pelottavinta/yliluonnollista mitä sinulle on tapahtunut?
Kommentit (425)
Miffy_:
Milloin tuo tapahtui? Olen itse nähnyt vastaavan joskus useampi vuosi sitten, en vaan muista kuinka monta vuotta siitä on. Enemmän kuin 4 joka tapauksessa.Ja missä päin Suomea näit sen?
29, tarkoititko tuon mulle???? noh vastaan kuitenkin.
tää tapahtu oulussa n.6 vuotta sitten
vessan hyllyltä on kaksi kertaa lentänyt painava laatikko vauhdilla lattialle, ilman mitään selitystä. Miehen mielestä se on pikkuhiljaa " valunut" sieltä, mutta ensimmäisen kerran jälkeen kävin säännöllisesti työntämässä laatikkoa seinää kohti ja silti pari päivää sitten laatikko lensi taas vauhdilla alas ja kaikki tavarat lenteli ympäri vessaa. Viime kerralla repesin nauramaan hysteerisenä ja totesin, että on sulla hyvä huumorintaju. Jälkeenpäin jäin sitten miettimään omaa, tosi outoa, reaktiotani... En oikein ymmärrä mitä hauskaa siinä oli ja mistä ihmeestä se oma hekotukseni tuli ja että kenelle oikein muka hekotin! Kummankin kerran jälkeen on suvussa ilmaantunut aivan mieletön riita, joka on aiheuttanut harmia enemmän ja vähemmän.
Ja tää ei ollu liioteltua.
Arvaatteko mikä se oli? Sateliitti. Siis ainakin seuraavan päivän lehden mukaan. Mutta kieltämättä se liikkui tosi nopeasti, en olisi kyllä itse sateliitiksi veikannut.
en koe asiaa enää pelottavana. olen tainnut periä mummun geenit. Hän oli jonkinnäköinen " poppanainen" .
No näen todella usein unia tulevasta. Joko isoista tai pienistä asioista.
-Esimerkiksi pari vuotta sitten tämä USA:n murhaaja, joka liikkui valkoisella pakettiautolla. Näin kaksi viikkoa aiemmin unta tästä asiasta, en vain tiennyt mikä paikka tai maa oli kyseessä.
-Näin unta että lapseton siskoni oli raskaana. Ei ole koskaan ollut lapsirakas. Seuraavalla viikolla sisko ilmoitti olevansa raskaana.
-Aistin kuoleman. Kun pappani kuoli, heräsin keskellä yötä yhtäkkiä. Pappa oli saanut samaan aikaan yöllä sydänkohtauksen.
Tietyt tilanteet antavat myös viestiä menneisyydestä. Itse uskon jonkinlaiseen sielunvaellukseen. Näin vuosikausia painajaisia jotka liittyivät toiseen maailmansotaan ja keskitysleireihin. Etenkin 13-15-vuotiaana näin näitä. Minut vietiin psykologille tämän takia, tai siis unettomuuden yms koska en uskaltanut nukkua. Miten ihminen voi kokea unessaan sellaisia asioita joista ei ole ennen kuullut tai edes nähnyt. Eräs tuttava oli sitä mieltä että olen ollut keskitysleirillä edellisessä elämässäni. Itse en ota kantaa, mutta en pidä ajatusta mahdottomana. Yhä edelleen unissani toistuvat usein teemat kidutus, kellari, nälkä, lapsuuden onni joka muuttuu painajaiseksi. Pari vuotta sitten kävin Auschwitzissa ja Dachaussa. Kokemus oli minulle todellinen, vaikka useat muut kävijät totavat asian epätodelliseksi. Ei sitä voi tajuta jne..
Nämä ovat mielenkiintoisia asioita. Uskon, että kun ei pelkää, saa vastauksia. olen ehdottoman varma että kuolleet läheisemme tai tapaturmaisesti kuolleet (tuntemattomat) ihmiset ovat läsnä päivittäisessä elämässämme.
Isä teki remonttia ja minä leikin hiekkalaatikolla. Tieltä tuli luokseni harmaahiuksinen mustaan pukeutunut mies. Hän kysyi miten on rakennushommat edenneet ja seurasi hiukan aikaa isän työskentelyä kaukaa.
Pian isä tuli luokseni ja kysyi kenelle oikein puhut. Kun käännyin vanhusta kohti, hän oli kadonnut. Isä oli hiukan huolissaan, ja kuulin kun hän äidille myöhemmin illalla kertoi minun pölisseen yksinäni jne.
Muutaman vuoden päästä etsin koulutyötä varten kellarista vanhoja esineitä. (Talon rakentajan esineitä oli kellarissa. Talo oli ollut vajaat 10 vuotta autiona ennen kuin muutimme sinne.) löysin valokuvan jossa oli talomme vastarakennettuna, vuodelta -47. Pihamaan edustalla oli nainen ja mies, talon omistajat. Sama mies tuli silloin puhumaan minulle kun olin 10-vuotias.
Olisiko ne valopallot voineet olla pallosalamoita? Nehän käyttäytyvät tuolla tavoin.
Itse näen unia ja tunnen joskus " jonkun" läsnäolon. Estonian onnettomuuden näin etukäteen, samoin pari pahaa lentokoneonnettomuutta.
Kerran näin unta, että kotikaupunkimme eräässä risteyksessä oli ruusu. Seuraavana päivänä näin siinä kohtaa miehen kuolleena.
Näen enneunia, raskauksista lähinnä. Mökillä kerran heräsin yöllä tunteeseen, että joku tuijottaa ja seisoo vierellä. Katsoin ja näin siinä hahmon vierelläni, en tohtinut liikkua. Aamulla mies sanoi nähneensä saman. Pelotti tosissaan.
Nykyisessä kodissamme on ollut paljon huolia edellisillä asukkailla. Näin usein iltaisin hahmon kulkevan käytävän päässä. Menin rukoilemaan ääneen sinne, missä hahmo aina liikkui, eikä häntä sen jälkeen näkynyt, asiamme myös kääntyivät parempaan suuntaan.
Mummolan vintillä kuului usein askelia ja mummoni sanoin myös häntä nimeltä huudettaneen. Hän tunsi sen joka huusi ja kysyi, mikä hätänä, mene pois ja ääni katosi.
Näin myös unta eräästä yläasteen ajan tuttavasta, puhuin siitä mihelleni, että hassua nähdä unta henkilöstä, jota ei yli 15v ole ajatellutkaan. Viikon kuluttua tämä tyttö kuoli.
mm. aistin paikoista hyvin herkästi, millaista elämää siellä on vietetty. Entisen kotini keittiön kaapit paukahtelivat itsekseen auki ja kiinni aina kun olin yksin kotona, ja sisällä oli paljon pimeämpää kuin olisi pitänyt. Olin tuolloin n 11-vuotias. Myöhemmin kuulin, että asunnossa oli ennen perhettämme asunut alkoholisoitunut pariskunta ja mies oli pahoinpidellyt vaimoaan keittiössä :(. Onneksi aistin myös onnelliset ja hyvät paikat :).
Lapsuudenkotini olohuoneessa näin usein kasvottoman naisen, joka piteli sylissään kuollutta nuorta miestä. Myöhemmin kuulin, että kotini paikalla oli ollut taistelupaikka. Kodissamme oli myös luonnottoman paljon kärpäsiä joskus, ikkunan välissä kymmenittäin kuolleita yhtäkkiä. Äitini oli nähnyt niiden paikalla pieniä sinitakkisia (sotilaspuku?) ruumiita. Tästä hän kertoi vasta jokunen vuosi sitten. Sattumaako? Sukurasitus? Mummonikin oli noita :).
Unista: Näen enneunia, ja olen menettänyt yhden ystävänkin niiden vuoksi. Kerroin hänelle näkemästäni unesta (uutiskynnyksen ylittänyt onnettomuus), kuvailin hyvin tarkasti kaksi viikkoa myöhemmin sattuneen onnettomuuden ja se uutiskuvituksen. Sen koommin tuo ystävä ei minua tervehtinyt, vaihtoi kadun puoltakin minut nähdessään...
Olen puhunut unessa kuolleen mummoni ja kuolleen isäni kanssa. Kurjinta oli, kun isäni ei ymmärtänyt olevansa kuollut..! Hän kuoli äkillisesti ja tapaturmaisesti ja tuli uniini 10 vuoden ajan kuolemansa jälkeen. Hän oli aina jotenkin eksyneen ja hämmentyneen oloinen. Sitten kun hän kävi jättämässä jäähyväiset, oli hän tyystin toisenlainen, ikäänkuin rauhan saanut ja jatkoi matkaa eteenpäin! Äitini kertoi myöhemmin, että isä oli hyvästellyt unessa myös hänet tuon 10 vuoden jälkeen... Mummoni kävi kuolemansa jälkeen hyväksymässä erään perintöön liittyvän asian :).
Niin ja aviomiehen kanssa menevät usein unet ristiin, ts näemme samaa unta.
Olisihan näitä, pelottavampiakin. Spiritismiin en enää koskisi pitkällä tikullakaan sen jälkeen, mitä teini-iän kokeilujen jälkeen alkoi tapahtumaan. En suosittele kenellekään.
useita kertoja todettu.
Kummatkin vielä reagoimme säähän, esim matalapaineeseen ja täysikuuhun.
Mummi näki unta että laivamme uppoaa ja jostain muustakin syystä lopulta vaihdoimme seuraavaan laivaan. Ei ollut Viikkari uponnut, mutta kylläkin törmännyt toiseen laivaan ja matkustajat oli evakuoitu Siljan alukselle varmuuden vuoksi.
Mutta käyttäytyykö ne niin, että talon sisältä lähtee se leimahdus ja valo häviää vaakasuoraa tietä suljetun ikkunalasin läpi...? En muista oliko sateinen ilma silloin, ukkosta ei ainakaan ollut. Taisi olla syksyä.
Vierailija:
Olisiko ne valopallot voineet olla pallosalamoita? Nehän käyttäytyvät tuolla tavoin.
siis en oo ite kokeillu enkä kokeile mut kiinostaa tietää.
teininä seurusteli vajaa pari vuotta yhen pojan kans ja näin kolmesti unta et se pettää mua (kahdessa unessa näin henöt,joiden kans petti) kolmannella henkilöllä ei ollut kasvoja, en sitten vissiin tuntenut kolmatta henkilöä (kaks aiempaa tunsin)
onneks se jätkä on jo kaukana historian sivuilla
Avomieheni kuoltua nuorena ja aivan yllättäin sairaskohtaukseen, hautajaisia valmistellessani ja musiikkia kirkkoon valitessa ystäväpariskunnan kotona, kuunneltiin aivan ihanaa Pave Maijasen kappaletta- jonka sanat niin hyvin sopivat avomieheni elämään,pohdimme olisiko tämä juuri se kappale, jota soitetaan kirkossa siunaustilaisuuden alussa. Minä istuin sohvalla jonka takana oli lasivitriini. Vitriinin syttyi valot samalla, kun asiaa pohdimme ja vitriinin valot piti laittaa päälle niin, että pistoke laitetaan pistorasiaan, katsoimme niin pistoke ei ollut seinässä, mutta valot paloi kumminkin.
Tulimme siihen tulokseen, että kappaleen on avopuolisonikin " hyväksynyt"
Ei kylläkään ollut pelottava kokemus vaan todella rauhoittava!
Vuosia tätä ennen näin unen jossa avopuolisoni mumman sänky sairaalassa oli pedattu ja kukkakimppu tyynyllä, mumma kuoli pian sairaalassa.
sitten kaksi kirkasta valopalloa lentävän peräkkäin taivaankannen yli aivan mieletöntä vauhtia,kyllä ihmeteltiin ja muitakin valo ilmiöitä olen nähnyt ja ihan selviä oltiin.silloin oli yö.
Olen nähnyt useita enneunia. Tässä yksi:
Eräänä lauantaina olin vanhempieni kanssa tuttaviemme luona yötä. Näin silloin uneta, että heidän pitkään myynnissä ollut asunto meni kaupaksi ja näin pariskunnan miehen kertovan, että uusi asunto sijaitsee sadan metrin päästä eräästä risteyksestä.
Kerroin unesta sunnuntai aamuna aamiaisella naureskellen. Maanantaina tuttavapariskunta soitti, että asunto oli mennyt kaupaksi ja he ostivat n. puolivuotta myöhemmin uuden talon, sadan metrin päästä unessa nähdystä risteyksestä. Sain sata markkaa siitä hyvästä =) Olin silloin vissiin 14-vuotias..?
Kerran olin menossa iltatallille ja olin kävelemässä kaurasanko kädessä kohti tallia. Näin kolmiomuodostelmassa valoja, ja ne pyöri ympyrässä ihan tajutonta vauhtia. Huusin äitini paikalle, ja hänkin näki ne. Arvioimme niiden olevan meidän naapuritalon päällä, joka sijaitsee n.2km päässä porukoiden talosta. Soitimme sinne, mutta puhelimesta kuului vain outoa rätinää. Yleensä siellä on täydet kentät ja kuuluvuus kristallinkirkas (soitettiin kännykällä).
Toisella kertaa en itse ollut kotona, mutta äitini kertoi, että hän oli kuvitellut auton tulevan pihaan, koska valot näkyi. Kuitenkaan ääntä ei kuulunut. Oli pilkkopimeää ja talvi. Sitten kun äiti katsoi järvelle päin, jäätä pitkin meni kirkas valopallo vastarannalle. Liikkui nopeammin kuin moottorikelkka tms, eikä mitään jälkiä jäänyt. Tästä oli myös muita havaintoja ja siitä uutisoitiin myös lehdessä.
Selitystä havainnolle ei ole vieläkään.
Itse sanoin illalla, ennenkuin Estonia upposi etten haluaisi olla laivalla tänä yönä. Aamulla kuulimme onnettomuudesta tv:stä.
Olin muistaakseni noin 10-vuotias ja mummolassa kun tv:ssä kerrottiin jostain ampumatapauksesta, sanoin mummolle että kuitenkin joku Olof Palme on ammuttu ja niinhän se olikin!
En nyt muista muuta, tässä ihan äskettäin näin kylläkin jonkin enneunen mutten nyt saa sitä millään mieleeni...
enkä voinut sitä mitenkään estääkään, vain odottaa, että koska joku tulee kertomaan mitä on tapahtunut. (Ei kuollut). Pelottavinta on silti vaistota pahan läsnäolo pimeässä metsässä.
Pelottavaa oli myös, kun olimme (päivällä) metsässä leikkimässä kaverini ja veljeni kanssa ja kaikille tuli samaan aikaan sellainen olo, että nyt tarvii lähteä täältä äkkiä pois, tai jotain pahaa tapahtuu.
Lapsena oltiin juhannuksena vanhempieni kanssa maalla ja kuljimme yhden niityn poikki. Erään maatalon pihassa oli vasikoita haassa ja sanoin äidilleni, että mua pelottaa, _kun_ noi vasikat karkaa tuolta. Äitini sanoi, että ei ne mitään karkaa, mutta karkasivathan ne.
Vaistoan myös asioita ennalta, esim. kuolemaa ja muita tapahtumia. Tunsin erään kerran, että nyt on joku " lähdössä" hyvin vahvasti, ja eräs hyvin kaukainen serkkuni oli kuollut sydänkohtaukseen.
Näen usein enneunia, ihan tavallisista keskusteluista ja usein vain sivulauseessa huomautan keskustelukumppanille, että mä olen muuten nähnyt tästä unta.
Tavallaan pelkään tätä taitoani, mutta en haluaisi poiskaan antaa.
Mystisin taisi olla se, kun näin erästä lastani odottaessani unta (PAINAJAISTA), että kohdussa itkee hysteerisesti tyttölapsi, ei vauva, vaan lapsi (paikka oli sellainen hämyisä ja vettä täynnä) ja hän huusi " Äiti auta!" Nukuin selälläni ja aloin jo unissani itkemään, kun en meinannut löytää lapsen luokse. Heräsin, enkä saanut millään itkua loppumaan. Tämä tapahtui muutama päivä ennen synnytystä, ja kaikkihan tietävät, että selällään ei pitäisi nukkua varsinkaan loppuraskauden aikana, ja yleensä en ikinä nukkunutkaan, mutta nyt vain tapahtui niin. Lapsivesi oli sitten todella vihreää, ja lasten lääkäri sanoi, että vesi on ollut jo muutaman päivän kakkaista, koska se oli vauvan ihossa niin tiukkaan kiinni. (-Vauva kakkaa lapsiveteen kärsiessään hapenpuutteesta, ja selällään nukkuminen vaikeuttaa veren virtausta istukkaan). Tyttövauvani siis pelasti itsensä herättämällä minut huutamalla apua. Kyllä meni kylmät väreet selkä pitkin ja menee vieläkin.
.. oli pe tai la ilta (syksy tai talvi en muista mut pimeää oli)
ajoin pyörätiellä jossa meni ihan vierestä aut tie jossa kulki koko ajan autoja, ja katulamput oli valaisemassa reittejä.
sitten yhtäkkiä näin että takaani meni tosi kirkas valopallo tosi nopeaa.
se meni muutama metri mun pään yläpuolella, ilman ääntä ja siis tosi nopeaa. sitten sitä ei näkynyt missään vaikka miten tähyilin. katuvalot ne ei voineet olla kun ajoin niin hitaasti ja se valopallo meni parissa sekunnissa.