Lue keskustelun säännöt.
Tiedän, että tätä ei saisi sanoa ääneen, mutta
05.06.2010 |
olen huomannut lasteni (2 kpl) luokilla, että hyviä todistuksia saavien lasten vanhemmat ovat akateemisia. En yleistäisi sentään niin, että kaikki akateemisten vanhempien lapset saavat hyviä todistuksia enkä niinkään, että ei-akateemisten lapset eivät saisi hyviä todistuksia, MUTTA selvästi suuren osan hyviä todistuksia saavista lapsista vanhemmat ovat korkeakoulutettuja.
Nonni, saa heittää kuraa niskaan!
Kommentit (134)
kannattaisi lukea koko ketju läpi jotta tietää mihin viitataan...
nähdä miten ammattitaitoista jälkeä saa aikaan kuukauden koulutettu akateeminen kampaaja... not.
ilman mitään koulutusta. Mutta aika usein akateeminen toimii tehtävässä, johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, eli sitä ei pääse tekemään kampaaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hih. Kun duunarit tienaavat tällä hetkellä monta kertaa enemmän keskimäärin kuin akateemiset, miksi lapsosensa eivät sitten saa kiitettäviä? suurin osa akateemisista on köyhiä. joku yliopistoassistentin palkka on alle 2000. kuka duunari suostuu nostamaan persettään tuohon hintaan? Joku putkimieskin nostaa 2000 euroa jo kun suostuu aamulla kävelemään pakulleen.
Ennen sitä kutsuttiin nimellä pärstäkerroin. Turha sen olemassa oloa on kiistää. Siistit merkkivaatteet, äidin iso Volvo ja isän hieno ammattinimike, esimerkiksi johtaja nostaa kummasti seiskan keskiarvon kokeet todistuksessa ysiin. Kyllä akateeminen akateemisen tunnistaa. Kivan perheen lasten numerot nousevat ainakin numerolla. Sama ilmiö näkyy myös silloin, jos lapsi vaihtaa koulua ja tulee opettajan ryhmään uutena oppilaana. Uusi oppilas saa huonopia numeroita, kun open tuntemat ja muutaman vuoden opetttamat lapset vaikka saisi kokeista parempia numeroita ja olisi tunnilla aktiivinen.
peesi. Alemmin koulutetut ovat sosiaalisempia, saavat olla tien päällä pyörän selässä suunnilleen 1-vuotiaasta alkaen kenenkään vahtimatta, kulkea naapureiden pihoilla. Tottakai on poikkeuksia, mutta yleensä koulutetut vahtivat lapsiaan ja he viihtyvät kotona enemmän, tai valvotuissa harratsuksissa.
Kun mietin omien lasten luokkakavereita, niin enemmänkin koulumenestykseen tuntuu vaikuttavan kasvatus. Moni todella hyvin koulussa menestyvä ei ole akateemisten vanhempien perheestä, mutta on myös akateemisten vanhempien-tai lähinnä toinen vanhemmista on akateeminen perheestä (joku peräti ammattikoulun käyneiden vanhempien, mutta aika moni opistoasteen ja usea myös ammattikasvattajien, kuten neuvolatätien tai opettajien lapsia). Mutta yhteistä näillä kaikilla koulussa menestyvillä on kasvatus. Heillä säännöt ovat ehkä tiukempia (aikaisemmin kotiin kuin muut kaverit, ruoka-aika säännöllinen, vastuuta kotitöistä ja sisaruksista yms.). Tuntuu että samalla nämä lapset ovat vastuuntuntoisempia, mutta usein eivät ihan sosiaalisimmasta päästä. Jotenkin tuntuu myös että koulumenestys korreloi päinvastaisesti sosiaalisuuden kanssa.
omakotitalot ja Volvot jne. Tänne on hakeutunut paremmin toimeen tulevaa porukkaa, SEKÄ akateemisia ETTÄ myös paremmin tienaavia duunareita (erilaisia rakennusalan yrittäjiä, sähköasentajia jne.).
Ei koulutus tosiaankaan takaa automaattisesti hyviä tuloja. Ala ja työn arvostus + palkkaus sen vasta ratkaisevat.
Haluaisinpa nähdä miten ammattitaitoista jälkeä saa aikaan kuukauden koulutettu akateeminen kampaaja... not.
...Nina Mikkonen, maisterismiehensä aateloima kampaajamestari, joka tietää kaikesta kaiken :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä paitsi, en ole koskaan ilmoittanut ammattejamme. Esikoisen kouluunilmoittautumislapussa sitä vielä kysyttiin. En vastannut mitään. Kuopuksen lapussa oli jo jätetty pois koko kysymys.
Mitä sillä on tekemistä lapsen koulunkäynnin kanssa? Enemmän tuntuu, että akateemisuudesta tai sen ilmoittamisesta on haittaa suomessa. Duunareille sallitaan enemmän virheitä. Itse yh:n lapsena sain aina sympatiapiesteitä siitä, että olin yh-perheen vanhin.
Vaikka emme ole rikkaita (netttotulot alle 3000 vuosi), se, että merkitsen erittäin hyvät koulutuksemme paperiin, tarkoittaa sitä, että moni viime vuosituhannella elävä ajattelee automaatisesti lapsitamme, että saavat kaiken valmiiksi.
Monikin elää vielä viime vuosituhannella. Parhaita liksoja tällä hetkellä saavat duunarit rakennusalalla ja yrittäjät, mukaanlukien maatalousyrittäjät.
Herravihakin elää vahvana vielä vanhemmissa sukupolvissa.
Ja ihan on akateemisen opettajan mielipide.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulussa menestyminen vaatii paitsi älykkyyttä myös ahkeruutta ja merkityksellisten ihmisten kannustusta sekä eläviä esimerkkejä miten koulutus palkitsee.
Tavanomaisellakin älykkyydellä menestyy, jos omaa oikean "eetoksen".
Joissain alemmissa sosio-ekonomisissa perheissä ei ehkä ole tällaista kannustavaa ja koulutusta arvostavaa taustavoimaa, mikä auttaisi lasta ymmärtämään koulunkäynnin merkityksen.
Tosin keskiasteen koulutus on aivan riittävän hyvä ihmiselle ja pystyy takaamaan hyvinvoinnin ja mielekkyyden tunteen elämässä.
Mitä vikaa on monissa duunariammateissa? Kyllä hyvin monet duunarit ovat ihan fiksuja ihmisiä, ja heissä voi olla myös muita hienoja ominaisuuksia. Pelkkä älykkyys ei tee ihmistä vielä moraalisesti tai eettisesti "laadukkaaksi" tai edes mukavaksi kanssaihmiseksi.
Minusta ainakin tällainen ihmisten kategorinen jaottelu hyviin ja huonoihin tuntuu ikävältä. Ihminen kun on niin paljon muutakin kuin pelkkä koulutus tai asema työyhteisössä.
veljen kanssa oltiin kympin oppilaita. Erittäin laiskoja sellaisia. Läksyjä ei edes lukiossa tehty juuri koskaan. Kokeisiin luettiin viimeisenä iltana kymmeneltä. Mä taas uskon, että kyse on akateemisen älyn periytymisestä. Molemmat vanhemmat oli olleet tosi hyviä koulussa aikanaan.
Mä taas koin, ettei mua ainakaan toiset opettajat mitenkään suosineet. Opettajat on niin ilkeitä toisilleen, että kollegan lasta mielummin laitetaan alas kuin nostetaan. Ja ylioppilaskirjoituksethan on ihan valtakunnalliset ja arviointi varmasti objektiivinen. Itse sain kuusi ällää (vanhat ällät), pikkuveli sai neljä ällää ja kaksi eximiaa.
Heidän lapsensa ovat poikkeuksetta kympin oppilaita. Olen monesti miettinyt, onko asia tosiaan näin vai suositaanko tiettyjä oppilaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etenkin pienemmillä paikkakunnilla. Tämän olen havainnut ihan omakohtaisesti esim. stipendien jaossa.
Minä ja mieheni duunareita, lapsi luokkansa paras.
Sen allekirjoitan, mitä joku kirjoittikin, että jos vanhemmat arvostavat opiskelua/koulua, se asenne heijastuu lapsiinkin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että kun tutkittiin, mitä yhdistäviä tekijöitä mahtaa olla mielenterveyspalveluja käyttävillä helsinkiläisillä korkeakouluopiskelijoilla, ainoaksi yhdistäväksi tekijäksi löytyi opettaja-vanhempi tai -vanhemmat.
Opettaja-vanhemmista ei aina ole lapselle iloa ja hyötyä opintiellä.
Tutkitusti ÄIDIN URA periytyy. Koulussa voi toki menestyä kuka vaan, mutta malli työelämään tulee äidistä.
Olen duunariperheestä, vaan eipä niistä kympeistä koskaan kiitosta saanut. Veljeni on akateemisesti koulutettu, itselläni amk tutkinto.