Tiedän, että tätä ei saisi sanoa ääneen, mutta

minä ja siskoni akateemisia.



Meillä vanhemmat painotti koulutuksen tärkeyttä ja jos oli vaikeuksia jossain oppiaineessa hankkivat yksityisopettajan antamaan tukiopetusta, kun eivät itse osanneet ala-luokkien jälkeen meitä enää kouluaineissa neuvoa.



Vanhempien asenne merkitsi enemmän kuin se mitä he itse olivat tehneet. Ei koskaan tullut edes muuta vaihtoehtoa mieleen kuin mennä lukioon ja sitten yliopistoon.



Ja mulla sellainen ammatti, että siinä todella tarvitaan sitä "akateemisuutta" :)

Älykkyys ja näppäryys ovat vain osa totuutta.



Opettajakin on ihminen ja on valitettavaa, mutta hyvin yleistä, että vanhempien taloudellinen ja sosiaalinen asema hissaavat numeroita ylöspäin.



Ergo: akateemisten vanhempien lapsi saa vähemmällä työllä hyviä numeroita ja taputuksia päälaelle, ei-akateemisten lapset saavat huonompia arvosanoja, vaikka olisivatkin parempia oppilaita.

panostavat enemmän kouluun ja menestyvät myös paremmin. Ahkera ja motivoitunut mutta keskinkertainen pärjää paremmin kuin älykäs ja lahjakas koulunkäynnistä kiinnostumaton.



Kuitenkin se lahjakas, jota ei huvittanut päntätä teoriapainotteisessa peruskoulussa voi olla huipputekijä jollain käytännön alalla. Kuten tässäkin ketjussa on jo todettu, duunaritkin tarvitsevat nykyään kovaa osaamista. Tunarit putoavat kelkasta täysin, kuten työttömyystilastoista näkyy.

Heille on tärkeämpää, että lapsensa pärjäävät hyvin koulussa.

Toki geeneilläkin on osuutensa, mutaa luulen, että suurin syy tuohon on se, että akaateemiset vanhemmat ovat kunnianhimoisempia.

Olen itse koulutukseltani tohtori, mutta en todellakaan vaadi lapsiltani erinomaisia arvosanoja oman kunnianhimoni vuoksi. Kun on hankkinut itselleen mahdollisimman korkean koulutuksen, ei todellakaan tarvitse päteä omien lastensa koulumenestyksellä. Ylipäätään en vaadi lapsiltani sen parempia arvosanoja, kuin he pystyvät kohtuullisella ajankäytöllä saavuttamaan. Tähän asti ne ysit ja kympit ovat tosin irronneet huolestuttavan vähäisellä työnteolla.

Heidän lapsensa ovat poikkeuksetta kympin oppilaita. Olen monesti miettinyt, onko asia tosiaan näin vai suositaanko tiettyjä oppilaita.

Sama vähän sen akateemisuuden kanssa. Kummasti akateemisen lapsen numero nousee ysiin, vaikka saanut seiskoja kokeesta......

pitää työväestö tyhmänä karjana. Olette viimeinkin saaneet sen selville.

Ei sillä, että asia mua edes oikeasti kiinnostaisi. Mutta siis en edes tiedä, mistä ne voisi saada selville. Sen tiedän, että yhden oppilaan isä on nokialla (sähköpostin lopusta tuli esiin), mut sielläkin on monen koulutuksen ihmisiä.

Itse en asu samassa kaupungissa, jossa olen töissä. Koko läänissä olemme asuneet vasta kaksi vuotta. Nykyisessä asuinkunnassani asuu 55 000 asukasta ja oppilaita työpaikaani (joka on siis toisessa kaupungissa, jossa on vielä enemmän asukkaita) tulee 20 kilometrin säteellä.

t. se 200 oppilasta opettava ketjun alusta

Heidän lapsensa ovat poikkeuksetta kympin oppilaita. Olen monesti miettinyt, onko asia tosiaan näin vai suositaanko tiettyjä oppilaita.

Sama vähän sen akateemisuuden kanssa. Kummasti akateemisen lapsen numero nousee ysiin, vaikka saanut seiskoja kokeesta......

Ennen sitä kutsuttiin nimellä pärstäkerroin. Turha sen olemassa oloa on kiistää.



Siistit merkkivaatteet, äidin iso Volvo ja isän hieno ammattinimike, esimerkiksi johtaja nostaa kummasti seiskan keskiarvon kokeet todistuksessa ysiin.



Kyllä akateeminen akateemisen tunnistaa. Kivan perheen lasten numerot nousevat ainakin numerolla.



Sama ilmiö näkyy myös silloin, jos lapsi vaihtaa koulua ja tulee opettajan ryhmään uutena oppilaana.



Uusi oppilas saa huonopia numeroita, kun open tuntemat ja muutaman vuoden opetttamat lapset vaikka saisi kokeista parempia numeroita ja olisi tunnilla aktiivinen.

akateeminen tois jarupalojaan vaihdettavaks??

Joo kyllä akateemisilta lukuhommat sujuu, näin on.

Muiden hommien kanssa onkin sitten vähän niin ja näin!

Ei suju lukutoukalta:

-auton jarrupalojen vaihto

-paskaputken avaus

-kahden viikon kuoroharjoitukset lasisen laulukirjan parissa

-tarinan iskeminen,isku ja panohommat

Akateemiset ovat pääosin paskantärkeitä turhantyön tekijöitä. Maistereita ja muuta huu-haa porukkaa jolla tosipaikan tullen menee sormi suuhun ja kuratorttu pöksyyn.

Mistas duunari sais fyrkkaa lasiseen laulukirjaan jos ei

Vierailija - 06.06.10 04:12 (ID 10604886

akateeminen tois jarupalojaan vaihdettavaks??

Vaihtais vaikka turvapaikan hakijoiden tai mustalaisten jarrupaloja. Niillä tuntuu olevan fyffee. Ovat varmaan niin tarkkoi talousihmisii, et eivät laita rahaa turhuuvee.

Kun mietin omien lasten luokkakavereita, niin enemmänkin koulumenestykseen tuntuu vaikuttavan kasvatus. Moni todella hyvin koulussa menestyvä ei ole akateemisten vanhempien perheestä, mutta on myös akateemisten vanhempien-tai lähinnä toinen vanhemmista on akateeminen perheestä (joku peräti ammattikoulun käyneiden vanhempien, mutta aika moni opistoasteen ja usea myös ammattikasvattajien, kuten neuvolatätien tai opettajien lapsia).



Mutta yhteistä näillä kaikilla koulussa menestyvillä on kasvatus. Heillä säännöt ovat ehkä tiukempia (aikaisemmin kotiin kuin muut kaverit, ruoka-aika säännöllinen, vastuuta kotitöistä ja sisaruksista yms.). Tuntuu että samalla nämä lapset ovat vastuuntuntoisempia, mutta usein eivät ihan sosiaalisimmasta päästä. Jotenkin tuntuu myös että koulumenestys korreloi päinvastaisesti sosiaalisuuden kanssa.

Kotona toki arvostettiin koulutusta, mutta minua EI kotona mitenkään prepattu, opetettu mitään vastaustekniikoita tai ahdistettu kouluasioilla. Koulunkäynti oli yksinkertaisesti minulle alusta asti helppoa.

Opettajien lapsista En usko, että heitä suositaan. Mutta opettaja osaa opettaa lapsilleen vastaustekniikan.

Minä itse olen amk-ope. Olen jo kolmasluokkalaiselle opettanut, miten lukuaineen tieto pitää jäsentää. Tietenkään hän ei sen ikäisenä sitä tietoa tarvitse, koska kokeissa kysytään yksityiskohtia. Mutta näin luon edellytykset sille, että hänen tulevaisuutensa olisi helpompi.

Heidän lapsensa ovat poikkeuksetta kympin oppilaita. Olen monesti miettinyt, onko asia tosiaan näin vai suositaanko tiettyjä oppilaita.

Jos vanhempi arvostaa koulutusta on todennäköisempää, että lapsetkin sinnittelevät opinnoissaan eteenpäin vähäisemmilläkin älynlahjoilla.

Isä ainoastaan kansakoulun (vai mikä sen nimi silloin olikaan), äiti sen lisäksi talouskoulun. he kannustivat meitä kovasti ja etenkin äiti oli tarkka että läksyt tehdään ja yritetään parhaamme. Isällä ei tähän kykyjä ollut sillä hän oli aikoinaan vitosen oppilas. Omasta vähästä koulutuksesta johtuen heille opiskelu oli tärkeää.

Kaikki saimme L:n paperit (ne vanhat) lukiosta ja olemme akateemisia :)

Enpä oikein usko, että koko peruskoulun + lukion ajan olisin saanut niitä kymppejä, ja vielä lisäksi yo-kirjoituksissa laudatureja ihan sen ansiosta, että isäni oli opettaja. Tuohon suosimisteoriaan en usko pätkääkään.



Yliopistostakin valmistuin erinomaisin arvosanoin, eikä siellä kukaan opettajista tiennyt yhtään mitään perhetaustastani.

nähdä miten ammattitaitoista jälkeä saa aikaan kuukauden koulutettu akateeminen kampaaja... not.

keskiluokkaisessa ympäristössä ihmisen perimä vaikuttaa hänen menestykseensä esim. koulussa. Mutta tosi köyhässä ympäristössä, jossa ei ole mahdollisuuksia päästä eteenpäin, "hyvä perimäkään" ei auta, vaan kaikilla menee yhtä huonosti. Näin pähkinänkuoressa muistan tutkimustuloksia tiivistetyn.

Mieheni luovalla alalla ja ei akateeminen varsinaisesti, keskiarvot olivat 7 pintaan koulussa ja ei hyvä matikassa tai kielissä. Lapsensa, jotka asuvat duunariäitinsä kanssa, vetävät kielistä ja matematiikasta ysejä.

nähdä miten ammattitaitoista jälkeä saa aikaan kuukauden koulutettu akateeminen kampaaja... not.

ilman mitään koulutusta. Mutta aika usein akateeminen toimii tehtävässä, johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, eli sitä ei pääse tekemään kampaaja.

Mites minä sovin siihen? Lukutoukka, nörtti ja akateeminen koulutus. Mun harrastuksiani ovat lukemisen lisäksi mm. posliininmaalaus, puutarhanhoito, käsityöt ja huonekalujen entisöinti. Mä olen myös meidän perheen "handyman" :)



Eli jos on röörit tukossa, niin mä avaan.

"Haluaisinpa nähdä miten ammattitaitoista jälkeä saa aikaan kuukauden koulutettu akateeminen kampaaja... not."



Akateeminen voi olla vaikkapa Taikissa opiskellut kuvaamataidon oepttaja, jolla on silmää ja taitavat sormet...