkoilmassa leiju paikoillaan, joten kylmä kiersi kroppaani kun ajattelin, että mistä ihmeestä se tuli.. Eikä oloa helpottanut yhtään se, että koira, joka normaalisti menee ns. Flexi soiden etunenässä, kääntyi takaisin ja jolkotteli mua vastaan korvat luimussa.



Silloin lähdettiin kotiinpäin kohtalaista vauhtia.. Kerroin miehelleni, mitä tapahtui, kun niin pian tultiin lenkiltä, eikä hänkään osannut sitä tupakanhajua autiolla tiellä selittää mitenkään..

viime syksynä mies kerran huusi talon toisesta päästä et oonko/kävinkö vintissämme, sanoin että en, miten niin?



johon mies et hän kuuli ääniä, sanoin et vanha talo elää ja jos joku meni talomme ohi (pyörätie menee ihan meidän talon takaa.



mies kävi kuitenkin tarkistaan vintin ja ei mitään merkkejä et siellä olisi joku ollut ( ikkunat kiinni ja lukossa ja vintin ikkunatkin korkealla olisi tarvinnu tikkaat seinän viereen laittaa





noh, meni viikko pari ni mä kuulin muistaakseni yhdessä mieheni kanssa ne äänet, tavaroita pengottiin siireltiin ja askeleet kuulu siis aivan selvästi



mä menin pihalle tarkistaan onko mitään epäilyttävää pihal ja mies tais taas tarkistaa vintin, ei mitään löytynyt



meni taas ehkä joku viikko eteenpäin tulin töistä kotia iltapäivällä ja en kerenny olla 5 minuttia kotona kun ne askeleet kuulu pääni yläpuolella ja käveli vintin toiseen päähän



JA



viimenen kerta oli kun oli viikonloppu muistaakseni la aamu mies nukku viel mä olin lasten kans jo heränny, lapset katto telkkaria mä taisin olla tietokoneella ja ne äänet kuulu menin mieheni herättään et taas ne äänet kuuluu



mut sen jälkeen ei ääniä kuulunut kun teimme (tai meille tehtiin eräs juttu et äänen aiheuttaja ei enää olisi vintissämme enää) pelkäsin pitkään tosi paljon yksin ollessani kotona radio ja telkkari isolla aina

" heräsin" yhtenä yönä siihen että valot on päällä makuuhuoneessa,kysyin mieheltäni,että miks valot on päällä,ei vastannu. pelotti,mutta kävin ne valot sammuttamassa ja jatkoin nukkumista. en vieläkään tiedä oliko unta vai mitä,mutta olin todella väsynyt mennessäni nukkumaan,joten olen voinut kävellä unissani ja laittaa valot päälle.



joskus on myös ollut sellasia dejavu-ilmiöitä,että joku paikka/asia/tapahtuma tuntuu tutulta,että aivan kuin olisin sen aiemmin kokenut

muutama päivä sen jälkeen meidän kuntopyörän sykemittari alkoi sykkiä itsekseen eikä kukaan ollut ajanut sillä piiitkään aikaan, siinä se sykki itsekseen jä mä jäin tuijottamaan sitä ja vähän ajan kuluttua se lopppui. ehkä se oli vaan joku häiriö, mutta koskaan aikaisemmin en ollut huomannut tuollaista ja pyörä oli ollut meillä kauan.. niin ja se johto ei ollut paikallaan edes, no en tiedä. isoäiti kuoli sydän kohtaukseen... terv ap