Lue keskustelun säännöt.
Älkää tehkö lapsia pienellä ikäerolla!
08.07.2010 |
Meille on komas tulossa "putkeen" ja tää raskausaika on yhtä tuskaa. En jaksa touhuta lasten kanssa, enkä meinaa pysyä heidän vauhdissa mukana kun painavat menemään. Jatkuva kumartelu ja kyykistely rasittaa ja olen todella väsyny ja sitten tietty kiukkunen, lapsi parat, saavat elinikäset traumat hirviö äidistä. :(
Jatkuva riittämättömyyden tunne vaivaa kun ei ehdi jakamaan aikaansa lapsille, kotityötkin ku on pakko tehdä. ja mitä se onkaan sitten kun vauva syntyy, alkaa imetykset ja yövalvomiset jne...
Mies ei kauheasti osalistu, tukiverkostoa ei ole. oon ihan puhki. Miehen mielestä mulla on tosi helppoa ja hän on se joka raataa töissä, ihan normi päivätöissä.
Kyllä meille taitaa tää kolmas olla liikaa. parisuhdekkin on ihan rikki.
Toki toivon että tilanne helpottuu kunhan vauva syntyy ja pääsee itse edes liikkumaan normaalisti.
Kommentit (39)
joilla ei ole ollut syystä tai toisesta kanttia tehdä useampaa lasta, voivat hurskastella sillä, että maapallo on niiiin ylikansoitettu. Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olette sitä muille naisille. Tuollainen empatiakyvyttömyys, jota osoitatte, ei ole normaalia ja tulee takuulla myöhemmin näkymään myös omissa lapsissanne. Jos äiti ei osaa asettua toisen asemaan, ei osaa lapsikaan. Joten huonosti menee teilläkin.
Ymmärrän ap tilanteesi paremmin kuin hyvin, mutta usko pois, siitä selviää. Rima täytyy laskea kaikessa niin alas, että pärjää. Tee vain se, mikä aivan pakko, älä muuta. Sano kaikkeen ei. Ota tarjottu apu aina vastaan. Yritä levätä joka välissä. Ja ennenkaikkea usko, että elämä kantaa tuonkin vaiheen ohi.
Been there, done that ja hengissä selvinnyt ex-hirviöäiti sekä jo "isot" lapset 8, 7 ja 5.
Siis jos mies on semmoinen torspo kuin ap:lla! Pari tuttavaperhettä on saaneet kolmekin lasta pienellä ikäerolla ja heillä menee kaikilla tosi hyvin, kun on jotain tukiverkkoa ja kunnon mies. Eli en kyllä kategorisesti menis suosittelemaan pientä ikäeroa.
Toki olen ap:n puolesta pahoillani ja toivon, että tilanteenne paranee. Ja voin lohduttaa, ettei lapsenne varmaan mitään elinikäisiä traumoja saa. Nyt kun minulla on kaksi (vain!) pientä lasta ja olen äidilleni tuskaillut juuri tätä riittämättömyyden tunnetta yms. niin äitini on kertonut, että kun olin siskoni kanssa ihan pieniä, niin hän itki oikeestaan joka päivä. Ettei kuulemma koskaan sitä ennen tai sen jälkeen oo itkenyt niin paljon kuin sinä kahtena vuonna, kun synnyin vuosi isosiskoni jälkeen. Vanhin lapsi oli 9v, joten hänestäkin oli apua. Mutta oli kuulemma hirveää elämää ne pari vuotta. Ja minulla kun on aina ollut semmoinen kuva äidistä, että hän suunnilleen vasemmalla kädellä hoiti koko homman, kun oli niin helppoa! Tuntui, että meidän äiskällä on homma aina hallussa, ja kämppä siisti ja tuoretta pullaa ja ite tehdyt villapuserot. Mut ehkä mun muistikuvat onkin siitä kun olin isompi. Eikä meillä kuulemma ollut siistiäkään!
Mutta me oltiin siskon kanssa parhaat kaverukset ja pidettiin toistemme puolta. Mökillä oli aina leikkikaveri, ei tullut lomallakaan aika pitkäksi.
Ja nyt huomaan omista lapsistani, että kun kuopus on 1v 10 kk, niin lapset leikkii paljon yhdessä. Oikeestaan silloin onkin työläämpää olla kotona, kun esikoinen on vaikka yökylässä mummilla. Kuopus vaatii mut leikkiseuraksi, ja kotityöt kasaantuu iltaan. Nyt ehdin tehdä kaiken pikkuhiljaa leikkien lomassa pitkin päivää. Meillä lasten ikäero 1 v 8 kk. Talvella elämä alkoi helpottua tosi paljon ja nyt oikeen kunnolla voi nauttia lasten kanssa kotona olosta. Pienellä ikäerolla on kyllä puolensakin.
Tsemppiä sulle ap sekä lasten että avioliiton suhteen!
Ei kavereita, tai tuttuja naapureita joilta voisi apua pyytää?
Suomalainen on liian jääräpää, eikä apua voi pyytää.
Kysy ihmeessä, ei se naapurin sinkkunainen tai mies välttämättä ole niin paha :-)
Kysy vaikka saisitko apua kaupassa käyntiin tms.?
näissäkin asioissa on niin monta puolta... Meillä on kaksi ensimmäistä pienellä ikäerolla. Rankkaa oli aluksi, kun itse oli niin huonossa kunnossa. Mutta eihän sitä voi tietää KOSKAAN kuinka raskaus tai synnytys menee. Toisilla ne menee tosi hyvin, eikä ole mitään ongelmia. Toisilla taas on tosi hankalat raskausajat. Eihän kukaan voi tietää tuollaisia asioita! Mulla oli ensimmäinen raskaus suht helppo. Kolme seuraavaa oli ihan kauheita! Vaan enpä voinu tietää, eikä niitä itse pysty valitsemaan. Se mikä sopii toiselle, niin ei sovi toiselle välttämättä. Ja yllätyksiä tulee elämässä ja niillekään ei itse aina pysty mitään tehdä. Onneksi useimmista näistä asioista selviää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, siis en menis kategorisesti suosittelemaan _isoa_ ikäeroakaan.
Eli jos ei osaa korjata autoja ei kannata ostaa autoa ollenkaan.
Mä olen ainakin joka päivä riemuissani ettei lapsilla ole kuin 1,5 vuotta ikäeroa. Koko kantamis/vaipparalli saatiin muutamassa vuodessa ohi. Nyt on tosi kiva kun voidaan yhdessä mennä ja touhuta eikä yksi ole aina sidottuna vauvaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
uusi asuinpaikkakunta.
nyt jo olen jättänyt siivoukset minimiin. vauvan synnyttyä vähenevät entisestään. Ruokaa on tarkoitus tehdä/ostaa pakkaseen.
luulen että mies ei ole oikein pysynyt tahdissa mukana eikä ymmärrä että on pian kolmen pienen isä.
nyt on alkanut jonkin verran ottamaan esikoista mukaansa hommiin. on ilmeisesti huomannut että en todellakaan jaksa yksin tätä rumbaa.
osaltaan tämä on myös semmosta viime hetken panikointia edessä olevasta. eiköhän se siitä taas kunhan vauva syntyy, saan aloitettua oman harrastukseni uudelleen ja pystyn taas liikkumaan kunnolla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
myös tulossa kolmas pienellä ikäerolla,
kuumailma verottaa aika paljon jaksamista,
mut oon sitä mieltä et jos niitä lapsia tehdään, niin ei myöskään valiteta!
Mulle on pienenä opetettu et vastuu omista tekemisistä on kannettava,eikä oo aina äiti auttamassa kun on hätä.
joilla ei ole ollut syystä tai toisesta kanttia tehdä useampaa lasta, voivat hurskastella sillä, että maapallo on niiiin ylikansoitettu. Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista :D
ja purkaa sitten sen toisiin.Lapsiraukat joutuvat kasvamaan ilman sisaruksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä tarvitse miettiä lastenhoitoa armeijatyyppisenä kansalaisvelvollisuutena, joka vaan pitää suorittaa pois alta. Sellainen olo nimittäin tulee näistä "parempi sitä vaipparumbaa kestää putkeen se kolme vuotta, sitten se on ohi!" -tyyppisistä hehkutuksista.
että viesti on otsikkoa myöten ap:n huolta ja pelkoa omasta jaksamisesta kun kolmas lapsi syntyy. Nyt kolmen ja useamman lapsen äidit pistäkääs kaikki ihan käytännön vinkit pinoon. Kertokaa, mikä oli erityisen raskasta ja mikä taas yllättävän helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut meidän päätettävissä pieni ikäero. Niin ja neljäs syntyi kun kolmoset oli 2v 3kk ja viides syntynee kun neljäs on 1v 1kk. Raskasta tämä välillä on, mutta kiitos osallistuvan miehen ja hyvän tukiverkon minä en ole hirviöäiti.
että suomeen syntyy myös alkuperäiskansalaisia. Ei se, että olisin rasisti tai mitään, mutta kohta täällä ei enää kultakutrit liehu ja ollaan muslimeja, jos suomalaiset itse lakkaa lisääntymästä. Itselläni ei tosin ole noin montaa, eikä ehkä tulekkaan.
Meillä 3 lasta pienillä ikäeroilla ja elämä on pääosin varsin nautinnollista ja leppoisaa.
Itselläni on raskaudet aina olleet se rankin vaihe, vauvan synnyttyä on stressi ja väsymys aina helpottanut, vaikka vauva onkin saattanut valvottaa.
Tsemppiä! Valjasta se mies kotitöihin ja lapsia hoitamaan.
omalta osaltaan avunhuuto.
En osaa uskoa, että hänen tarkoituksensa on "tietoviisaana" seistä kaikkien edessä etusormi ojossa neuvomassa, mitä pitää ja mitä ei pidä tehdä.
Suosittelisin myös ap:lle puhumista asiasta neuvolassa, sillä jostain tuon tilanteen purkaminen täytyy aloittaa. Niin ja mies mukaan lasten- ja kodinhoitoon, nyt eletään jo kymmenettä vuotta 2000-lukua!!
välit kuntoon rakkudella, niin eiköhän ala elämä sujua. Kaikki tuntuu paljon helpommalta!! Voimia arkeen, toivottavasti sulla jotain omaa, mistä saat voimia arjen pyöritykseen.Itselläni on urheilu, ja pälli saa levätä.
Totta, mutta älkää tehkö liian suurellakaan ikäerolla kuten mun lapsuudenperheessäni. Viisi vuotta on liikaa.
Minulla viisi vuotta ikäeroa sekä pienempään sisarukseen että vanhempaan. Todella sopiva ikäero!
noin tyhmiä ihmisiä. jotaka ei siis tajua että raskudet on erilaisia. siihen ei mikään oikeanlainen syöminen tai liikkuminen tai edes nukkuminen auta. jos on väsynyt niin on väsynyt. Se mintako lasta kulakin on ei pitäis muille kuulua.
tääll palstalla nyt tietenki liikkuu minkälaisia ihmisiä tahansa. tosi ilkeää sakkia. täällä on iin hyvä sanoa mitä vaan kun voi nimettömänä kirjotella. kukaan ei varmasti kirjoittas samaa ihan nimen kanssa. en minäkään!