KIKKA: lapset kävi taas nätisti nukkumaan eli kuinka av-mamma nukuttaa lapsensa :)

3 v. omaan sänkyyn, iltaloru tai -satu tai -laulu, peittely, suukot, valot pois, ovi raolleen.

meistä olla huolissamme sillä meillä luetaan lapsille pitkin päivää vaikka iltaisin yleensä satu tulee CD:ltä :) illalla kun on muutakin hommaa kuten vauvan nukuttaminen ja köökin puunaus.

Lukemisen ilon edellytys ei ole se, että satu luetaan iltasaduksi. Olennaista iltahetkessä on se, että lapsi nukahtaa, ja jos CD-satu tekee sen paljon nopeammin, on se parempi vaihtoehto kuin äiti, jonka kanssa lapsen tekee mieli seurustella. Satuja voi lukea aamulla, päivällä, iltapäivällä, illalla...

-äidinkielen ope

tiedän kyllä tuon, mitä 8 sanoo, lukea voi pitkin päivää tietenkin. Siinä oon erimieltä, että lapsen on tarkoitus nukahtaa kesken iltasadun (oli lukija äiti tai cd). Mun mielestä se opettaa siihen, että kirja alkaa automaattisesti väsyttää; isompanakin, kun luen pari sivua, kops ja nukahdus. Olis mielekkäämpää opettaa siihen,, että luetaan virkeenä, kun jotain jää mieleenkin. Mä luen iltasadun sohvalla ennen sänkyyn menoa, lyhyt ja ytimekäs, en halua että lapsi nukahtaa siihen. Osaa nukahtaa ilman nukuttamista. Ja luetaan enemmän sit pitkin päivää.



-se ope

Lapset peteihin. Äitin käsi häkkikseen. Iltasatu. Laulut isommille. Hyvät yöt. 2v nukahtaa jossain vaiheessa äitin käden nyhjäämiseen, joskus 5min ja joskus 1h kaikkee siltä väliltä. Äiti hipsii pois. 5v yleensä jo nukkuu siinä vaiheessa, 7v saattaa lukee vielä hetken ja käy sitten itekseen nukkumaan.

tutti suuhun, hyvät yöt ja pusut. valot ja ovi kiinni.



5min niin on nukahtanut.

Iltapala, pseulle/suihkuun, hammaspesu, sänkyyn ja nukkumaan. Nukahtavat 10 minuutissa.

niin että olisin siihen nukahtanut silti aina jos kirja on tylsä nukahdan siihen, mielenkiintoista voin lukea aamuun.

iltasatu kirjasta lukemalla

petiin

cd:ltä vielä musiikkia tai satuja



harvoin ongelmia

Lapset peteihin. Äitin käsi häkkikseen. Iltasatu. Laulut isommille. Hyvät yöt. 2v nukahtaa jossain vaiheessa äitin käden nyhjäämiseen, joskus 5min ja joskus 1h kaikkee siltä väliltä. Äiti hipsii pois. 5v yleensä jo nukkuu siinä vaiheessa, 7v saattaa lukee vielä hetken ja käy sitten itekseen nukkumaan.

ilman läppäriä, saa senkin ajan käytettyä "hyödyksi"... saa sitten nukutuksen jälkeen raivata kämppää jnejne... mennä itse nukkumaan ;O

nukkuvat samassa huoneessa, poikien sänkyjen välissä meidän työpöydällä läppäri. Äidin tai isän lukeman iltasadun jälkeen jää äiti tai isä läppärille, joko tekemään jotain järkevää tai vähemmän järkevää, kunnes pojat ovat unessa. Ja siltkin menee välillä pelleilyksi... Jolleivät ole molemmmat juuri sopiva väsyneitä sänkyyn mennessään.

JOS on tarpeeksi väsynyt. Ajoitus on siis kaiken a ja o. Tänään kesti hitusen kauemmin, n. 15 min, mutta äiti makasi omalla sängyllään rauhallisesti, kun lapsi haki unta omassa sängyssään vanhempien makkarin nurkassa. Kauaa ei mennyt, että tuhina alkoi kuulua. :)

3v poika juuri tänään sanoi sängyssä, että nyt tytöt ja pojat menevät nukkumaan, miehet ja naiset ei, ne voi painaa tietokoneen nappuloita ;)



(on "muutaman" kerran ravannut olkkarissa, kun äidin nettiaika alkanut lapsen mentyä nukkumaan!)

äiti, isä ja lapset menevät kaikki samaan aikaan nukkumaan samaan huoneeseen. Lapsilla ei ole mitään mielenkiintoa lähteä seikkailemaan tai mölistä kun tietää että koko talo nukkuu nyt.

kun kaikki ei voi lukea ääneen. Meillä on sadut kuunneltu mankkarista, koska mä luen jotenkin väärin, alkaa kurkkuun sattumaan. Mutta mä olen aina laulanut paljon lapsille.

Lapsentahtisesti vai aikuisentahtisesti? ;)

5 v. ja 2 v. nukkuvat nyt toista kuukautta yhteisessä huoneessa. Molemmat ovat olleet pieninä helppoja nukahtamaan ihan itsekseen, kunnes on koittanut siirtymä pinnasängystä "vapauteen" eli tavalliseen lastensänkyyn. Isommalla kesti totuttelu uuteen sänkyyn aikoinaan varmaan puoli vuotta. Siis niin, että koko ajan piti palauttaa ja kumota takaisin sänkyyn. Pienemmällä on sama hulina jatkunut nyt 6 vko. Kypsää touhua, kun tässä välissä oli jo kolmisen vuotta tottunut siihen, ettei tarvii mitään maratonnukutuksia.



Eli meillä iltatoimet, iltasatu lastenhuoneessa, pusut ja peittelyt. Tämän jälkeen unilaulu-cd soimaan. Isompi saattaa lueskella yläsängyssä hetken ja nukahtaa sen jälkeen rauhallisesti. Pienempi temppuilee keskimäärin tunnin. Ollaan alusta asti yritetty, ettei alettaisi enää nukuttamaan tuota pienempää, kun sitä ei aikaisemminkaan tehty. Mutta ei auta, kaveri ei pysy sängyssä, jos ei siinä ole ihan vieressä passissa. Yöt ovat muutenkin vielä levottomia, joten vasta kun saadaan vähän voimia kerättyä, voidaa aloittaa kunnolla koulutus siihen, että sängyssä pysytään, vaikka äiti tai isi ei olisikaan vieressä silittämssä.



Varsin turhautunut olen tilanteeseen.