pelottavinta/yliluonnollista mitä sinulle on tapahtunut?

Tämä tapahtui noin kymmenen vuotta sitten Rukahovin rulettipöydässä.

Kaverini pelasi rullaa ja olin itse takapiruna. Sanoin ääneen kaverilleni numeron, jota pitäisi pelata. Kuula pomppi ja pysähtyi mainitsemalleni numerolle. Kaverini kuittasi tapahtuneen hyvällä tuurilla ja huumorilla.



Krupieeri laittoi kuulan taas liikkeelle ja sanoin taas kaikkien kuullen numeron, jota pitäisi pelata. Kuula pomppi ja pysähtyi toisen kerran peräjälkeen mainitsemalleni numerolle. Tässä vaiheessa pöydän ääressä olleet muutkin pelaajat ja rupieeri kiinnittivät asiaan huomiota ääneen ihmetellen.



Krupieeri laittoi kuulan liikkeelle ja sanoin kolmannen kerran kaikkien kuullen numeron, jota pitäisi pelata. Kuulan pysähtyessä kolmannen kerran peräjälkeen arvaamalleni numerolle alkoi pelipöydän ympärillä totaalisen epäuskoinen hälinä. Pelaajat ihmettelivät ääneen, mitä ihmettä pelipöydässä oli tapahtunut. Krupieerikin alkoi mittailla mua päästä varpaisiin kuin epäillen jotain manipulointia tms. Krupieeri lopetti rullan pyörittämisen siihen paikkaan ja soitti työkaverinsa jatkamaan pelinhoitoa. Krupieeri kertoi toimineensa alalla todella pitkään, muttei ollut ikinä kokenut tai edes kuullut vastaavasta.



Kaverinikin alkoi kysellä, että mitä helvettiä tossa oikein tapahtui. Itse koin asian jotenkin niin, että kykenin jostain syystä arvioimaan kuulan pysähtymiskohdan ja heittämään numerot ääneen juuri ennenkuin pelinhoitaja sulki kierroksen. Joka tapauksessa tunnelma oli hyvin epätodellinen. Koomisinta koko hommassa oli, ettei kaverini tai kukaan muukaan muistaakseni pelannut latelemiani numeroita.

Todennäköisyys on joka tapauksessa aika rajusti moista vastaan ( 1:50653), joten tunnelman epätodellisuuden kyllä näin jälkikäteen ymmärtää. Hauska muisto joka tapauksessa.

itselleni on tapahtunut omituisia asioita lapsuuden kodissani, ääniä tavaroita on tippunut selittämättömällä tavalla lattialle esim.cd levy joka oli pöydällä lensi kaus lattialle pöydältä,eikä muita ollut kotona ihmettelin vähän pelästyin miten mahdollista, en nähnyt tapahtumaa mutta kuulin nostin takaisin pöydälle menin tekemän otain muuta ja taas levy oli lattialla.... en tajua oli muitakin juttuja...talo on vanha omakotitalo

Näin huoneessani ilmassa leijuvan naureskelevan pienikokoisen miehen. Olin hereillä, selvinpäin, valot päällä. Näky ei mennyt pois silmiä räpyttelemällä eikä päätä kääntämällä. Vasta kun säikähtäneenä aloin rukoilla, se hävisi. En ennen enkä jälkeen ole nähnyt näkyjä. Olen mieleltäni terve ja tasapainoinen.

Samassa asunnossa tapahtui toinen tapaus: menin vessaan, ja suljettuani oven perässäni, kuului valtava jymähdys, kuin joku olisi potkaissut täysillä oveen. Olin yksin asunnossa. Tarkistin, oliko joku tavara pudonnut tai kaatunut, mutta ei ollut. Jymähdykselle ei löytynyt selitystä.

kuului rytmikästä kopututa,ei mitään selitystä sille. alakerran vesihana oli aamulla herättyäni päällä vaikka olin yksin,myös mun vanhemmat olivat heränneet kovaan tömähdykseen joka oli kuulunut heidän sängyn vierestä, aivan kuin joku olisi hyppinyt tasajalkaa vieressä,ei seliystä sille

Kaverin kanssa kuljettiin pitkin junarataa, oltiin jahdattu karkuun päässyttä koiraa ja kotimatkalla sitten jossain vaiheessa tuli sellainen olo, että jokin tulee kohti. Katsottiin molemmat seläntaakse ja hypättiin pois raiteilta, kun sieltä oli tulossa juna. Hetki odoteltiin, vaan eipä mitään junaa tullutkaan. Sen jälkeen juostiin kotiin ihan paniikissa ja valkoisina kuin lakanat. Myöhemmin koitettiin keksiä selitystä näylle, onhan sieltä jostain kaukaa voinut auton valotkin loistaa, mutta käytännössä silti aika selittämätön ilmiö. Molemmat nähtiin kuitenkin ihan " veturi" . Ja autotielle pitkä matka.

siis lapsi kuollessaan ja olin hyvin kiintynyt häneen. Tulin myös selittämättömään kuumeeseen tuolloin. Siis kuume nousi kovaksi, mutta lähti yhdellä buranalla kokonaan. Kotiin tullessani sitten kuulin ikävät uutiset.

kun pihalle tuli vanha mies jotenkin tosi harmaa, hän sanoi olevansa entinen asukas ja sanoi vaan tuleensa katsomaan vanhoja paikkoja mä käänsin pääni muutamaksi sekunniksi ja hän oli kadonnut?ei muuten mutta kun kysyin äidiltäni entisestä asukkaasta äitini tiesi tämän olleen kuollut jo 16v. me oltiin asuttu siinä silloin 15 v. ja hän katosi siis pihasta todella omituisesti ilman mitään ääntä olin nähnyt hänen kävelleen pihallemme hitaaaaasti...

olin yksin nukkumassa, ja joku alkoi silittää mun hiuksia. Siinä unenpöpperöisenä luulin et mun silloinen poikaystävä on yökylässä ja siinä silittelee. Käänsin päätä eikä huoneessa ollutkaan ketään! Vähän säikähdin, mut aattelin et ehkä oon nähnyt vaan unta ja kuvitellut koko jutun. Olin kumminkin ihan hereillä sen säikähtämisen jälkeen.



Kun pistin pään takasin tyynyyn, joku näkymätön olento alkoi *todella lujaa* painaa mun päätä tyynyä vasten ja puristi kaulan alueelta. Kädet tuntui ihan selvästi vaik mitään ei näkynyt. Aloin rimpuilla ja potkia niin tää " joku" katosi, mut en uskaltanut sen jälkeen nukkua ainakaan tuntiin. Mitään selitystä en oo keksinyt, olin täysin selvin päin, ihan terve ja hereillä, ei voinut olla edes kuumehoure siis.

pyöräretkellä perheen kanssa poikkesimme yhteen kalasatamaan. Huomasimme merellä " aavelaivan" . Se oli juuri sellainen, kuin aavelaivan voisi kuvitella olevan, eli leijui meren pinnan yläpuolella, näytti muodostuvan valkoisesta sumusta, ja oli sellainen iso vanhanaikainen monimastoinen purjelaiva. Näky oli erittäin selkeä ja yksityiskohtainen. Jossain vaiheessa laiva alkoi vähitellen haihtua, hälveni vain näkyvistä. Meitä oli siis minä ja kaksi sisarustani, sekä vanhempani, jotka eivät usko yliluonnollisiin. Isäni yritti selitellä tapausta vielä jälkeenpäinkin jotenkin järkeenkäyvästi, kuten esim. että horisontin takana olisi ollut sellainen purjelaiva, joka sitten jotenkin heijastui näkyviin. Mutta tietääksemme näillä seuduilla ei sellaista isoa purjelaivaa silloin liikkunut. Tosi omituinen juttu, ja tapahtui kirkkaalla päivänvalolla.

Olin kaverin luona yötä Vantaalla. Oli kesä. Aamulla heräsin erittäin todellisen tuntuisesta unesta. Siinä oli ufomiehiä, jotka oli todella vihamielisiä. Muuta en unesta muista. Ikkunassa ei ollut verhoja ja kun nostin katseeni näin siis kappaleen taivasta ja siellä näkyi ihan totta kiiltävä metallisylinteri, joka pysyi hetken paikallaan ja sitten katosi. Siis katosi puff. Ei lentänyt pois niinkuin lentokone. Tapaus jäi mieleeni. Jotain kahdeksan vuotta myöhemmin ajoin paikallisjunalla paikan ohi ja muisrin tapauksen, katsoin taivaalle ja siellä se oli taas se sylinteri. Ja se katosi samalla tavalla. Myöhemmin ei ole näkynyt enää...

Toisella kertaa nähtiin unta jostain koirasta, en enää muista sitä tarkemmin, mutta aika pelottava painajaistyylinen uni se oli. Aamulla kerroin äidille ja hän kyseli, että oliko se koira iso ja harmaa ja oliko siellä niittyä? Nyökkäsin ja äiti sanoi nähneensä samaa unta ja ihmetelleensä, koskei pitkiin aikoihin ollut painajaista nähnyt.



Ja toisella kertaa nähtiin unta äidin tädistä, jolla samoihin aikoihin todettiin syöpä. Kumpikaan meistä ei ollut nähnyt tätiä pariin vuoteen, eikä muutenkaan pidetty yhteyttä häneen.

Enneuni enoni kuolemasta. Myös kuolintapa soveltaen unessa nähty.



Toinen kumma juttu sattui ollessani ystäväni kanssa erään opiston asuntolassa. Makasimme kimppakämpässä yömyöhällä vielä jutellen keskenämme, sänkyjen välillä oli n. metrin rako jossa yhtäkkiä välähti todella kirkas valonleimaus, joka sitten singahti ikkunasta metsikköön. Katottiin toisiamme monttu auki... ja todella molemmat tämä nähtiin eikä keksitty mikä se voisi olla.



Kolmas tapaus on myös valoilmiö. Tämä tapahtui tosella puolella maapalloa jossa yötaivaalla häilyi oranssi valo suurentuen ja liikkuen epämääräisesti edestaas. Tästä valopallosta lähti sitten pienempiä valopalloja säteittäin ympärille. Tämä valoilmiö painui sitten kukkulan taakse ja vieläkään en keksi mitään järjellistä mitä se voisi olla... Tätä todisti myös toinenkin henkilö.



eipä nämä kuitenkaan suuremmin ole elämää järkyttäneet ;-) tuo uni ehkä oli kaikkein " pelottavin" .

mutta en ikinä siitä henkilöstä, joka kuolee vaan unessa joku toinen henkilö kuolee, silloin tiedän, että joku tuttavapiirissä kuolee pian. Näen myös samoja unia kuin lapseni.

Isoisäni kuoleman jälkee minä ja silloinen poikaystäväni kuulimme hänen yskivän usein talossamme. Samaa ns. tupakkayskää jota oli vuosikaudet yskinyt. Siskoni näke hänet monesti sumuisena hahmona, kunnes pikkuhiljaa nämä ilmiöt loppuivat. Ehkä hän kyllästyi kummittelemaan.

- tunnistanut kadulla ihmisen (tuli vain yhtäkkinen vahva tunne että tuo on se ihminen) , jota en ollut koskaan tavannut aiemmin, en ollut koskaan nähnyt hänestä kuvaa tai edes kuullut minkänäköinen hän on. Tiesin vain nimen ja jotain hänen luonteestaan. Eikä tapaaminen edes tapahtunut tämän ihmiisen tai minun kotikaupungissa.



-tuntenut kuolleen ihmisen läsnäolon todella vahvana



- tiennyt monien tuntemattomien ihmisten nimet ennenkuin kukaan on niitä minulle kertonut tai että ikinä olisin voinut niitä mistään kuulla edes ohimennen



-ajatellut monen vuoden tauon jälkeen yhtäkkiä ihmistä (ihmettelin silloin mistä hän mieleeni tuli), jonka jälkeenpäin kuulin kuolleen juuri sinä samana päivänä



jne.

ottivat minut mukaan pelaamaan spiritismiä. En oikein uskonut koko touhuun, joten tytöt sanoivat, että he toivovat, että lasi liikkuu niin, että vain minä pidän sormiani sen päällä. Ja liikkuihan se!

Milloin tuo tapahtui? Olen itse nähnyt vastaavan joskus useampi vuosi sitten, en vaan muista kuinka monta vuotta siitä on. Enemmän kuin 4 joka tapauksessa.



Ja missä päin Suomea näit sen?

" moikkaamassa" Läsnäolo on tuntunut selkeältä. Isomummuni sytytti kynttilän palamaan hautajaistensa jälkeisenä yönä, yöllä klo 2, se vaan syttyi itsestään, kynttilä oli hänen kuvansa vieressä. Sama isomummu aikoinaan kertoi nähneensä enkelin, oman äitinsä kuoleman jälkeen. Sitten toinen läheinen kuoli, hän kävi pudottamassa kirjan hyllyltä ja avaamassa viinipullon korkin...joimme usein yhdessä viiniä. Kolmas läheinen kuoli oman käden kautta ja hänen käytyään oli tosi levoton yö, tunsin kylmän viiman, miehenikin tunsi, eikä hän koskaan ennen ole uskonut juttujani, mutta nyt uskoo. Sitten ulkona syttyi pihavalot palamaan ja sisällä heilui verhot, hän kävi herättämässä lapseni, joka huusi hädissään minua paikalle. Ei tainnut olla kovin miellyttävää kuolla oman käden kautta. Minä uskon hyvin vahvasti siihen, että kuoleman jälkeen ihminen on henkiolento ja maan päällä vähän aikaa, mutta siirtyy sitten jonnekkin " kauemmas" kunnes on aika syntyä uudestaan.

Tiennyt että yänään saan tiedon uudesta asunnostani.

Hain siis silloin uutta asuntoa ja samana päivänä tuli tieto.

Asuttiin kun olin lapsi niin maalla,jossa naapurin taloon näköyhteys mutta sen verran kaukana ettei ihmistä erota et kuka kävelee esim.pihalla jne.

Olin n.13v kun katsoin aamulla ikkunasta ja huusin äidille et " miksän noi " Virtaset" rahtaa tuota vauvan kehtoa ulos?" ja äiti tuli myös katsoon ja nähtiin molemmat ihan selkeesti kolme tummiin pukeutunutta ihmishahmoa jotka kantoivat isoa vanhanaikaista vauvan kehtoa ja he kantoi sen metsikköön eikä sit enää näkynyt.

Myöhemmin päivällä kuultiin että " Virtasten" vauva oli kuollut yöllä kätkytkuoleman. Ei heillä kehtoa ollut ollenkaan ollutkaan.



Ja toinen mikä on jäänyt vahvasti mieleen oli kun kaverin kanssa ostettiin teineinä vitsi mielessä okkultismi kirja kirppikseltä ja luettiin sitä saunassa meillä kotona,tää sauna oli mein ulkosauna,ei sitä pahemmin käytetty kuin kesällä,ja me oltiin siellä talvella,kuiten ihan kirkkaalla päivänopaisteella. Istuttiin siel lauteilla ja luettiin sitä kirjaa ja " manattiin" ,siis ihan vitsillä,ja ilman mitään " taitoja" niin yhtäkkiä tuli hetkeksi niin pimeä kuin ois ollut ihan yö ja kuultiin selkeitä askelia mökin ulkopuolelta ja koputtelua seiniin. Kirkuen rynnittiin ulos ja siellä olikin ihan valoisaa.



Nää on jäänyt pahiten mieleen koska nään vieläkin joskus painajaisia näistä.

Vierailija:

Näin huoneessani ilmassa leijuvan naureskelevan pienikokoisen miehen. Olin hereillä, selvinpäin, valot päällä. Näky ei mennyt pois silmiä räpyttelemällä eikä päätä kääntämällä. Vasta kun säikähtäneenä aloin rukoilla, se hävisi. En ennen enkä jälkeen ole nähnyt näkyjä. Olen mieleltäni terve ja tasapainoinen.

Samassa asunnossa tapahtui toinen tapaus: menin vessaan, ja suljettuani oven perässäni, kuului valtava jymähdys, kuin joku olisi potkaissut täysillä oveen. Olin yksin asunnossa. Tarkistin, oliko joku tavara pudonnut tai kaatunut, mutta ei ollut. Jymähdykselle ei löytynyt selitystä.

Ilmassa leijui paksu köysi joka oli tulossa kattoa myöten minua kohti (nukuin parvella). Ikää ehkä n. 13v ja olin just lopettanut lukemisen ja sammuttanut valot ja käynyt vessassa. Pelkäsin niin, että lopuksi makasin jähmettyneenä peiton alla =(

Samaan aikaan tai vähän ennen tapahtui muutakin outoa: selittämättömiä valoilmiöitä huoneeni seinällä ja koiramme raivoisa haukunta pihalla (ei haukkunut normaalisti koskaan).

Jälkikäteen ajatellen, luulen, että olin ns. valveunitilassa, eli en ihan hereillä kuitenkaan. Mitään ihmeellistä ei sen jälkeen enää tapahtunut.