Olen suunnitellut, että 45-vuotiaana alan "sekoilemaan"

Ihan niin kuin jotkut naiset tykkää vanhemmista miehistä.

Mä luulin, että kaikki täällä haaveilis vapaudesta ja siitä, että sais sekoilla rauhassa, vailla vastuuta.



Ihme moraalinvartioiden invaasio täällä tänään

Ihan sillä mielellä ollaan naimisiin menty. Olen nyt 27-vuotias ja miehen kanssa yhteisiä vuosia 8. Niitä muita miehiä/poikia sitä ennen ehti hyvin parin vuoden ajan kierrättää. Nyt on hyvä näin.

19-vuotiaana yhteen? Ja voit sanoa että tuli elettyä? Voipi tulla sinullekin yllätys 10 vuoden päästä. Tai sitten ei. Kuten ap kirjoitti, toiset pysyy vuosikymmenet yhdessä, toiset ei. Toivon että pysytte, mutta tartuinkin tähän että naivisti ajattelit asiaa vain omalta nykyiseltä, nuorelta näkökannaltasi.

Koko ajan sanoo kantavansa vastuunsa ja silleen, mutta ei nauti äitiydestä ollenkaan, vaan ajattelee omaa ulkonäköään, muita nuorempia miehiä ja silleen. Lapsistasi ap. tulee sekopäitä ihan varmasti. Eivät ainakaan tule koskaan arvostamaan sinua aikuisina! Siitä voit olla aivan varma!

Lapseni eivät ole mitään ajatustenlukijoita, mistäpä he aavistavat mitä äitinsä miettii joskus iltaisin päiväunelmissaan... Ei kai teidän muidenkaan lapset tiedä mitä pervoja mietitte fantasioissanne :D Ja jos mä lenkkeilen ja pidän ulkonäöstäni hyvää huolta, miten se tekee musta huonon äidin, voi herranjestas taas :) ap

Mutta jos olen väärässä, ettet provoile, niin et missään puhu siitä, kuinka rakastat ja välität lapsistasi, vaan kerrot vain kantavasi vastuusi.

Jos noin on, lapset vaistoavat erittäin herkästi miten heitä rakastat tai et rakasta.

Rakkaus on niin monia välittäviä pieniä huomionosoituksia ja ihan pyyteetöntä.

Ei tuollainen ihminen pysty noihin!

Kuten huomasit vastauksista, moni bilettää täyttä häkää vaikka on lapsia eli eivät välitä paskaakaan.



Aion tehdä samoin, mulla kyllä lähempänä viittäkymppiä toi aika =) Ja itse biletin 30 vuotiaaksi saakka joten sekään ei riittänyt =)

Mutta jos olen väärässä, ettet provoile, niin et missään puhu siitä, kuinka rakastat ja välität lapsistasi, vaan kerrot vain kantavasi vastuusi. Jos noin on, lapset vaistoavat erittäin herkästi miten heitä rakastat tai et rakasta. Rakkaus on niin monia välittäviä pieniä huomionosoituksia ja ihan pyyteetöntä. Ei tuollainen ihminen pysty noihin!

sanoo rakastavansa lapsiaan mutta kännää ja bilettää on täyttä paskaa. VASTUU KUULUU RAKKAUTEEN, BILETYS EI. Terveisin ohis joka ihmettelee teidän sairaita kommenttejanne

että sitä voi olla vain tietyntyyppinen äiti ja haluta vain tietyntyyppisiä asioita elämältä. Jos on erilainen niin johan sitä leimataan narsistiksi, idiootiksi ja sairaaksi. Kaikki pitäisi olla valettuna samanlaisesta muotista, samanlaiset luonteenpiirteet ja niin edelleen.

rakastan lapsiani, ajattelin sen olevan ihan itsestäänselvää. (ei pitäisi ehkä ajatella, sori siis siitä). Eli selvennän: äitiys ei ole minulle mikään helppo pala kakkua, joudun tekemään töitä asian kanssa, mutta mielestäni yllän siihen että olen ihan tavallinen, turvallinen, LAPSIAAN RAKASTAVA äiti.



Joka nyt kuitenkin toisinaan iltaisin potee kaipuuta erilaiseen elämään, ja aikoo sen toteuttaa, jahka lapset ovat täysi-ikäisiä ja itsekin olen kuitenkin vielä sen ikäinen, että kaikki ei ole liian myöhäistä.



ap



ps. on tänne tullut kommentteja niiltäkin, jotka ymmärtävät, kiitos! :)

Sittenpä huomaat, kuinka et ehkä olekaan enää parikymppisten kanssa samalla viivalla. Mukavaa varmaan kuumien aaltojen kanssa bilettää ;).



Musta ap kuulostaa tyhjäpäältä ja lapselliselta, mutta jos jonkun elämän sisältö on tuollaista, niin omapahan on valintansa.

minulle riitti huomio nuorilta miehiltä jota sain sen verran, että kyllästyin ja aloin kaipaamaan vanhaa elämää. Harva nuori mies/nainen on pintaraapaisun jälkeen erikoisen kiehtova. Raakileita useimmat.

sanoin, että haluan "sekoilla" ja selvennän tätä nyt vielä: haluan olla vapaa, olla tietoinen, että voin tehdä mitä haluan, vaikka rakastua jos niikseen tulee, tai lähteä komean miehen matkaan, tai vaikka useammankin (en ehkä kerralla kuitenkaan, heh) haluan myös bilettää (ehkä kerran kuussa, tai miten nyt sattuu huvittamaan, ehkä harvemmin, ehkä useammin) ja matkustella, kotimaassa ja ulkomailla.



Elämääni kuuluu toki paljon muutakin, ja tulee myös kuulumaan.



Ja edelleen, jos joku on sitä mieltä että olen tyhjäpää, narsisti, idiootti, lapsellinen tai mitä tahansa, niin... siitä vaan :)



ap

minulle riitti huomio nuorilta miehiltä jota sain sen verran, että kyllästyin ja aloin kaipaamaan vanhaa elämää. Harva nuori mies/nainen on pintaraapaisun jälkeen erikoisen kiehtova. Raakileita useimmat.

aiemmin jo sanoin, että en halua enää parisuhdetta, eli se pelkkä pintaraapaisu kelpaa hyvin, muuta en etsikään :)

ap

Minusta ap on mahtava äiti ja nainen!

Kantaa vastuunsa nyt, on läsnä tässä hetkessä lastensa kanssa.

Kaikkia meistä ei tosiaan ole tehty siihen samaan kaavaan, mä en vieläkään tajua, miten erilaisuus on niin outoa tänäkin päivänä?



Hyviä jatkoja, ap!

illalta, lähden lenkille :) Palaan ehkä myöhemmin tsekkaamaan jos on tullut lisää kommentteja.



ap

suhteeseen. 54

ja ennen kaikkea vastuuntuntoinen äiti.

Hän ajattelee nimenomaan lapsiaan, toisin kuin moni, joka elää kaksoiselämää vaimona ja äitinä.

Kuten huomasit vastauksista, moni bilettää täyttä häkää vaikka on lapsia eli eivät välitä paskaakaan. Aion tehdä samoin, mulla kyllä lähempänä viittäkymppiä toi aika =) Ja itse biletin 30 vuotiaaksi saakka joten sekään ei riittänyt =)

Päättävät väkisin vääntää jotakin juttua, joka heille ei sovi ollenkaan!

Ap:kin tuolla asenteella varmaan päätyy itse sinne tai sitten hänen lapsensa.

Todella surullista, vaikka kuinka rahakasta porukkaa olisivat:(

Ihan irrelevantti. Niin moni joutuu hullujenhuoneelle? Onko tästä tilastoja? Ja syistä myös?

Ihan oikeastiko ajattelet että voit tehdä mitä huvittaa SITTEN KUN lapset ovat täysi-ikäisiä? Sen jälkeen lapsilla ei ole tunteita eivätkä he tunne surua äitinsä päättömistä ja vastuuttomista seikkailuista? Oma äitini oli juuri kaltaisesi tunnevammainen ja itsekäs nainen,kyllä nopsasti jäivät lapset ja muukin elämä Suomessa kun tapasi Kreikassa miehen.Kovin tuntui vievän mukanaan se elämä koska ei mitään yhteyttä enää pitänyt vaikka hänestä tuli 2 kertaa mummo,ruikutus alkoi siinä vaiheessa kun se uusi mies löi ja minun olisi pitänyt lentää sinne äidin tueksi tms

ja elämäntilanteeni ja -asenteeni on nyt lähes tismalleen sama kuin sinulla, ja myös minä haaveilen vastaavanlaisesta elämästä lasten muutettua kotoa. Voisikohan olla niin, että nämä kitkeriä kommentteja heittävät naiset tietävät, että heidän pelinsä on pelattu (kroppa päässyt lösähtämään lasten ja parisuhteen myötä, elämänsisällöksi riittää puutarhan kuopsutus ja perheen yhteinen saunailta joka lauantai jne.) ja siksi tuntuu kestämättömältä, että joku voisi olla haluttavaa seuraa vielä liki 5-kymppisenäkin :)