Lue keskustelun säännöt.
Päiväkothysterian lietsontaa
20.09.2005 |
kannan korteni kekoon. Ollessani päiväkodissa muutama vuosi sitten töissä, oli tavallista mm. että:
- pienten ryhmässä ei vaihdettu kakkoja kuin vasta pitkän ajan päästä.
- Pienet sai huutaa pitkiäkin aikoja ilman ettei kukaan noteerannut.
- Vähänkin isommille toitotettiin vaan, että miten isoja ovat ja itse täytyy suoriutua.
- Ruokailussa jos temppuili joutui pöydästä pois tosi helposti, eikä ruokaa enää saanut.
- Ulkona oltiin säällä kuin säällä ja voi voi jos vanhemmat ei olleet asianmukaisesti varustaneet lastaan. Sormet jäässä ja muutenkin kylmissään oli moni lapsi. Siellä sitten itkivät, syliin ei oteta, koska muuten ne kaikki istuu sylissä koko ajan.
No, tätä listaa voi jatkaa loputtomiin. Sillon meikäläinen päätti, ettei kyllä omia lapsia vie päiväkotiin, ennenkuin selviävät lähes kokonaan itse vessajutuista ja osaavat puhua ja kertoa tapahtumista. Ja jos ovat arkoja, erityisesti syliätarvitsevia, herkkiä tms. en vie vielä sillonkaan.
Kommentit (99)
Itselläni on myös kolme lasta. Olen sitä mieltä, että hyvin harva vanhempi huolehtii lapsestaan läheskään niin hyvin kuin päiväkodissa huolehditaan. Sylejä ei toki aina riitä kaikille ja henkilökuntapulaa on, mutta silti lapset käytetään monta kertaa päivässä vessassa, vaipat vaihdetaan minusta aivan turhan usein, kukaan ei kotona vaihda niin usein.
sisällä ja ulkona on aina eri vaatteet, kesälläkin, kuka tekee näin kotona? sisähousujen tilalle vaihdetaan sukkahousut haalarin alle, jos ne ovat sopivampi vaihtoehto tai laitetaan ne alimmaisien housujen alle ja taas kaikki puetaan uudestaan. En tekisi ikinä omieni kanssa näin.
Pientenkin kanssa askarrellaan, lauletaan, jumpataan, huolehditaan äitienpäivälahjat ja kortit. Kuka tekee kotona tälläistä?
Jokaisen vanhemman toiveet kuunnellaan ja otetaan huomioon. Lapsia herätellään eri aikaan, jos normaali uniaika on vanhempien mielestä liian pitkä.
Pukeutumisessa huomioidaan hikoilevat ja palelevat. Vaatteiden kuivatuksessa on huomioitava ja muistettava, mitä haalareita ei saa kuivata kuivauskaapissa. Vaatteille löydetään omat omistajat, vaikka niissä ei olisikaan nimiä.
Omat lapseni ovat olleet sekä kotihoidossa, että perhepäivähoidossa ja päiväkodissa. ainoastaan silloin harmitti, kun itse olin päiväkodissa töissä ja jouduin viemään omani perhepäivähoitajalle. Itse tein vieraiden lasten kanssa vaikka mitä kivaa ja omieni kanssa ei tehty muuta kuin värjöteltiin tuntikausia pakkasessa, perhepäivähoitaja kun ei yksin ollessaan pääse edes hakemaan lisää vaatteita paleleville lapsille. Päiväkodissa voidaan vaatetusta muuttaa kesken ulkoilunkin. Onneksi tulin pian raskaaksi ja sain ottaa omani pois perhepäivähoidosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoitajia on aika hyvin lapsimäärään nähden, sijaisia emme kyllä aina saa, vaikka olisi tarvetta. Ilkeitä ei taatusti olla kenellekään lapselle ja meillä työntekijöilläkin on hyvä henki. Tilaa saisi olla enemmän ja pihalla enemmän virikkeitä, siis tarkoitan ihan puita, kiviä yms. Lapsilla on varmaan ihan hyvät oltavat ja sylissäkin pidetään. Mutta tosiasia on se, että yli 6 tunnin hoitopäivä on liian pitkä pienille alle 3-vuotialle. On kauheata katsella vanhempiaan ikävöiviä pikkuisia, jotka eivät kykene vielä edes sanoin ilmaisemaan ikäväänsä. Puhumaan oppineet hokevat: äiti, isi, äiti, isi...monet kyselevät koko iltapäivän äitiä. Ei ole kyse siitä, etteikö päivähoidetuista lapsista kasvaisi ihan täysipäisiä aikuisia, vaan siitä, miltä lapsesta tuntuu juuri nyt, tänään. Ei lapsuutta saisi ajatella vain vaiheena kohti aikuisuutta, lapsuus on arvo sinänsä! Kyllä jokaisen vanhemman olisi syytä tinkiä itsekkyydestään lapsensa ja koko perheen hyväksi, varhaislapsuus on ohikiitävä hetki.
Kunpa se pukeminen hoituisikin sillä, että vanhemmat vievät päiväkotiin riittävästi asianmukaisia varusteita. Eihän se näin toimi - hoitajat saattavat tehdä vähintäänkin yllättäviä (täysin käsittämättömiä) valintoja; onhan näistä nyt luettu. Kun viet vaihtoehtoisia vaatekertoja, lapselle puetaankin päälle ne kaikki. Tai kun olet vienyt jo ensimmäisenä päivänä kaikki kuravaatteet pk:iin ja laittanut ne oikeille paikoilleen hoitajan seistessä vieressä, sateen tullessa niitä ei " löydetä" ja lapsi ulkoilee kaatosateessa nahkakengissä. Ja kolmen kuukauden päästä kysytään sivulauseessa, että teidän Kallellakos ei ole kurarukkasia ollenkaan - kun niitä oli paikalla kahdet (eikä siis ollut käytetty koko aikana).
Kylläpä ihmetyttää! Tämäkö on mielestäsi erinomaista hoitoa lapselle?? KEksitkö mitään, mitä oma äiti tai isä voi lapselleen enemmän antaa?? Kyllä ne on ihan muut asiat, mikä on lapselle tärkeämpää kuin se, vaihdetaanko sille ulkoiluun eri housut(ettei hiekkaa tule sisään!) Olen monesti päiväkodissa työssä ollessa törmännyt tähän " ongelmaan" : ulkoiset puitteet ovat kunnossa, mutta lapsille ollaan kylmiä, kukaan ei välitä oikeasti, juttele kuin ihmiselle, pidä sylissä. Vanhempien nähden tietenkin esitetään parasta.
Vierailija:
Itselläni on myös kolme lasta. Olen sitä mieltä, että hyvin harva vanhempi huolehtii lapsestaan läheskään niin hyvin kuin päiväkodissa huolehditaan. Sylejä ei toki aina riitä kaikille ja henkilökuntapulaa on, mutta silti lapset käytetään monta kertaa päivässä vessassa, vaipat vaihdetaan minusta aivan turhan usein, kukaan ei kotona vaihda niin usein.sisällä ja ulkona on aina eri vaatteet, kesälläkin, kuka tekee näin kotona? sisähousujen tilalle vaihdetaan sukkahousut haalarin alle, jos ne ovat sopivampi vaihtoehto tai laitetaan ne alimmaisien housujen alle ja taas kaikki puetaan uudestaan. En tekisi ikinä omieni kanssa näin.
Pientenkin kanssa askarrellaan, lauletaan, jumpataan, huolehditaan äitienpäivälahjat ja kortit. Kuka tekee kotona tälläistä?
Jokaisen vanhemman toiveet kuunnellaan ja otetaan huomioon. Lapsia herätellään eri aikaan, jos normaali uniaika on vanhempien mielestä liian pitkä.
Pukeutumisessa huomioidaan hikoilevat ja palelevat. Vaatteiden kuivatuksessa on huomioitava ja muistettava, mitä haalareita ei saa kuivata kuivauskaapissa. Vaatteille löydetään omat omistajat, vaikka niissä ei olisikaan nimiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutama kokemus tuolta ajalta:
Täti vastaanotti mustat aurinkolasit silmillä. Ei kumartunut saati ottanut syliin, vaan tervehti hymyttömänä näkymättämine silmineen 170 sentin korkeudesta.
Menin hakemaan etuajassa. 1-vuotias istui rattaissaan keskellä pihaa parkumassa. Tädit seisoivat sivummalla. Kysyin, miksi lapsi on rattaissa ja miksi hän itkee. Vastattiin, että noin pieni (juuri kävelemään oppinut) ei voi olla pihaleikeissä, joten hän saa istua rattaissa. Oli kuiva kesäkeli.
Lapsi itkeskeli päiväkodissa aina vaan. Me olimme huolissamme, ettei sopeudu. Tädit lohduttivat, että kyllä sopetuu: katsokaa vaikka, samanikäinen X on jo sopeutunut hyvin. X seisoi iltapäivisin pihalla erillään muista ja tuijotti verkkoaidan reikien läpi.
Lapsemme nukkui kotona vielä pinnasängyssä. Päiväkodissa hän sai matalareunaisen sängyn, vaikka pyysimme korkeareunaista. Syy: ne kaksi korkeareunaista olivat vanhempien (!) lasten käytössä eikä uusia sänkyjä saanut (vai haluttu?) hommata.
Oli lämmin alkukesän päivä ja tädit olivat riisuneet lapseltamme pihalla takin pois. Se oli lähtenyt jonkun toisen perheen mukaan (vaikka oli nimikoitu). Me ihmettelimme, tädit levittivät käsiään. Takki palautui tarhaan parin viikon kuluttua, siinä vaiheessa lapsemme oli jo lopettanut siellä. 1-vuotiaamme pääsi onneksi pois siitä keskitysleiristä parempaan hoitopaikkaan. Lapsen päiväkotiura kesti vaivaiset 3 viikkoa ja siinäkin oli ne 3 viikkoa liikaa.
äsi se päiväkodin toiminta. Pienten ryhmässä todellakin saivat pienet odottaa kakka pöksyssä kun kukaan hoitajista ei halunnut vaihtaa puhtaita.. sanottiin vaan että hyh hyh kun haiset kauheelle, meneppä vähän kauemmaksi. Samoin itkevää lasta mielestäni ei lohdutettu.
Minulla selvisi ainakin yksi asia: jos joskus vielä pienokaisen saan, niin VARMASTI EN HÄNTÄ PÄIVÄKOTIIN LAITA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen työskennellyt lastenhoitajana päiväkodeissa, sekä pk-seudulla että muualla suomessa. Olen kuullut vastaavanlaisia kauhutarinoita, mutta itse en ole moiseen törmännyt.
Tällä hetkelläkin työskentelen päiväkodissa (isossa) ja meillä on joka ryhmässä kaapit täynnä varavaatteita, ettei lasten tarvitsisi palella. Valitettava totuushan on, että eivät ne vanhemmat aina huolehdi omalle lapselleen niitä säänmukaisia vaatteita :( Meillä ainakin pienempien käsiä ja neniä pihalla kokeillaan, että onko kylmät. Isot osaavatkin tulla itse jo sanomaan.
lh, jonka oma lapsikin päiväkodissa
ps. olisi paljonkin vielä sanottavaa, mutta menen nukkumaan, että olen taas pirteänä hoitamassa lapsianne aamulla :)
Taitaa olla aikamoista oman hännän nostoa!
Miten te saatte tästä näin mustavalkoista??? Päiväkoti paha ja kotihoito hyvä??
On tullut koettua molemmat, lapset oli kotona äitiysmasennuksesta kärsivän äidin kanssa ja voin sanoa että oli erittäin hyvä että saatiin päiväkoti paikat lapsille!! Hyvä siis ihan sen äidinkin kannalta, vaikka sitä tuskin täällä saa sanoa...
T: mies
Ei ole siis oikeaa eikä väärää tässäkään asiassa. Toiselle sopii toinen ja toiselle toinen, miten se on niin vaikee käsittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on tilanne ainakin pääkaupunkiseudulla. En tiedä onko tilanne parempi muualla Suomessa?
nestikin hyvä vaihtoehto kotihoidolle, mutta silti se ei tarkoita että HUONO hoitopaikka olis jotenki hyväksyttävä. Että se muka sopis toisille lapsille. Äly hoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos yhteiskunnan varoja suunnattaisiin tasapuolisesti, niin perheillä olisi mahdollisuus valita eri hoitomuotojen välillä. Nyt monasti joudutaan laittamaan lapset kunnalliseen päiväkotiin, vaikka mielummin suosittaisiin kotihoitoa, tai vaikkapa palkattua hoitajaa kotiin.
Ja silloinkin vain jos ovat sosiaalisia ja pärjäävät isossa ryhmässä.
Päiväkodeissa on eroja mutta yhteistä niille kaikille on se että aikuisen silmät ja aika ei riitä kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin huono hoito on aina huonoo, saipa sitä sitten kotona tai päiväkodissa. Toivottavasti siitä ei tarvitsisi kenenkään kärsiä
Tarkoitin sitä että mikä toisesta on huono niin toisesta sama voi olla hyvä.... elikkä toisella lapsella käy paremmin kotihoito tai pph kun taas toiset lapset viihtyy paremmin päiväkodissa!
T: Mies
Ja anteeksi miehisen ajattelun synnyttämä kankea ilmaisu joka ei tullut naisen päässä ymmärretyksi niin kuin olin ajatellut..... mutta näinhän se aina menee :-)
Tulikohan tää nyt yhtään selvemmäks........
Omat lapseni aloittivat hoidon viime maanantaina (reilu 3 ja 5- vuotiaat) ja olen ollut mukana katselemassa päiväkodin touhuja. Omia havaintojani ryhmästä, jossa lapset ovat 1-5 vuotiaita:
- Kakat on pieniltä vaihdettu heti kun on huomattu.
-Pienet ovat paljon sylissä
- Ulkoilu on yksivuotiaiden kannalta ongelmallista näin talvella, kun pysyvät huonosti pystyssä liukkaalla kelillä. Joutuvat siis istumaan koko ajan rattaissa.
- Välillä huuto on kova. Yksivuotiaat ovat jo lounasaikaan ihan väsyneitä ja huutavat suoraa huutoa.
Omat lapseni ovat viihtyneet vallan hyvin ja olen siitä tosi iloinen. Mielestäni yksivuotiaiden paikka ei ole päiväkoti ja melko vakavilta nuo pienet taapertajat siellä näyttävät, mutta ehkä se siitä suttaantuu heidänkin osaltaan.
ongelmat johtuukaan?
Vierailija:
jne. tarhassa ja kotihoito on suorastaan pahasta. Yhteiskuntakin suorastaan kannustaa viemään lapset hoitoon ja mahd. pieninä. Kuka ihmettelee lasten pahoinvointia ja mielenterveys-ongelmia??
... mutta tähn väliin haluan kehua meidän Itä-uusimaalaista ostopalvelupäiväkotia. Lapsia 19, hoitajia 4. Aina ystävälliset aikuiset, iloiset ja tyytyväiset lapset. Muksut menevät aamulla mielellään ja aina riittää jokaislle aamuikäväänkin syli. Lapset 2-5 vuotiaita. Ihana paikka, kiitos teille hoitajat
johan siitä poru nousee! Kaiken huipuksi nähdään kaikki niin mustavalkoisena. Empä usko että kukaan tosissaan on edes väittänyt että päiväkoti on jokaiselta kantiltaan vain ja ainoastaan huono vaihtoehto, toisaalta en myöskään usko että kukaan tosissaan on väittänyt että kotihoito on vain ja ainoastaan hyvä vaihtoehto. Toki molemmissa on puolensa ja puolensa. Kuitenkin jos asiantuntijoihin on uskominen, niin pienille lapsille (alle 3-vuotiaille) koti on poikkkeuksetta paras paikka. Sitä vanhemmillekaan ei ylisuurista ryhmistä päiväkodeissa ole hyötyä. Inhimillisempää olisi että ryhmäkoot olisivat selkeästi pienempiä!