Tiedän, että tätä ei saisi sanoa ääneen, mutta
olen huomannut lasteni (2 kpl) luokilla, että hyviä todistuksia saavien lasten vanhemmat ovat akateemisia. En yleistäisi sentään niin, että kaikki akateemisten vanhempien lapset saavat hyviä todistuksia enkä niinkään, että ei-akateemisten lapset eivät saisi hyviä todistuksia, MUTTA selvästi suuren osan hyviä todistuksia saavista lapsista vanhemmat ovat korkeakoulutettuja.
Nonni, saa heittää kuraa niskaan!
Kommentit (134)
Koulumenestys ja akateeminen älykkyys ovat pitkälti sama asia. Se on sitä ns. kirjaviisautta.
t. jo kouluiässä luokan priimus, akateeminen tutkinto hankittu sittemmin
(PS. EN TARKOITA, että ei-akateemiset olisivat tyhmempiä. Älykkyys ilmenee eri tavoilla, joku voi olla esim. todella lahjakas käsityöihminen, mutta eihän se lahjakkuus koulutodistuksessa näy. Itse taas olen aika onneton käsitöissä, taiteissa tms.)
Mistä muuten tiedät millaisia todistuksia lastesi luokkalaiset saa?
todistuksenjaon jälkeen. meillä lapset käyvät pientä koulua ja siksi suuri osa lapsista on hyvinkin tuttuja. Lisäksi lapset vertailevat keskenään, joten oma lapsi tietää hyvin kavereiden koulumenestyksen.
ap
Meistä ei kumpikaan ole ns akateemisen koulutuksen omaava, mutta niin vain 3-luokalle menevä poikamme vetelee aina kiitettäviä, koulu sujunut aina "kuin tanssi".
Ja tänään sai loistavan todistuksensa lisäksi myös stipendin tunnollisuudestaan sekä koulumenestyksestään.
Ehkäpä hänellä on isänsä aivot, hän on oikeastikin ns älykäs..
että voihan lasten koulumenestykseen ja lukuhalukkuuteen vaikuttaa myös malli. Itse ainakin olen innokas lukija ja uuden oppija. Mielelläni myös keskustelen lasten kanssa asioista ja vastaan kysymyksiin.
hyvä todistus ja vanhempien korkea tulotaso korreloivat suoraa keskenään.
Joo kyllä akateemisilta lukuhommat sujuu, näin on.
Muiden hommien kanssa onkin sitten vähän niin ja näin!
Ei suju lukutoukalta:
-auton jarrupalojen vaihto
-paskaputken avaus
-kahden viikon kuoroharjoitukset lasisen laulukirjan parissa
-tarinan iskeminen,isku ja panohommat
Akateemiset ovat pääosin paskantärkeitä turhantyön tekijöitä. Maistereita ja muuta huu-haa porukkaa jolla tosipaikan tullen menee sormi suuhun ja kuratorttu pöksyyn.
Oma todistukseni oli peruskoulussa vain himpun päälle 8 luokkaa, päättärissä 8.1 ja lukiossa 8.2, kirjoitin C:n paperit eli ihan keskinkertaiset. Opiskelin vasta myöhemmin maisterintutkinnon.
Lapseni (3 koululaista) sen sijaan ovat tuoneet pelkästään 9-10 todistuksia kotiin. Me vaadimme heiltä kyllä paljon ja palkitsemme kiitettävistä rahalla, joten ehkäpä tuo motivoi. Mielestäni myös kaverit vaikuttavat kyllä paljon. Ovat aktiivisia vapaa-ajallaankin, harrastavat paljon ja ovat sosiaalisia.
Heidän lapsensa ovat poikkeuksetta kympin oppilaita. Olen monesti miettinyt, onko asia tosiaan näin vai suositaanko tiettyjä oppilaita.
että sekä geenit että kasvatus vaikuttavat.
Tiedetään, että korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevien lapset menestyvät koulussa keskimääräistä paremmin.
Korkean sosioekonomisen aseman perheeseen adoptoidut menestyvät paremmin kuin mitä voisi ennustaa pelkästään heidän biologisten vanhempiensa sosioekonomisesta asemasta, eli kasvatus vaikuttaa. Kuitenkaan he eivät menesty yhtä hyvin kuin adoptioperhettä sosioekonomiselta asemaltaan vastaavien perheiden biologiset lapset. Eli perimä vaikuttaa myös.
Olemme itse akateemisia. Emme mielestämme ole mitenkään painostaneet lastamme opiskelemaan. Nyt kun hän on lukiossa, näyttää siltä, että hän itse asettaa itselleen tavoitteita. Hän on tyytymätön, kun lukion päästötoikkariin taitaa ensi vuonna tulla yksi 8 (liikunta). Muut siis parempia. Ja koulu on rankattu kaupunkimme parhaimpiin.
Mä sain ala-asteella surkeita numeroita, yläasteella paransin ja lukiossa olin kouluni kolmanneksi paras.
Ja paljon oli opettajien lapsia, joiden kehitys meni toiseen suuntaan. Ala-asteen numeroilla ei ole niin paljon väliä eikä juuri yläkoulunkaan.
Pimahtaakaan, kun ei pysty vastaamaan enää vaatimuksiin, joita vanhemmat, tai jopa he itse itselleen asettavat. Onnea vaan teille ja lapsillenne myös tulevaisuudessa.
T. Hanskat tiskiin lyönyt ent. perfektionisti
Joo kyllä akateemisilta lukuhommat sujuu, näin on.
Muiden hommien kanssa onkin sitten vähän niin ja näin!
Ei suju lukutoukalta:
-auton jarrupalojen vaihto
-paskaputken avaus
-kahden viikon kuoroharjoitukset lasisen laulukirjan parissa
-tarinan iskeminen,isku ja panohommatAkateemiset ovat pääosin paskantärkeitä turhantyön tekijöitä. Maistereita ja muuta huu-haa porukkaa jolla tosipaikan tullen menee sormi suuhun ja kuratorttu pöksyyn.
Kerrotko mikä on ns. "tosipaikka"? Olisin kiinnostunut miten sellaisessa käy.
[/quote]
Kerrotko mikä on ns. "tosipaikka"? Olisin kiinnostunut miten sellaisessa käy.
[/quote]
Tosipaikka on se, kun pitää tehdä töitä.
Maistereille on mielestään teoria hallussa, mutta kun pitää alkaa tositoimiin niin sitten huudetaankin duunari apuun: "Saa tulla pyyhkimään!"
"kahden viikon kuoroharjoitukset lasisen laulukirjan parissa"?
Tosipaikka on se, kun pitää tehdä töitä.
Kerrotko mikä on ns. "tosipaikka"? Olisin kiinnostunut miten sellaisessa käy.
Tosipaikka on se, kun pitää tehdä töitä. Maistereille on mielestään teoria hallussa, mutta kun pitää alkaa tositoimiin niin sitten huudetaankin duunari apuun: "Saa tulla pyyhkimään!"
....mitä pyyhitään ja milloin. Sen miksi voi jättää kertomatta koska duunari ei sillä tiedolla mitään tee.
;)
meillä molemmilla vanhemmilla keskiasteen koulutukset, itselläni useita tutkintoja. pojan koenumerot ja todistus kiitettäviä. tyttö oppi lukemaan viisi vuotiaana ja ensimmäisen luokan tehtävät veljen vanhoista kirjoista sujuu täysin. vasta ensi syksynä menee ekalle.
[/quote]
Toisaalta duunari ei osaisi tulla pyyhkimään ellei akateeminen kertoisi....mitä pyyhitään ja milloin. Sen miksi voi jättää kertomatta koska duunari ei sillä tiedolla mitään tee. ;)
[/quote]
Täytyy olla vähintään akateminen loppututkinto, jotta ymmärtää yllä esitetyn (epä)logisen päätelyketjun.
Täs taitaa olla koko jutun pointti: Miks maisteri ei pyyhi itse, jos tietää mitä pitää pyyhkiä ja milloin?
Akatemiset on pääsääntöisesti onnettomia tunareita ja tärkeilijöitä, jotka eivät tunnista avuttomuuttaan ja luulevat olevansa muita ihmisiä parempia.
Pokkeuksiakin on, mutta aika harvakseltaan.
.
Tätä ei ehkä saisi sanoa, mutta sääliks käy
t. akateemisesti koulutettu hikipinkojen äiti
Heille on tärkeämpää, että lapsensa pärjäävät hyvin koulussa.
Toki geeneilläkin on osuutensa, mutaa luulen, että suurin syy tuohon on se, että akaateemiset vanhemmat ovat kunnianhimoisempia.
Mistä muuten tiedät millaisia todistuksia lastesi luokkalaiset saa? Ei kai opettaja kerro keskiarvoja jakaessaan todistuksia?
Itselläni ei ainakaan ole hajuakaan siitä millaisia todistuksia muuta lapset saa.