Miten te kehtaatte suositella karppausta

Vierailija:

Siis ihan tavallisena päivänä syödään

T. Normaalipainoinen kolmen normaalipainoisen (vaikkakin hyvin hoikan) lapsen äiti ja normaalipainoisen miehen vaimo.

Tässäpä parin päivän sapuskat esimerkkinä omasta karppiruokavaliostani:

Päivä 1:

Aamu:

150 g turkkilaista jogurttia (10% rasvaa)

1 dl sokeritonta vadelmamehukeittoa

Kahvia maidolla

Lounas:

Mäkkärin grillikanasalaatti ilman leipäkrutonkeja ja kastiketta, niiden tilalla purkki mäkkärin valkosipulimajoneesia

kahvia maidolla

Välipalaksi:

pari kourallista manteleita

Illallinen:

Kanavartaita n. 200g

lämmin kasvislisuke (2 dl), jossa punaista paprikaa, kiinankaalia, tomaattia, herkkusieniä, punasipulia ja valkosipulia, mausteena lihaliemitiivistettä, mustapippuria ja tabascoa, freesattu voissa ja lisätty iso loraus oliiviöljyä sekaan loppuvaiheessa, sitten uunivuokaan, emmentalraastetta päälle ja uuniin saamaan väriä

lasi punkkua

Päivä 2:

Aamu:

150 grammaa rahkaa vadelmamehukeitolla

kahvia maidolla

Lounas:

Kebab salaatilla

Välipalaksi:

hasselpähkinöitä kaksi kourallista

Illallista odotellessa:

reilusti paprikaa ja kurkkua suikaleina

valkosipulicremebonjourcuisineen dipattuna

Illallinen:

Kaalijauhelihavuokaa

pari lasia punkkua

Iltapalaksi:

desi sokeritonta mustikkasoppaa

puolikas avocaco sitruunalla maustettuna

terv, Normaalipainoinen karppiäiti, jolla normaalipainoinen karppimies ja kaksi normaalipainoista hyväkarppaaja-lasta

Tästä luen pois nämä einesperheet joissa lasten ruoka koostuu makaronista ja leivästä.

Siinä koehenkilö (poliisikouluun halajava ylipainoinen nainen) kokeili Atkinsin dieettiä. Laihtui kyllä, mutta tuntui syövän pelkkiä rasvaisia pihvejä. Sanoi myös tuntevansa olonsa todella huonoksi.



Onko niin, että Suomessa karpataan jotenkin eri tavalla, tai että Atkinsin dieetti ei olekaan aina sama asia kuin karppaus? Sinänsähän karppidieettejä lienee erilaisia (mm. itse noudattamani Zone kiinnittää myös huomiota glykeemiseen indeksiin vaikka hiilareiden osuus päivässä onkin protskujen osuutta suurempi).



Voidaanko edes käyttää yleisnimeä ' karpit' määrittelemättä, mitä sillä tarkoitetaan? Päivän ateriat ovat hyvin terveellisen kuuloisia (minähän en tiedä sen paremmin lopullista totuutta siitä mikä on terveellistä) tämän palstan karpeilla, mutta tiedän myös ' karppeja' , jotka oikeasti elävät pelkillä grillipihveillä.



Puhummeko aidasta vai seipäästä?

Karpit tietävät ettei näin todellakaan ole, sen kun vielä saisi läpi näille pullahiirille.

Sitten täällä voi huudella miten karpit syövät epäterveellisesti.

Oli pakko syödä lihaa, kun atkins on vaikeaa toteuttaa muuten. Kukaan ei vaan noteeraa sitä ihmistä siitä dokkarista..

Vierailija:

Karpit tietävät ettei näin todellakaan ole, sen kun vielä saisi läpi näille pullahiirille.

On teilläkin vallalla käsitys että sekasyöjät syöttävät vain pullaa, karkkia ja shipsejä lapsilleen!

T: ei-karppi (mutta harkitsee sitä)

oli ennen karppausta. Ei sua sitten kyllä enää mikään karppaus pelasta. Aivosolusi ovat kuolleet selvästikin.

Tuli monet hyvät naurut ja pari itkuakin säälittäviltä, tietämättömiltä karppivastustajilta. Asia on niin, että muutosta vastustetaan aina. Minkälainen yhteiskunta tämä olisi, jos kaikki menisi aina heti kaikille läpi..?



Pikkuhiljaa ja omien ja läheisten kokemuksien kautta tärkeät asiat menevät perille. Niinkuin nyt esimerkiksi elintarvike- ja lääketeollisuuden kimppapeli, jossa em. syöttää kansalle paskaa ja sitten jälkimmäinen heti perään lääkkeitä joita se paskansyöminen vaatii. Ja rahaa palaa.



Kroppa ei tarvitse valkoisia käsiteltyjä jauhoja eikä valkoista sokeria. Eikä niitä transrasvoja jne jne ... kaikki on täällä jo sanottu moneen kertaan... Ja kiitos muuten 172 ruokavinkeistä!



T. äiti joka syö ja voi hyvin ja KARPPAA!!!!!

Voita käyttävät suorastaan teilattiin. Kasvisrasvat oli ainoa oikea rasva.

Karppauksen voi toteuttaa typerästi tai fiksusti. Fiksu säilyttää ruokavalion tasapainoisuuden syömällä eläinkunnan tuotteiden (liha, kala, kananmuna, maitotuotteet) lisäksi reilusti kasvikunnan tuotteita vältellen kuitenkin ravitsemuksellisesti köyhiä tärkkelyspommeja (lue. perunaa) tai sokeripommeja (esim. banaani).



Karppauksen vastaansanomaton puolustuspuhe on se, että ko. syömistapa on huomattavasti lähempänä ihmisnisäkkään luontaista ruokavaliota, kuin nykyinen, runsaasti raffinoituja hiilihydraatteja sisältävä länsimainen perusruokavalio. Keräilijä-metsästäjä on varmasti kurottanut kätensä silloin tällöin villiviljaa riipiäkseen, mutta ihmisen ruokavalioon ei todellakaan kuulu yli puolta energiasta hiilihydraatteina. Hiilihydraatteja on ihminen luonnontilassaan saanut vain ajoittain runsaasti: parhaan satokauden aikaan on tuskin helpoista hedelmä- ja marjaherkuista kieltäydytty ja näiden avulla onkin tarkoitus kasvattaa vararavintokerrosta vähäsatoisemman kauden ajaksi.



Runsashiilihydraattiset tuotteet (viljavalmisteet + peruna) merkittävinä mikroravinnelähteinä on myös käsittämätön, ravitsemuspoliittinen myytti, jonka voi todeta vääräksi helposti itsekin käyttelemällä vähäsen Finelin (Kansanterveyslaitoksen elintarviketietopankki) eniten ja vähiten -toimintoa.



Rasvan suhteen tulee ravitsemussuositus muuttumaan radikaalisti lähivuosikymmenten aikana. Rasvoissa energianlähteenä kun ei näytä olevan ihmiselle isompaa ongelmaa - paitsi jos puhutaan teollisista transrasvoista (luonnon transrasvat ovat luku erikseen ja niitä ei sovi sekoittaa kasvirasvoja kovetettaessa syntyviin haitallisiin transrasvahappoihin). Ongelmallista on kyllä nykysuuntaus runsaan rasvan ja runsaan nopean hiilihydraatin yhdistämisessä. Metabolisesti ihminen on rakentunut siten, että molempien polttoaineiden käyttäminen yhtä aikaa on hankalaa ja johtaa helposti ylensyöntiin ja lihomiseen. Tutustu tarkemmin glukoosi- ja ketonimetaboliaan, jos aihe kiinnostaa.



Rasvojen jakaminen " koviin" ja " pehmeisiin" on rankka yksinkertaistus, joka ei kerro itse asiassa paljonkaan rasvojen terveysvaikutuksista. Vastaavasti pahasta eläinrasvasta ja hyvästä kasvisrasvasta puhuminen on käsittämätöntä. Tyydyttyneiden, yksittäistyydyttymättömien ja monityydyttymättömien rasvahappojen määrää tuijotellessa tavallinen rasiamargarini ei juurikaan poikkea possun tai broilerin rasvan koostumuksesta. Jos et usko, niin tarkista asia Finelistä ja tee vähän prosenttilaskentaa rasvojen keskinäisistä osuuksista (ei siis suhteessa kokonaisenergiaan vaan suhteessa kokonaisrasvaan). Miksi ostaa ravitsemuksellisesti köyhdytettyä jalostettua margariinia, kun broilerin koivesta nahkoineen saa laadullisesti samanlaista rasvaa, runsaasti hivenaineita ja makua? Kunnon karppi ottaa mieluusti myös rasvat luonnollisista lähteistä ja mahdollisimman vähän käsiteltynä. Kalan rasva on parhaimmillaan itse rasvaisessa kalassa, kasviöljyt rasvaisissa kasvikunnan tuotteissa. Kylmäpuristettua öljyä ja voita voi toki käyttää ruoavalmistuksessa tarvittaessa.



Tiesittekö muuten, että vähärasvainen ruokavalio huonontaa veren lipidiprofiilia (kansanomaisesti: kolesterolia)? Koko vähärasvabuumi laihdutuksessa on itse asiassa varsin hataralla tieteellisellä pohjalla. Kolmesta makroravinteesta (rasva, proteiini, hiilihydraatti) vain kaksi on ihmiselle välttämättömiä ravinnosta saatuna: proteiini ja rasva.



Rasvan vastustajat voisivat myös mietiskellä sitä, miksi nisäkkäät varastoivat ylimääräenergiansa rasvana, jos se kerran on keholle niin kovin vaarallista. Samoin: miksi rintamaidon pääasiallinen energialähde on rasva...

t. 182 joka on laiska kirjoittamaan kaikkea tietoansa...

Vierailija:

Sinä näyt uskovan edelleen niin

Vierailija:

183 on hyvin aivopesty =D

ei syödä ollenkaan kauhakaupalla pastaa, vaan se on pari desiä

korkeintaan, koska kuka nyt jaksaa syödä hirveästi pastaa

hyvän antipaston jälkeen, eh? Sen lisäksi pasta on harvoin

pääruokana, vaan melkein aina ennen pääruokaa.



Mitä tulee kiinalaisten ja muiden aasialaisten ruokaan, riisi ei ole

kuin lisuke, ainakin Kiinassa ja Japanissa. Jos se on pääruokana,

tämä tarkoittaa, että kyseessä perheessä (tai suvussa) ei ole riittävästi

rahaa hankkia mitään muuta tai että vuosi on mennyt huonosti

ja elukat ovat kuolleet. Kiinan lapset lihoavat hirveää vauhtia nyt

kun länsimaiset tavat ovat rantautuneet ja syödään yhä enemmän

roskaruokaa.



Sille, joka sanoi, että ei kukaan ole ikinä karppaamalla laihduttanut

yli 20 kg, suosittelen hartaasti (jos suinkaan vaan osaat), etsiä

vaikkapa www.atkinscenter.com :sta menestystarinoita, jossa näkyy,

että on laihduttu vaikkapa 80 kg karppauksella.



Ja se on totta, ainakin täälläpäin missä asun, että Suomessa annetaan

lapsille ihan hirveitä määriä roskaruokaa joka päivän, ei ole enää

karkkipäivää, vain karkkielämä. Kun lapset tulevat lapseni synttäreihin,

he syövät ihan mielellään hedelmiä ja kasviksia, koska *omien

sanojen mukaan* saavat jo tarpeeksi karkkia ja makeisia kotoa

ja koska *nämä maistuu niin hyviltä!*.

Vierailija:

Karppauksen voi toteuttaa typerästi tai fiksusti. Fiksu säilyttää ruokavalion tasapainoisuuden syömällä eläinkunnan tuotteiden (liha, kala, kananmuna, maitotuotteet) lisäksi reilusti kasvikunnan tuotteita vältellen kuitenkin ravitsemuksellisesti köyhiä tärkkelyspommeja (lue. perunaa) tai sokeripommeja (esim. banaani).

Kai minkä tahansa ruokavalion voi toteuttaa typerästi tai fiksusti. Niistä " köyhistä tärkkelys/sokeripommeista saa liikkuva aikuinen tai kasvava lapsi mukavasti energiaa

Karppauksen vastaansanomaton puolustuspuhe on se, että ko. syömistapa on huomattavasti lähempänä ihmisnisäkkään luontaista ruokavaliota, kuin nykyinen, runsaasti raffinoituja hiilihydraatteja sisältävä länsimainen perusruokavalio. Keräilijä-metsästäjä on varmasti kurottanut kätensä silloin tällöin villiviljaa riipiäkseen, mutta ihmisen ruokavalioon ei todellakaan kuulu yli puolta energiasta hiilihydraatteina. Hiilihydraatteja on ihminen luonnontilassaan saanut vain ajoittain runsaasti: parhaan satokauden aikaan on tuskin helpoista hedelmä- ja marjaherkuista kieltäydytty ja näiden avulla onkin tarkoitus kasvattaa vararavintokerrosta vähäsatoisemman kauden ajaksi.

Metsästäjä keräilijä taisi myös kuolla alta 40 v., esim. rukiin ja kauran kuidut ehkäisevät suoliston syöpiä. Ovat vanhuuden tauteja, joista keräilijä-metsästäjä ei joutunut kärsimään, kun kuoli nuorena

Runsashiilihydraattiset tuotteet (viljavalmisteet + peruna) merkittävinä mikroravinnelähteinä on myös käsittämätön, ravitsemuspoliittinen myytti, jonka voi todeta vääräksi helposti itsekin käyttelemällä vähäsen Finelin (Kansanterveyslaitoksen elintarviketietopankki) eniten ja vähiten -toimintoa.

Eiköhän viljavalmisteita pidetä tärkeinä pääosin kuidun saannin vuoksi, toki mukana tulee esim. B-ryhmän vitamiineja.

Rasvan suhteen tulee ravitsemussuositus muuttumaan radikaalisti lähivuosikymmenten aikana. Rasvoissa energianlähteenä kun ei näytä olevan ihmiselle isompaa ongelmaa - paitsi jos puhutaan teollisista transrasvoista (luonnon transrasvat ovat luku erikseen ja niitä ei sovi sekoittaa kasvirasvoja kovetettaessa syntyviin haitallisiin transrasvahappoihin). Ongelmallista on kyllä nykysuuntaus runsaan rasvan ja runsaan nopean hiilihydraatin yhdistämisessä. Metabolisesti ihminen on rakentunut siten, että molempien polttoaineiden käyttäminen yhtä aikaa on hankalaa ja johtaa helposti ylensyöntiin ja lihomiseen. Tutustu tarkemmin glukoosi- ja ketonimetaboliaan, jos aihe kiinnostaa.

Siis ongelmia tulee, kun syödään liikaa.

Tiesittekö muuten, että vähärasvainen ruokavalio huonontaa veren lipidiprofiilia (kansanomaisesti: kolesterolia)? Koko vähärasvabuumi laihdutuksessa on itse asiassa varsin hataralla tieteellisellä pohjalla. Kolmesta makroravinteesta (rasva, proteiini, hiilihydraatti) vain kaksi on ihmiselle välttämättömiä ravinnosta saatuna: proteiini ja rasva.

Rasvan vastustajat voisivat myös mietiskellä sitä, miksi nisäkkäät varastoivat ylimääräenergiansa rasvana, jos se kerran on keholle niin kovin vaarallista. Samoin: miksi rintamaidon pääasiallinen energialähde on rasva...

Suositusten mukainen noin 30 % energiasta rasvoista ei mielestäni ole mitenkään erityisen vähän.

Vierailija:

hiilihydraatit - kuidut

Tällä selviää haitallisten hiilihydraattien määrä. Kuitupitoisissa tuotteissa se jää aika pieneksi.

Tuo on amerikkalainen tapa ilmoittaa asia. Euroopassa tuoteselosteen " hiilihydraateissa" on mukana vain imeytyvät hiilihydraatit, kuidut on jo vähennetty siitä arvosta.

Vierailija:

ei syödä ollenkaan kauhakaupalla pastaa, vaan se on pari desiä

korkeintaan, koska kuka nyt jaksaa syödä hirveästi pastaa

hyvän antipaston jälkeen, eh? Sen lisäksi pasta on harvoin

pääruokana, vaan melkein aina ennen pääruokaa.

Oliko tuo joku karppauksen puolustus? Eiköhän tuo pari desiä pastaa ole vähän liikkuvalle naiselle aika suuri määrä ilman mitään karppaamista?

Vierailija:

T: ei-karppi (mutta harkitsee sitä)

Täällä on yksi karppi, jonka hiilarit on alle 20g joka päivä ja joka aamu syön aamupalaksi 3 siivua pekonia ja kaksi munaa. Olo on erittäin energinen ja senttejä on karissut ympäri vartaloa 5cm joka puolelta. Uni tulee silloin kun pitääkin, eli illalla ja nukuttaa aamuun asti. Aamulla herään virkeänä ja ruokaa syön tasaisesti 4-5 tunnin väliajoin. En voi kun ihmetellä näitä, jotka peloissaan parjaavat vähähiilarisia ruokavalioita. Koskaan elämässäni en ole voinut näin hyvin. Aikaisemmin söin vaaleaa leipää, erityisesti paljon riisiä, joskus jopa pelkkää riisiä kuivana ruoaksi. Tosi asiahan on se, että vaaleat jauhot TURVOTTAVAT vatsaa. Ilmavaivoja ei ole karppauksen aloituksen jälkeen ollut. Ihmeellisintä on ollut se, että selluliitti reisien takaosista ja takapuolesta ja vatsasta on kadonnut kuin itsestään. Siis se selluliitti, josta väitetään, ettei sitä saa pois juuri millään... Älkää hyvät ihmiset enää jaksako taistella. Jokainen syököön sitä mikä parhaiten maistuu ja mikä parhaalta tuntuu. Tuskin täällä kukaan on lapsiaan tappamassa... Huooooh...