Miten välttää katkeruus omaa miestä kohtaan, kun hän pääsee niin helpolla?

"Katkerien ihmisten maailma on täynnä ikkunoita, joiden läpi he näkevät ainoastaan epäoikeudenmukaisuutta ja joista he tykkäävät katsella ulos vuodattaakseen mielipahaansa, katkeruuttaan ja pessimistisiä ajatuksiaan. Katkera ihminen haluaa vankeja, mutta hän huutaa myös apua...

Katkerat ihmiset kokevat ennen kaikkea menettäneensä kontrollin omasta elämästään. Heillä on niin suuri tappiomieliala, että he yksinkertaisesti lakkaavat ottamasta vastuuta itsestään. He omaksuvat uhrin roolin, ja tämä tempaisee heidät mukaansa...

Kuten olemme osoittaneet koko artikkelin ajan, katkeruus on joskus merkki masennuksesta. Siksi on tärkeää rohkaista katkeraa ihmistä menemään lääkäriin tilansa arvioimiseksi. Tämä on välttämätön ja erittäin tärkeä ensimmäinen askel...

Miten toimia:

Käyttäydy aina myötätuntoisesti ja optimistisesti.

Älä tee henkilökohtaisia hyökkäyksiä, ole kärsivällinen.

Kehota katkeraa ihmistä omaksumaan uusia tapoja...

Meidän on autettava katkeria ihmisiä, mutta tiedettävä samalla omat rajamme ja oltava laiminlyömättä omaa itsetuntoamme."

https://mielenihmeet.fi/katkerat-ihmiset-kylvavat-surua-muiden-ihmisten…

Minusta tuossa on kyllä omaakin vikaa mukana. Mitä varten suostut tuollaiseen työnjakoon illanvietoissa ja kaveritapaamisissa? Ei ne asiat itsekseen korjaudu, jos vaan kyräilee omassa päässään eikä tee niille mitään. Meilläkin on miesten osalta taipumusta tuollaiseen, mutta ollaan tehty selväksi ettei moinen käy. Nyt me naiset saadaan välillä vuorostamme rentoutua ja miehet ottavat päävastuun lapsista. Sitä pitää vaan jaksaa vaatia.

Niille miehille voi puhua. Meillä tilanne muuttui paremmaksi, kun hoksasin, että mies on älykäs elämänmuoto, jolle voi puhua. Kerroin täsmällisesti mikä mua hiertää ja miksi ja mieshän totesi, että okei. Seuraavan kerran kun oltiin isolla porukalla mökkeilemässä mies paimensi ne miehet lopulta saunasta ulos, että naisten vuoro ja otti vastuun lapsista. Heräsi myös seuraavana aamuna laittamaan niille aamupalaa. Illalla vaihdettiin saunavuorot päittöin ja seuraavana aamuna me naiset hoidettiin aamupalat. Saatiin kaikille kiva mökkiviikonloppu, kun yksi avasi suunsa ja sanoi, että tämä nykyinen systeemi on perseestä.

Vierailija kirjoitti:

Niille miehille voi puhua. Meillä tilanne muuttui paremmaksi, kun hoksasin, että mies on älykäs elämänmuoto, jolle voi puhua. Kerroin täsmällisesti mikä mua hiertää ja miksi ja mieshän totesi, että okei. Seuraavan kerran kun oltiin isolla porukalla mökkeilemässä mies paimensi ne miehet lopulta saunasta ulos, että naisten vuoro ja otti vastuun lapsista. Heräsi myös seuraavana aamuna laittamaan niille aamupalaa. Illalla vaihdettiin saunavuorot päittöin ja seuraavana aamuna me naiset hoidettiin aamupalat. Saatiin kaikille kiva mökkiviikonloppu, kun yksi avasi suunsa ja sanoi, että tämä nykyinen systeemi on perseestä.

Kuulostaa hyvälle järjestelylle ha meilläkin se menee noin. Yleensä jos ollaan perheenä jossakin ja jommalla kummalla on mahdollisuus ottaa vaikka viiniä.ruoan kanssa, se olen minä. Saatetaan myös sopia, että miehellä olisi päävastuu lapsista.

Silti sitä huomaa, että tekee enemmän kuin oli tarkoitus. Lapset tulevat kysymään, musdä mikäkin on tai jollakin on paha mieli ja tulevat silloin AINA minun luokseni. Vauvat on aina olleet imetyksen takia siinä lähellä. Yksi lapsistani ei suostunut edes syömään.pullosta, joten käytännössä en voinut olla hänestä erossa pitkään aikaan.

Mies keskittyy enemmän hauskanpitämiseen lasten kanssa. Mökillä hän lasten kanssa saunoisi, uisi, pelaisi jalkapalloa ja sulkapalloa, onkisi, veisi soutelemaan, leikkisi piilosta ja grillaisi. Minulle jäisi tosiaan se muu eli riidat, pahat mielet, tavaroiden etsintä, sylissä pitämiset jne. Lapset vain aika ajoin tulevat siihen lähelle tankkaamaan hellyyttä, näin se vain menee. Pakko kyllä myöntää, että mieluummin näin päin kuin, että minun pitäisi saunoa ja uida lasten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämä meni jankkauksrksi raskaudesta ja synnytyksestä? Se ei tainnut olla pointti vaan se että fyysisten vaivojen lisäksi pitää vielä sietää lusmuilua ja osallistumattomuutta vaikka käy tasa-arvoisesti töissä ja maksaa puolet kuluista.

miksi pitää suorittaa noin kovaa ainut elämä?

Nauttiiko lapset tuollaisesta nalkutuksesta ja suorituksesta. Se joka kokee kotityöt tehtäväksi niin tekee ne. Muuten eletään sotkussa.

Ei se sotku oikeuta mitään riitoja ja epätasaista riitaisaa ilmapiiriä kotona jossa on lapsia.

Ei se oikeuta teitä savustamaan isää ja rikkomaan suhdetta lapsiin.

Surkea mies. Äiti laittaa silloin myös ne lapset hoitamaan ison osan kotitöistä, kun ei aina jaksa kaikkea yksin. Tuollainen mies vapaamatkustaa perheessä lapsuuden kustannuksella.

Mun suhteessa syyllistettiin juuri tuosta vapaamatkustuksesta. Samaan aikaan huolsin auton ja vaimonkin auton korjasin ja polkupyörän huolsin ja korjasin. Korjasin myös taloa. Rakensin leikkimökin ja kaikkea rakensin ja korjailin.

Olisi töiden lisäksi pitänyt vielä siivoilla.

Priorisoin asioita siten että minun tilanteessa ne siivoilut jäi kerran kuukauteen ylitöiden takia ja kerralla huolella. Lapsiperheessä ei vaan joka päivä kannata siivota. Lapset sotkee kaiken entiselleen. Hölmöä järjestellä asioita kun kaikki menee sotkuun.

Mun pitää sanoa että te naiset vaan savustatte ne miehet ulos suhteesta ja varastatte lapset. Mies jää ulkopuoliseksi aina. Ehkä se on ihan lajityypillistä ihmisille. Ette myöskään näe nokkaanne pidemmälle sitä, mitä se mies tekee ja remontoi.

Näette vain sen mitä te itsekkyydessänne olette tehneet ja vaaditte että mies hoitaa ne teille kuuluvat kotityöt puoliin, kun olette niin laiskoja.

En usko avioliittoon. Kaikki ystävätkin ovat eroneet ja ei mun vanhemmatkaan ole yhdessä tai ystävien vanhemmat.

Kyllä mulle kelpaisi sellainen suhde missä jään vauvan kanssa kotiin ja vaimo menee töihin. Kolme vuotta näin. Mun ystävä on ollut jo pari vuotta kotona ja nauttii lapsen kanssa olosta. Siivoaa kodin kun aikaa riittää ja ei ole tuntikausia aihe vapaalla pitkin päivää ja nalkuta miehelle, kun mies tulee ylitöistä ja ostoksilta. Ei nalkuta niistä ostoksista jotka on jääneet ostamatta väsymyksessä ja epähuomiossa...

Kevyitä jossakin olevasi hyvä mies, mutta et oikeasti vaikuta sellaiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämä meni jankkauksrksi raskaudesta ja synnytyksestä? Se ei tainnut olla pointti vaan se että fyysisten vaivojen lisäksi pitää vielä sietää lusmuilua ja osallistumattomuutta vaikka käy tasa-arvoisesti töissä ja maksaa puolet kuluista.

miksi pitää suorittaa noin kovaa ainut elämä?

Nauttiiko lapset tuollaisesta nalkutuksesta ja suorituksesta. Se joka kokee kotityöt tehtäväksi niin tekee ne. Muuten eletään sotkussa.

Ei se sotku oikeuta mitään riitoja ja epätasaista riitaisaa ilmapiiriä kotona jossa on lapsia.

Ei se oikeuta teitä savustamaan isää ja rikkomaan suhdetta lapsiin.

Surkea mies. Äiti laittaa silloin myös ne lapset hoitamaan ison osan kotitöistä, kun ei aina jaksa kaikkea yksin. Tuollainen mies vapaamatkustaa perheessä lapsuuden kustannuksella.

Mun suhteessa syyllistettiin juuri tuosta vapaamatkustuksesta. Samaan aikaan huolsin auton ja vaimonkin auton korjasin ja polkupyörän huolsin ja korjasin. Korjasin myös taloa. Rakensin leikkimökin ja kaikkea rakensin ja korjailin.

Olisi töiden lisäksi pitänyt vielä siivoilla.

Priorisoin asioita siten että minun tilanteessa ne siivoilut jäi kerran kuukauteen ylitöiden takia ja kerralla huolella. Lapsiperheessä ei vaan joka päivä kannata siivota. Lapset sotkee kaiken entiselleen. Hölmöä järjestellä asioita kun kaikki menee sotkuun.

Mun pitää sanoa että te naiset vaan savustatte ne miehet ulos suhteesta ja varastatte lapset. Mies jää ulkopuoliseksi aina. Ehkä se on ihan lajityypillistä ihmisille. Ette myöskään näe nokkaanne pidemmälle sitä, mitä se mies tekee ja remontoi.

Näette vain sen mitä te itsekkyydessänne olette tehneet ja vaaditte että mies hoitaa ne teille kuuluvat kotityöt puoliin, kun olette niin laiskoja.

En usko avioliittoon. Kaikki ystävätkin ovat eroneet ja ei mun vanhemmatkaan ole yhdessä tai ystävien vanhemmat.

Kyllä mulle kelpaisi sellainen suhde missä jään vauvan kanssa kotiin ja vaimo menee töihin. Kolme vuotta näin. Mun ystävä on ollut jo pari vuotta kotona ja nauttii lapsen kanssa olosta. Siivoaa kodin kun aikaa riittää ja ei ole tuntikausia aihe vapaalla pitkin päivää ja nalkuta miehelle, kun mies tulee ylitöistä ja ostoksilta. Ei nalkuta niistä ostoksista jotka on jääneet ostamatta väsymyksessä ja epähuomiossa...

Kevyitä jossakin olevasi hyvä mies, mutta et oikeasti vaikuta sellaiselta.

Taitaa olla töissä. Etkö sinä ole töissä ja eikö sinulla ole niitä kotitöitä tehtävänä?

Miten kehtaat keskellä päivää tuottaa jonninjoutavaa materiaalia ihmisten silmille. Etkö häpeä yhtään?

Miksi ihmeessä joku tekee niitä lapsia jos se hoitaminen on niin rankkaa? Olisi suuri palvelus maapallolle jättää tekemättä. Ihme ulinaa, oma valinta.

Vierailija kirjoitti:

Niille miehille voi puhua. Meillä tilanne muuttui paremmaksi, kun hoksasin, että mies on älykäs elämänmuoto, jolle voi puhua. Kerroin täsmällisesti mikä mua hiertää ja miksi ja mieshän totesi, että okei. Seuraavan kerran kun oltiin isolla porukalla mökkeilemässä mies paimensi ne miehet lopulta saunasta ulos, että naisten vuoro ja otti vastuun lapsista. Heräsi myös seuraavana aamuna laittamaan niille aamupalaa. Illalla vaihdettiin saunavuorot päittöin ja seuraavana aamuna me naiset hoidettiin aamupalat. Saatiin kaikille kiva mökkiviikonloppu, kun yksi avasi suunsa ja sanoi, että tämä nykyinen systeemi on perseestä.

Olen samaa mieltä. Asioista jotka on sieltä on ihan turha lähteä neuvottelemaan voisitko, viitsisitkö, sun pitäisi jne. Myös jatkuvat vaatimukset äkkiä näivettää suhteen kokonaan sun pitää siivota yhtä paljon, nyt hoidat lapset jne. Keskustelu taitoja kannattaa opetella jos niitä ei osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämä meni jankkauksrksi raskaudesta ja synnytyksestä? Se ei tainnut olla pointti vaan se että fyysisten vaivojen lisäksi pitää vielä sietää lusmuilua ja osallistumattomuutta vaikka käy tasa-arvoisesti töissä ja maksaa puolet kuluista.

miksi pitää suorittaa noin kovaa ainut elämä?

Nauttiiko lapset tuollaisesta nalkutuksesta ja suorituksesta. Se joka kokee kotityöt tehtäväksi niin tekee ne. Muuten eletään sotkussa.

Ei se sotku oikeuta mitään riitoja ja epätasaista riitaisaa ilmapiiriä kotona jossa on lapsia.

Ei se oikeuta teitä savustamaan isää ja rikkomaan suhdetta lapsiin.

Surkea mies. Äiti laittaa silloin myös ne lapset hoitamaan ison osan kotitöistä, kun ei aina jaksa kaikkea yksin. Tuollainen mies vapaamatkustaa perheessä lapsuuden kustannuksella.

Mun suhteessa syyllistettiin juuri tuosta vapaamatkustuksesta. Samaan aikaan huolsin auton ja vaimonkin auton korjasin ja polkupyörän huolsin ja korjasin. Korjasin myös taloa. Rakensin leikkimökin ja kaikkea rakensin ja korjailin.

Olisi töiden lisäksi pitänyt vielä siivoilla.

Priorisoin asioita siten että minun tilanteessa ne siivoilut jäi kerran kuukauteen ylitöiden takia ja kerralla huolella. Lapsiperheessä ei vaan joka päivä kannata siivota. Lapset sotkee kaiken entiselleen. Hölmöä järjestellä asioita kun kaikki menee sotkuun.

Mun pitää sanoa että te naiset vaan savustatte ne miehet ulos suhteesta ja varastatte lapset. Mies jää ulkopuoliseksi aina. Ehkä se on ihan lajityypillistä ihmisille. Ette myöskään näe nokkaanne pidemmälle sitä, mitä se mies tekee ja remontoi.

Näette vain sen mitä te itsekkyydessänne olette tehneet ja vaaditte että mies hoitaa ne teille kuuluvat kotityöt puoliin, kun olette niin laiskoja.

En usko avioliittoon. Kaikki ystävätkin ovat eroneet ja ei mun vanhemmatkaan ole yhdessä tai ystävien vanhemmat.

Kyllä mulle kelpaisi sellainen suhde missä jään vauvan kanssa kotiin ja vaimo menee töihin. Kolme vuotta näin. Mun ystävä on ollut jo pari vuotta kotona ja nauttii lapsen kanssa olosta. Siivoaa kodin kun aikaa riittää ja ei ole tuntikausia aihe vapaalla pitkin päivää ja nalkuta miehelle, kun mies tulee ylitöistä ja ostoksilta. Ei nalkuta niistä ostoksista jotka on jääneet ostamatta väsymyksessä ja epähuomiossa...

Kevyitä jossakin olevasi hyvä mies, mutta et oikeasti vaikuta sellaiselta.

Taitaa olla töissä. Etkö sinä ole töissä ja eikö sinulla ole niitä kotitöitä tehtävänä?

Miten kehtaat keskellä päivää tuottaa jonninjoutavaa materiaalia ihmisten silmille. Etkö häpeä yhtään?

Kirjoitit itsekin tänne, joten sinulla tuskin on varaa moralisoida muita huonosta ajankäytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niille miehille voi puhua. Meillä tilanne muuttui paremmaksi, kun hoksasin, että mies on älykäs elämänmuoto, jolle voi puhua. Kerroin täsmällisesti mikä mua hiertää ja miksi ja mieshän totesi, että okei. Seuraavan kerran kun oltiin isolla porukalla mökkeilemässä mies paimensi ne miehet lopulta saunasta ulos, että naisten vuoro ja otti vastuun lapsista. Heräsi myös seuraavana aamuna laittamaan niille aamupalaa. Illalla vaihdettiin saunavuorot päittöin ja seuraavana aamuna me naiset hoidettiin aamupalat. Saatiin kaikille kiva mökkiviikonloppu, kun yksi avasi suunsa ja sanoi, että tämä nykyinen systeemi on perseestä.

Kuulostaa hyvälle järjestelylle ha meilläkin se menee noin. Yleensä jos ollaan perheenä jossakin ja jommalla kummalla on mahdollisuus ottaa vaikka viiniä.ruoan kanssa, se olen minä. Saatetaan myös sopia, että miehellä olisi päävastuu lapsista.

Silti sitä huomaa, että tekee enemmän kuin oli tarkoitus. Lapset tulevat kysymään, musdä mikäkin on tai jollakin on paha mieli ja tulevat silloin AINA minun luokseni. Vauvat on aina olleet imetyksen takia siinä lähellä. Yksi lapsistani ei suostunut edes syömään.pullosta, joten käytännössä en voinut olla hänestä erossa pitkään aikaan.

Mies keskittyy enemmän hauskanpitämiseen lasten kanssa. Mökillä hän lasten kanssa saunoisi, uisi, pelaisi jalkapalloa ja sulkapalloa, onkisi, veisi soutelemaan, leikkisi piilosta ja grillaisi. Minulle jäisi tosiaan se muu eli riidat, pahat mielet, tavaroiden etsintä, sylissä pitämiset jne. Lapset vain aika ajoin tulevat siihen lähelle tankkaamaan hellyyttä, näin se vain menee. Pakko kyllä myöntää, että mieluummin näin päin kuin, että minun pitäisi saunoa ja uida lasten kanssa.

Lapset tarvii kuitenkin sylin lisäksi myös sitä uimista ja saunomista. Minulle sopii loistavasti työnjako että mies käy lasten kanssa saunassa, harastaa erilaisia asioita jolloin minä voin keskittyä ihan omaan tekemiseen tai esim. saunoa myöhemmin yksin.

Minuakin harmittaa toisinaan se tavaroiden etsiminen (välillä tavarat on hukassa niin itseltä kuin mieheltä). Ihan hyvin lapset on toki oppineet kysymään asioita myös isältä, kun pyydän heitä kysymään isältä ja kerron että minulla on nyt juuri muuta. Enkä minä pakkaa tavaroita valmiiksi kun isä on lähdössä vaikka lasten kanssa luistelemaan, mies huolehtii että tarvittavat välineet ja asiat on mukana. Se että lapset on kiinni harmittaa aikansa sen jälkeen tuleekin aika jolloin harmittaa se että he eivät enää syliä juuri minulta kaipaa.

Koska biologinen järjestys on se et lapsenteko on naisen homma ja mies sen lapsen tosiaan saa, ja tätä järjestystä perinteinen kasvatus ja työnjako on myös tukenut, naisen kannattaakin hankkia vain niin monta lasta kuin hän itse haluaa, jaksaa ja viitsii hoitaa. Miehen varaan ei kannata kauheesti laskea. Kun varsin monia lisäksi odottaa epäreilun synnytyksen ja grillijuhlien jälkeen ero ja uusperhe. Toisen ihmisen asioista ei voi päättää, ei edes siitä lapsenhoidosta. Vastaavasti sitten nainen voi tehdä niitä lapsia niin monta kuin haluaa tai ei halua, mies on täysin naisen halujen armoilla. Mies ei saa lasta jos nainen ei halua ja vastaavasti naisen on melko helppo hankkiutua raskaaksi vaikkei mies haluaiskaan.

Vierailija kirjoitti:

Koska biologinen järjestys on se et lapsenteko on naisen homma ja mies sen lapsen tosiaan saa, ja tätä järjestystä perinteinen kasvatus ja työnjako on myös tukenut, naisen kannattaakin hankkia vain niin monta lasta kuin hän itse haluaa, jaksaa ja viitsii hoitaa. Miehen varaan ei kannata kauheesti laskea. Kun varsin monia lisäksi odottaa epäreilun synnytyksen ja grillijuhlien jälkeen ero ja uusperhe. Toisen ihmisen asioista ei voi päättää, ei edes siitä lapsenhoidosta. Vastaavasti sitten nainen voi tehdä niitä lapsia niin monta kuin haluaa tai ei halua, mies on täysin naisen halujen armoilla. Mies ei saa lasta jos nainen ei halua ja vastaavasti naisen on melko helppo hankkiutua raskaaksi vaikkei mies haluaiskaan.

Näin se on. Ja samasta syystä miesten on turha itkeä miten epäreilusti nainen saa yksin päättää abortista tai pitää lapsen heiltä kysymättä.

Vierailija kirjoitti:

Ajatukseni taitavat olla ihan typeriä, mutta minua nyt toise lapsen syntymän jälkeen vaivannut jatkuvasti katkeruus siitä kuin helppoa mieheni elämä on. Hän saa lapsen ns. ilmaiseksi ilman raskautta, synnytystä ja sen jälkeisiä kipuja, valvomisiä, imetystä ja sen sitovuutta jne jne.

Tästä voi saada kuvan että mieheni on joku lusmu joka istuu baareissa ja minä hoidan lapset, ei, näin ei suinkaan ole. Olen vaan heräänyt huomaamaan että osallistuvinkaan mies ei yleensä joudu tekemään yhtä paljon kuin keskiverto äiti. Tuttavaperheissäkin homma menee aina niin esim. grillijuhlissa tai mökillä, että aluksi kaikki ovat yhdessä ja vaihdetaan kuulumiset, sitten tunnin-parin päästä naiset vahtii väsyneenä lapsikatraita kun miehet saunoo ja soutelee keskenään pitkän kaavan mukaan, juo olutta ja jauhaa paskaa. Ja tottakai miehet nukkuu pitkään seuraavana aamuna kun naiset hoippuu kukonlaulun aikaa ipanoitaan puurottamaan.

Kaiken tämän päälle naiset käy vielä töissä siinä missä miehetkin joten vanhanaikaiseen jakoon ei mielestäni voi vedota.

Tässä vähän kiireessä vastaan, joten en ehdi lukea vastauksia, josko joku olisi samalla tavalla vastannut.

Mutta siis, en kokenut katkeruutta raskauksista, koska sehän olin minä,joka sain tuntea ne kuplinnat ja eka potkut ja vauvan elämän ennen syntymää. Mies oli kateellinen, kun ei itse saanut kokea samaa.

Enkä kyllä kokenut muistakaan näistä jutuista synnytystä myöten. Kokemuksena nekin olivat niin ainutlaatuisia.

Mutta muistan joskus ajatelleeni, että mies pääsee niin helpolla, kun lapsilla on aina, äiti, äitiiii tuu pyyhkiin, äitiiii, tuu tekeen sitä. Eli olin läheisempi lapsille ja siksi halusivat minut aina avuksi ja riippuivat ja roikkuivat minussa. Olin siihen joskus väsynyt ja katkera miehelle, kun se sai katsoa televisiosarjan rauhassa.

No, lapset on jo aikuisia, niin homma tasaantui vuosien myötä. Se oli isä, joka hoisi poikien murkkujutut ja piti tytölle puhuttelut (minulle nauroivat, kun olin niille se juuri...hmmm..äiti) kun örvelsi. Ajatutti ajokortit yms. Pienempänä opetti luistelemaan ja pelaamaan jääkiekkoa. Asensi niille tietokoneet (anteeksi mammat, minä nyt en vain tajunnut poikien peleistä mitään ja tietokoneen asennuksista siihen aikaan. Ajurit, mitkä ihmeen ajurit :)). Eli hoisi suuremman osan hommista sitten, kun lapset kasvoi. Ei ainoastaan poikien hommat, vaan myös tytön ihan samalla tavalla. Opetti tytön siinä poikien kanssa korjaamaan autosta ne kaikki, mitä itse voi tehdä. Eli minä pääsin oikeastaan helpolla, kun esimurkkuikä alkoi. Mies niitä juoksutti harrastuksissa ja pelaamassa ja katsoi pelit, että ne on alle 18v ja vähän kaiken muunkin. Kun muuttivat kotoa pois, ohjasi vuokrasopimusten teossa ja töihin mennessä liittoon liittymiset ja nuoren työntekijän oikeudet. 

Eivät enää soitelleet, että äitiiii, äitiii, miten lasken tästä kuukausipalkasta liiton maksun, kun en halua ilmoittaa palkkatoimistoon, että ottaisivat palkasta. Ei soiteltu, että äitiiii, meillä tytöillä puhkes rengas tänne 200km päähän kaverin äitin autosta, mitä me tehdään. Soitettiin, että iskäää, miten saan takuuvuokran takaisin, kun vuokranantaja yrittää huijata ja jättää sen maksamatta.

Joten, kun lapset kasvaa, alat vain kylmästi vastaamaan kysymyksiin, että en tiedä, kysykää iskältä. Siitä se lähtee pikkuhiljaa, että kääntyvätkin isänsä puoleen, kun haluavat tietää jotain tai oppia jotain. Vaikka olisin jotain osannutkin (toki osaan öljyt laittaa autoon ja renkaan vaihtaa), niin hymyilin viattomasti, että voi voi, en tiedä, kysykää isältänne.

Kerron salaisuuden. Nainen, jos teet lapsen joudut todennäköisesti olemaan suuremmassa hoitovastuussa. Eli mieti jo etukäteen asia jotta ei tarvitse täällä sitten itkeä kurjaa kohtaloa. Saa olla melkoinen aasi jos yllätyksenä tulee että lasta pitää hoitaa.

Ei voi taas muuta kuin ihmetellä! Näinhän se on aina ollut ja käsittääkseni tulee olemaan! Nainen kasvattaa lapsen sisällää, synnyttää ja imettää. Mikä tässä nyt on niin vaikeeta?

Joku viisas on sanonut "että ei kannata lähteä taisteluun, jota ei voi voittaa" Toivottavasti ap ei ole ns. tylsämielinen nainen, joka ei ole näitä asioita ennakkoon tiedostanut.

Vierailija kirjoitti:

Kerron salaisuuden. Nainen, jos teet lapsen joudut todennäköisesti olemaan suuremmassa hoitovastuussa. Eli mieti jo etukäteen asia jotta ei tarvitse täällä sitten itkeä kurjaa kohtaloa. Saa olla melkoinen aasi jos yllätyksenä tulee että lasta pitää hoitaa.

Mun miehen ex on tämmöinen. Lapsia tupsahteli ja vielä myöhemmällä iällä, puolivahingossa melkoisesti yli resurssien. Katkera on varmaan ikuisesti siitä että eron jälkeen on pitänyt ottaa niistä itekin vastuuta, eikä mene nallekarkit edes tasan.

Vierailija kirjoitti:

Kerron salaisuuden. Nainen, jos teet lapsen joudut todennäköisesti olemaan suuremmassa hoitovastuussa. Eli mieti jo etukäteen asia jotta ei tarvitse täällä sitten itkeä kurjaa kohtaloa. Saa olla melkoinen aasi jos yllätyksenä tulee että lasta pitää hoitaa.

Mies, jos panet ilman kumia, niin älä esitä yllättynyttä, jos siitä koituu sinulle kaikenlaisia seurauksia.

Onpa kauheita pirttihirmuja tällä palstalla kirjoittelemassa...

Vierailija kirjoitti:

vika on itsessä. Ei mun mieskään (3 pientä lasta) olisi kai luontaisesti osallistunut mitenkään, mutta asiasta riideltiin aikamme, sitten puhuttiin asiallisesti ja nyt esim. juhlissa vuorotellen toinen vahtii pienintä ja toinen nauttii olostaan. Just su oli rippijuhlat ja mä otin ekan tunnin hukin, sinä aikana mies söi ja juorusi tuttujensa kanssa ja sitten oli mun vuoro.

Sama kotona, lähes joka ilta käydään läpi, että kumpi on nukkunut mitenkin ja millainen työpäivä ollut ja sitten mietitään kumpi esim. ottaa pienimmän kauppaan messiin ja toisella ns. vapaata sen aikaa.

Näin se sujuu, mutta ei meilläkään itsestään. Jos ette mitään vaadi, niin asiat tuskin muuttuvat.

Ei nykyaikana pidä antaa kävellä itsensä yli, vähän itsekunnioitusta siskot. Kokeilkaa edes, jättäkää asiat tekemättä, riidelkää tai mikä nyt teidän ukkoihin tepsii..

Mahtavasti olette saaneet vanhemmuuden jaettua -nostan hattua ja isosti!

Valitettavasti kaikki miehet eivät tuota vastuuta ota, riitelynkään jälkeen.

t. yksi eronnut ja vanhemmuuden yksin hoitanut

Vierailija kirjoitti:

Kerron salaisuuden. Nainen, jos teet lapsen joudut todennäköisesti olemaan suuremmassa hoitovastuussa. Eli mieti jo etukäteen asia jotta ei tarvitse täällä sitten itkeä kurjaa kohtaloa. Saa olla melkoinen aasi jos yllätyksenä tulee että lasta pitää hoitaa.

Ei naisille tule yllätyksenä, että lasta pitää hoitaa, mutta monelle lapsen isälle näköjään tulee.