Lue keskustelun säännöt.
Tiedän, että tätä ei saisi sanoa ääneen, mutta
05.06.2010 |
olen huomannut lasteni (2 kpl) luokilla, että hyviä todistuksia saavien lasten vanhemmat ovat akateemisia. En yleistäisi sentään niin, että kaikki akateemisten vanhempien lapset saavat hyviä todistuksia enkä niinkään, että ei-akateemisten lapset eivät saisi hyviä todistuksia, MUTTA selvästi suuren osan hyviä todistuksia saavista lapsista vanhemmat ovat korkeakoulutettuja.
Nonni, saa heittää kuraa niskaan!
Kommentit (134)
61/134
|
05.06.2010 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
ja siivous/puhtaanapitoala on niitä herkimmin "parempien" ihmisten hampaisiin joutuvia aloja muutenkin, ei käy kiistäminen. Sinunkin asenteestasi huomaa selkeästi, että pidät siivoustyötä tyhmien ihmisten alana, jotka eivät muualla pärjäisi ja jotka ovat suunnilleen joutuneet (huom.) ottamaan vastaan sitä työtä, mitä heille on tarjottu. Onneksi olet väärässä. Ilman siivoustyön ammattilaisia maailma olisi todella likainen paikka, usko huviksesi.
Laitossiivouksen perustutkinto on yhtä ammatillinen tutkinto kuin "oikeita taitoja vaativa kirvesmiehen ammattikin". Ainoana eroavaisuutena se, että jälkimmäisen työn edustajan työn jälkeä ihaillaan välittömästi, ensimmäisen ei käytännössä pahemmin edes huomata jokapäiväisessä elämässä.
Laitoshuoltajan ammattitutkinto muodostuu joka tapauksessa seuraavista osa-alueista: 1) SIIVOUSPALVELUJEN TUOTTAMINEN: * Laitossiivouksen tekniikka * Ergonomia, työsuojelu, työkyvyn ylläpito * Ympäristölähtöinen työskentely * Laitoshygienia/hygieniapassi * Oman työn suunnittelu ja mitoittaminen * Työssäoppiminen ja tutkintosuoritus ja 2) PERUSSIIVOUSPALVELUT: *Erityyppisten asiakaskohteiden siivous * Kustannuslaskenta ja taloudellinen toiminta * Ensiapu 1 * Työssäoppiminen ja tutkintosuoritus. VALINNAISET OSAT (valittava 3) * Aula- ja kokouspalvelut , * Ateriapalvelut, * Erityiskohteiden siivouspalvelut, *Huolenpitopalvelut, * Kielitaito palvelutilanteessa, * Kiinteistönhuoltopalvelut, *Tekstiilienhuoltopalvelut , * Viherkasvien huolto ja asiakastilojen viihtyisyydestä huolehtiminen , *Välinehuoltopalvelut, * Ympäristönhuoltopalvelut, * Yrittäjyys puhdistuspalvelualalla.
Akateeminen voi noin yleisesti hoitaa lähes minkä tahansa duunarihomman max. kuukauden koulutuksella. Duunari ei voi vastaavasti hypätä akateemiseen hommaan. Siinä se ero on - akateemiset työt yksinkertaisesti vaativat enemmän koulutusta, ja siihen ei kaikista ole.
Niin se vain on.
Ei edes duunari itse voi, saati pääse (= päästetä) hoitamaan niitä duunarihommia max. kuukauden koulutuksella, saati sitten alalle täysin kouluttamaton ihminen, vaikka olisi kuinka akateeminen hyvänsä. Niin se vain on.
Aloita ottamalla selvää eri ammatillisten oppilaitosten koulutusten pituus. Kun olet löytänyt sen linjan, jossa oikeasti voidaan opiskella ammatti max. kuukauden koulutuksella, mikäli on valmiiksi akateeminen, niin ilmoittele asiasta tännepäin!
Sinulla täytyy sitten olla faktatietoa ja mustaa valkoisella todisteena.Perustele!
että sitä tarvii vuosikausia opiskella? Samoin joku kaupan kassa, senhän oppii tunnissa mitä siinä pitää tehdä, jos on normaaliälyinen. Toki tietenkin joku kirvesmies tai muu oikeita taitoja vaativa ammatti on eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puolesta. Yksi ns. 'akateeminen' sukulainen ylvästelee hankkimallaan tittelillä ja ansioilla, palkalla jne. Hän voi mielestään hypätä mihin tahansa ammattiin ylivertaisen älynsä ansiosta.
On vieläpä opiskellut sivuopintoina minun ammattiani vastaavia opintoja (haukuttuaan aikansa mun alaa), näyttääkseen mulle etten ole mitään ja mun ala on paska koska en ole akateeminen. Ja hän näinollen opiskelee mukamas vasemmalla kädellä sitä mitä minä teen päätoimisesti.
Tällaista se teettää joillakin.
Mutta toivoakseni tämä tyyppi on poikkeus joukossa, tunnen nimittäin paljon hyviä tyyppejä kaikilta ammattialoilta. :)
Nimenomaan, normaaliälyinen ihminen oppii esimerkiksi kirvesmiehen, maalarin hommat kuukauden koulutuksella. Maanviljelijän ammatti ei ole duunariammatti, sitä ei opi kuukaudessa.
<a href="http://www.salpaus.fi/opiskele/etsi/?kurssiid=163&bu=/rakentaminen_lvi/…" alt="http://www.salpaus.fi/opiskele/etsi/?kurssiid=163&bu=/rakentaminen_lvi/…">http://www.salpaus.fi/opiskele/etsi/?kurssiid=163&bu=/rakentaminen_lvi/…;
Linkin mukaan kirvesmieheksi erikoistutaan. Peruskoulutus on rakennusalan perustutkinto, jonka kesto on 120 opintoviikkoa.
<a href="http://www.amisto.fi/fi/mihin_ammattiin/maalari/" alt="http://www.amisto.fi/fi/mihin_ammattiin/maalari/">http://www.amisto.fi/fi/mihin_ammattiin/maalari/</a>
Samoin lukuisista maalarin perustutkinolinkeistä kävi ilmi, että kesto on myös kaikkiaan 120 opintoviikkoa.
En hetkeäkään usko, että yksikään akateeminen ihminen hallitsee pelkän akateemisuutensa takia kirvesmiehen tai maalarin "hommat" kuukaudessa, jos kriteereinä pidetään rautaista ammattitaitoa.
Sen sijaan kirvestä ja pensseliä voi tietenkin kuka tahansa heiluttaa mielin määrin muuten vaan kuukauden päivät maksua vastaan ja kuvitella sitten pienessä päässään olevansa täysin valmis ammattilainen.
Mitenkäs se sanonta menikään: tyhjät kattilat ne eniten kolisee?
Eihän kaikki ihmiset joilla olisi "akateemista pätevyyttä" kuitenkaan hanki sitä akateemista tutkintoa. Itselläni on monia ystäviä jotka olivat koulussa todella huippu oppilaita ja kirjoittivat L ja E:n paperit. Rahkeita yliopistoon olisi varmasti ollut. Silti nämä tyypit eivät menneet yliopistoon. Yksi koki sairaanhoitajan kutsumus ammatikseen, yksi lähti opiskelemaan kuvataidetta ammattikouluun...
(No en sitten tiedä mikä heidän vanhempiensa koulutus taso oli, jos on siitä kiinni).
minun mieheni on juristi, mutta maatalon poika, joka edelleen viettää mielellään vapaa-aikaa kumisaappaissa halkoja hakaten tai metsästyshommissa tms.
Ihmisestä tulee akateeminen vasta yliopiston jälkeen, ja sitä ennen monet ovat ehtineet jo oppia elämässä yhtä jos toistakin. Ei se akateemisuus ihmistä muuta huonompaan suuntaan. Taitaa olla kateellisten panettelua.
Itse en ole akateeminen, enkä vielä osaa kommentoida koulumenestysasiaa, kun ovat vielä pieniä. Kunhan parhaansa tekevät, se riittää.
Kerrotko mikä on ns. "tosipaikka"? Olisin kiinnostunut miten sellaisessa käy.
Tosipaikka on se, kun pitää tehdä töitä. Maistereille on mielestään teoria hallussa, mutta kun pitää alkaa tositoimiin niin sitten huudetaankin duunari apuun: "Saa tulla pyyhkimään!"
mutta akateeminen saa siitä hyvästä reippaasti paljon parempaa palkka kuin duunari.
t. paperimiehen tytär
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olevien lapsien elämänasenne näkyy opettajallekin.
Ei tämä kaikkai tietenkään sataprosenttisesti koske, mutta akateemisista huokuu enemmän sitä "porvariston hillittyä charmia", jota ei "tunkiopelleillä" sillä tavalla luonnostaan ole.
Arvosanoihin kun eivät vaikuta ainoastaan koearvosanat vaan myös aktiivisuus tunnilla, yhteishengen kohottaminen ja asioiden eteenpäin vieminen.
Sellainen "ruotsalaisen kansankodin turvallisuuden luominen" onnistuu jo lapsilta, jos on onnistuakseen.
Jostain syystä ruotsalaiset aina voitavat suomen jääkiekossa, vaikka olisivat kolmanne erän puolivälissä 2-5 tappiolla.
Tällaiset asenne asiat opitaan kotoa ja osa lapsista tuo tuota asennetta kouluuun "kodin perintönä" toiset taas eivät.
Voihan se olla sitä niin sanottua pärstäkerrointakin, mutta kyllä maailma on kivempi elää sellaisella pärställä, joka on postiviivinen ja jolla aina voitetaan ne tiukat jääkiekkopelit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itselläni ei ole vielä ammatillistakoulutusta, mutta hoitovapaan jälkeen olisi tarkoitus sellainen hankkia. Yliopisto olisi suuri haave, ja sinne yritän, mutta voi hyvin olla etten sinne kuitenkaan pääse.
Jos sitten päädyn hankkimaan alemman tasoisen koulutuksen, niin tuleeko lapsestanikin luuseri?
Varmaan pakko vängätä sinne yliopistoon sitten, ettei vain arvoni ihmisenä laske entisestään..
ei osata edes lainata edellisiä viestejä niin, että oma viesti tulisi ymmärrettäväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Av-mammojen mielestä älykäs ja akateeminen ovat synonyymejä. Ja päinvastoin.
Sen kyllä uskon, että fiksujen, sivistyneiden ja myös jollain tavalla taloudellisesti menestyneiden vanhempien lapset ovat koulussa parempia kuin lusmujen kännikalojen ja pitkäaikaistyöttömien ongelmapesäkkeiden lapset. Siihen sisältyy niin monta asiaa, kuten vanhempien osoittama kiinnostus lasten koulunkäyntiä kohtaan ja yleinen sivistystaso. Akateeminen loppututkinto ei kuitenkaan ole viimeksimainittujen synonyymi.
siinä vaiheessa kun lapsi aloittaa koulun!
Sanoisin kuitenkin ennemmin, että kodin asenne näkyy opettajille enemmän kuin vanhempien koulutustaso. Akateemisten vanhempien lapsi ei automaattisesti ole opettajien lellikki, eikä duunariperheen lapsi saamaton ja tyhmä vätys. Korjaa, jos olen väärässä.
Tuosta "porvariston hillitystä charmista" ja "tunkiopelleistä" olen kyllä itse nähnyt niin montaa variaatiota, että voin omasta puolestani sanoa, ettei kodin taustatekijöillä - pääasiassa vanhempien koulutuksella ja statuksella - ole paljoakaan virkaa sen edessä, kuinka lapsi tai lapset heidän selkiensä takana käyttäytyvät koulumaailmassa ja maailmassa yleensä.
Opettajien edessä oppilaat voivat olla kuinka mielisteleviä hyvänsä, vaikka muutoin käyttäytyisivät kuin härskit siat. Opettajien helmasynti lienee se, että he arvostelevat vain kaiken opetustilanteissa näkemänsä, eivätkä läheskään aina näe todellisuutta mielistelevien (ja charmanttien) naamojen takaa. Tietenkin voi kysyä, tarvitseeko nähdäkään, mutta jos minulta kysytään, niin tarvitsee todellakin.
Kauhua levittävillä ns. hyvien perheiden lapsillakin saattaa olla vuodesta toiseen käytösnumerona 10, vaikka käyttäytyisivät toisia kohtaan suorastaan säälimättömän sadistisesti - sitä kuulua "hillittyä charmia" käyttäen, joka "porvaristolta" onnistuu luonnostaan oikein mallikkaasti. Sitenhän opettajia ollaan "juksattu" kautta maailmanhistorian.
Aikoinaan jouduin sivusta seuraamaan, kun joukko diplomaatti,- lääkäri,- ja liikemiesten lapsia sekoili huumeiden kourissa saaden vain ja ainoastaan pahaa aikaan, niin itselleen kuin muille. Mikäs oli sekoillessa, kun vanhempia ei ollut mailla eikä halmeilla ja rahaa sai jopa pyytämättäkin aina muutaman tonnin kerrallaan.
Onko sekään nyt sitten sitä hyvää elämää...Mihin ne akateemiset vanhemmat oikein pyrkivät? Heidän lapsensa asuivat ties kenen nurkissa, kieltäytyivät työnteosta, eivätkä kunnioittaneet ketään - edes itseään, loppupeleissä.
Joku tällä Aihe Vapaa- palstalla - en nyt muista, oliko tässä ketjussa vai josain toisessa - sanoi hyvin, että vanhemmat voivat näyttää lapsilleen tien, mutta eivät voi pakottaa heitä kulkemaan sitä.
Akatemisessa perheessä olevien lapsien elämänasenne näkyy opettajallekin.
Ei tämä kaikkai tietenkään sataprosenttisesti koske, mutta akateemisista huokuu enemmän sitä "porvariston hillittyä charmia", jota ei "tunkiopelleillä" sillä tavalla luonnostaan ole.
Arvosanoihin kun eivät vaikuta ainoastaan koearvosanat vaan myös aktiivisuus tunnilla, yhteishengen kohottaminen ja asioiden eteenpäin vieminen.
Sellainen "ruotsalaisen kansankodin turvallisuuden luominen" onnistuu jo lapsilta, jos on onnistuakseen.
Jostain syystä ruotsalaiset aina voitavat suomen jääkiekossa, vaikka olisivat kolmanne erän puolivälissä 2-5 tappiolla.
Tällaiset asenne asiat opitaan kotoa ja osa lapsista tuo tuota asennetta kouluuun "kodin perintönä" toiset taas eivät.
Voihan se olla sitä niin sanottua pärstäkerrointakin, mutta kyllä maailma on kivempi elää sellaisella pärställä, joka on postiviivinen ja jolla aina voitetaan ne tiukat jääkiekkopelit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No yhteenvetona voisin tästä ketjusta sanoa, että duunaritaustalla ei osata edes lainata edellisiä viestejä niin, että oma viesti tulisi ymmärrettäväksi.
Minä olen kyllä ymmärtänyt kaikki viestiketjun viestit ihan hyvin. Eihän siihen tarvita kuin vähän ajattelua ja loogista päättelykykyä, niin asia on täysin selvä.
T. Duunari
Akateemisten vanhempien lapsi ei automaattisesti ole opettajien lellikki, eikä duunariperheen lapsi saamaton ja tyhmä vätys.
Onko suomen kansa tosiaan nykyään jakaantunut kahtia ryhmiin "akateemiset" ja "duunarit".
MISSÄ te oikein elätte!?!? Ette varmaankaan samassa maassa kuin minä!
Tunnen itse sangen vähän ihmisiä, joiden perheissä olisi joko kaksi akateemisen loppututkinnon suorittanutta tai kaksi duunariammatissa toimivaa vanhempaa. Asiat eivät todellakaan ole noin yksiuloitteisia - paitsi ehkä joidenkin näiden ääripäiden edustajien mustavalkoisessa maailmassa.
Jos minä ja mieheni olemme akateemisia ja olemme tarpeeksi yksinkertaisia ja laput silmillä kulkevia, voimme toki kuvitella, että kaltaistemme perheiden lisäksi on vain "duunariperheitä". Ehken ole kuitenkaan ennen av-palstaan tutustumistani osannut kuvitellakaan jonkun elävän sellaisessa kuvitelmassa, ja varsinkaan korkeammin koulutettujen elävän sellaisessa pimennossa. Enkä myöskään ole osannut ajatella kouluttamattomien duunariammattilaisten uskovan, että kaikki muut paitsi heidän kaltaisensa ovat "akateemisia".
Naurattaa, oikeasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ihmettelen, mistä sä tiedät lastesi luokkakaverien vanhempien koulutustason? En mä ainakaan tiedä.
Meidän lapset käyvät pientä koulua. Alueella tunnetaan toisemme aika hyvin. En tietenkään kaikkien tiedä, mutta aika suuren osan kuitenkin. ap
Hyvä sinä!
[i Enkä myöskään ole osannut ajatella kouluttamattomien duunariammattilaisten uskovan, että kaikki muut paitsi heidän kaltaisensa ovat "akateemisia".
Naurattaa, oikeasti!
ja meidän lapsi sai stipendin ja on arvosanoiltaan luokkansa parhaimpia.
Kyllä duunaritkin arvostavat koulutuksen päälle. Ja onhan niitä paljon sellaisia duunarihommia jotka vaativat vankaa pätevyyttä.
Itse kyllä hoidan akteemisen töitä ilman tutkintoa.
Vätän, että normaaliälyllä varustettu duunari pärjää akateemisesti koulutettujen ammattilaisten duunissa paremmin, kuin akateeminen lukutoukka duunarin hommissa.
Normaaliälyinen duunari pärjää loistavasti 1kk perehdytyksellä seuraavissa hommissa:
-terveyskeskuslääkäri
-opettaja
-sääprofeetta
-toimittaja
-hovioikeuden presidentti
-ministeriön pääjohtaja
-presidentti
hyvin harva edellämainituista ammattiryhmien akateemisista pystyy hoitamaan kuukauden koulutuksella päivääkään seuraavia hommia:
-putkimies
-maalari
-hitsari
-kivimies
-teollisuussiivooja
-eläintenhoitaja
-seppä
-paperimies
-ambulanssikuski
-palomies
Yliopiston penkin hieromisesta ei oikeesti ole monella alaalla mitään hyötyä.