Kauheimmat kampaamokokemukset tänne!
Usein kampaajalla käydessä herää kyllä kysymys, että mitä ihmettä siellä kampaajakoulussa oikein opetetaan vai opetetaanko mitään?! Eivätkö kampaajat osaa arvioida, mikä kampaus sopii asiakkaalle ja mikä ei? Ja minkä ihmeen takia kampaajat eivät sano mielipidettään, jos asiakas ehdottaa jotain ihan hölmöä?
Minun eräs kauheimmista kampaamokokemuksistani sijoittuu teinivuosiin, toivottavasti niistä ajoista on ammattitaito kampaajilla kohentunut: Siihen aikaan oli muodissa tyvikohotus, ja minä tietysti halusin tuuheutta ja ilmaa päätä myöden meneviin hiuksiini. Kampaaja ehdotti, että laitetaan tätä tyvikohotusainetta myös koko hiuksiin, ja rullasi hiukset rullille. Ei tullut teinin mieleenkään epäillä kampaajan ammattitaitoa, ja lopputulos oli luonnontaipuisissa hiuksissa kuin permanentti. Ja aivan hirveä sellainen. Eihän sille voinut mitään tehdä! Itku siitä tuli. Kiitos vaan kovasti, vieläkin ärsyttää.
Kommentit (1073)
Teinivuosina oli muotia permanentti ja tasapitkä leikkaus. Pyysin sellaista, mutta kampaaja olikin leikellyt tukkani palloksi. Itku kurkussa sanoin että mähän pyysin tasapitkää. Kampaaja selitti miten se nousee tälleen kauniimmin. Sain hävetä sitä kunnes päälikarvat kasvoi sen verran pitemmäksi, että siitä sai toisessa kampaamossa leikattua polkkatukan.
Kerran kampaaja raidoitti pitkän tukkani myssyllä ja lopputuloshan oli pilkullinen! Varmasti huomasi sen, mutta ei ollut huomaavinaan. Kun itse näin sen peilistä, hän oli kamalan hämmästynyt ja "korjasi" sitten saksimalla sieltä täältä päälihiuksia pois, ettei ne pilkut näkyisi! Pilkut muuten näkyi silti ja se näytti ihan hirveeltä koko tukka.
Yhden kerran kampaaja käräytti folioraidat ihan purkaksi, eikä päänahka oikein toipunut siitä ikinä, vaan siellä on nyt vuosikausia kohta, josta uusikin tukka on haperaa. Rupesi tekemään kesken raidoituksen kestoväriä ripsiin ja kulmiin, eikä mitä ilmeisimmin oikein osannut sitäkään, kun aikaa kului ja kului...
En enää ikinä mene kampaamoon, vaan kaveri saa leikata keittiösaksilla. Mulle riitti ammattilaisten ammattitaito.
Tämä tapahtui ennen näitä kamalia sivu ja ympäripään kaljuja/päälaen tupsuja. Pyysin kampaajalta niskatukkaan takaraivoa korostavan leikkauksen, siis päältä pidempi ja ohenee niskaan. Jotain touhusi ja selitti koko ajan enkä tietenkään nähnyt niskaan. Liippasi tukan juurta myöten lähes päälaelle ja loppuhiukset jäi kuin porrastettua siihen yläpuolelle. Melkein itkin kun näin lopputuloksen. Ei enää siihen kampaamoon. Onneksi tiukka kasvoi melko pian niin, ettei porrastus erottunut niin selvästi. Muotoiluaineita kului rutkasti, kun yritin korjailla tilannetta. Hävetti olla töissä, missä ei voinut edes mitään päähinettä pitää. Huoh!
Vierailija kirjoitti:
Teinivuosina oli muotia permanentti ja tasapitkä leikkaus. Pyysin sellaista, mutta kampaaja olikin leikellyt tukkani palloksi. Itku kurkussa sanoin että mähän pyysin tasapitkää. Kampaaja selitti miten se nousee tälleen kauniimmin. Sain hävetä sitä kunnes päälikarvat kasvoi sen verran pitemmäksi, että siitä sai toisessa kampaamossa leikattua polkkatukan.
Kerran kampaaja raidoitti pitkän tukkani myssyllä ja lopputuloshan oli pilkullinen! Varmasti huomasi sen, mutta ei ollut huomaavinaan. Kun itse näin sen peilistä, hän oli kamalan hämmästynyt ja "korjasi" sitten saksimalla sieltä täältä päälihiuksia pois, ettei ne pilkut näkyisi! Pilkut muuten näkyi silti ja se näytti ihan hirveeltä koko tukka.
Yhden kerran kampaaja käräytti folioraidat ihan purkaksi, eikä päänahka oikein toipunut siitä ikinä, vaan siellä on nyt vuosikausia kohta, josta uusikin tukka on haperaa. Rupesi tekemään kesken raidoituksen kestoväriä ripsiin ja kulmiin, eikä mitä ilmeisimmin oikein osannut sitäkään, kun aikaa kului ja kului...
En enää ikinä mene kampaamoon, vaan kaveri saa leikata keittiösaksilla. Mulle riitti ammattilaisten ammattitaito.
Joskus se kaveri on tosiaan leikkaajana parempi vaihtoehto :)
Mä en ole ikinä lähtenyt kampaajalta tyytyväisenä, vaikka mielestäni en ole mitään ihmeitä pyytänyt. Aina on leikattu liikaa / huonosti värjätty tai muuta.
Ko. ihminen on jo siirtynyt eläkkeelle eli en tee hänen bisnekselleen mitään haittaa vaikka joku hänet tunnistaisikin:
Eräs varsinaissuomalainen parturikampaaja oli niin, niin, niin negatiivinen että sitä oli vaikea parin ekan käynnin aikana uskoakaan. Kun uskoin, lakkasin käymästä. Hänellä oli tarve puhua, ja hän puhui pelkkää pahaa: nuoriso oli hanurista, samoin aikuiset, ja eläkeikää lähestyvät (paitsi hän itse) ja eläkeläiset. Vauvoja ei sentään tainnut haukkua missään vaiheessa. Samoin parturikampaajat olivat ainut ammattiryhmä josta ei irronnut mitään negatiivista, kaikista muista kylläkin, mikä vain puheeksi sattui tulemaan. Liikenteessäkin hän oli ainoa kohtuun ja järjen edustaja, kaikki muut väheksyivät häntä ja jyräsivät päälle.
En ole ihan taidoton mitä keskustelukykyyn tulee, mutta tässä tapauksessa kävi niin että täysin riippumatta aloituksesta hän käänsi keskustelun parin ekan lauseen jälkeen valittamiseen, muiden syyttelyyn ja mustan maailmankuvan maalailuun.
Melko raskasta.
Mulla ei kyllä mene tajuntaan se, että jos kampaaja päivittelee asiakkaansa hiusten huonoa kuntoa tai että ”pitäisi useammin käydä”. Eikö se yksikin kerta, mikä on juuri meneillään, ole kuitenkin parempi kuin että ei kävisi koskaan? Kaikilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta käydä kuin esimerkiksi vain kerran tai kaksi vuodessa. Jos tässä koitan kuvitella, miten itse toimisin jos olisin kampaaja, koittaisin asiakkaalle luoda kampaajahetkestä kaikin puolin mahdollisimman positiivisen kokemuksen. Koska ihan näin maalaisjärjellä ajateltuna, tuollainen kokemus nostaa todennäköisyyttä sille että asiakas tulee takaisin varmasti epämukavaa kokemusta enemmän. Vaikka asiakkaalla olisi millainen hampputukka tai hiirenhäntä, aina voi koittaa keksiä jonkun positiivisen kehun.
Minulla on arpi päässä ja päänahka melko herkkä arven läheltä. Tämän otan aina puheeksi kampaajalla ja pyydän olemaa varovainen. Mainittakoon että ennen arven saamista päänahkani kyllä kesti vaikka ja mitä enkä hätkähtänyt pienestä takusta ja repimisestä. Toisin on nyt. Silti joillekin kampaajille on vaikeaa olla varovaisia päänahan kanssa. Kun asiasta mainitsen, varovaisuus kestää juuri sen muutaman minuutin ja taas unohtuu. Tässä vaiheessa äänestän jaloillani enkä toiste enää tule. Terkut vaan tutuille!
Minulla oli tumma tukka ja kävin värjäyttämässä tyvikasvun kampaajalla. Tutussa paikassa oli monta kampaajaa ja ei ollut väliä kenellä kävi, jälki oli hyvää. Kerran sinne oli tullut uusi tyyppi ja aikani oli hänelle. En tajua miten sai tyvestä vaaleamman kuin lopusta tukasta. Aina ennen koko tukka oli samaa väriä käynnin jälkeen, En kehdannut valittaa, nuori kun olin.
Taas kun oma tukka oli kasvanut menin laittamaan värin. Sama tyyppi oli kampaajana. Nyt tuloksena oli tukka, jossa nykyinen tyvikasvu oli värjätty vähän tummemmaksi, välissä 2cm palkki sitä edellistä tyvikasvua ja lopputukka ruskea. Kolme raitaa vaakatasossa. Näytti ihan hirveältä ja oli joku menokin tiedossa.
Kaverien pakottamana soitin kampaamon omistajalle, joka pokkana kysyi etteikö ollut tarkoitus laittaa laakaraidat? No ei todellakaan ollut. Väännön jälkeen eri kampaaja korjasi värin ja tämä oli viimeinen käynti tuossa paikassa.
Mulla oli 17-vuotiaana tummanruskeaksi värjätty tukka ja halusin siitä platinanvaalean tummalla tyvellä trendin mukaisesti: https://images.app.goo.gl/5tgc6XP47RnavwL16
Joo, tyhmä idea, mutta meninpä sentään parturiin teettämään tämän muodonmuutoksen.
Virhe.
Tukka vaalennettiin kahdesti n. 6 tunnin operaation aikana jonka jälkeen arkaan päänahkaan lyötiin väri tumman tyven saamiseksi. Tämä oli toki tarkoituskin, mutta päänahkaa alkoi kirvellä ja särkeä jumalattomasti, ei siis mitään tavallista aristusta. Sanoin, että nyt sattuu tosi paljon että ei varmaan oo ihan normaalia. Parturi vastasi naureskellen tyyliin että eikö olekin hassua mitä me naiset kauneuden eteen tehdäänkään. :D Oli kuulemma normaalia että sattuu. Kun väri oli vaikuttamassa, musta tuntui että myös mun hengittäminen vaikeutui ja mietin että olenkohan pyörtymässä. Olin idiootti enkä kehdannut sanoa asiasta. Myöhemmin tajusin, että kyseessä saattoi olla allergiakohtaus, mikä on aika vakava juttu.
No, väri pestiin viimein ja lopputulos värin puolesta oli ihan ok. Päänahkaan sattui edelleen mutta olin niin huojentunut hengenahdistuksen lakkaamisesta, että lähdin vain saman tien kotiin. Jo kotimatkalla huomasin, että päänahkani vuoti kirkasta nestettä joka hyytyi kokkareiksi hiusten tyveen. Seuraavana päivänä päänahka oli aivan täynnä rupia. Se oli pelottavaa, mutta ehkä viikossa päänahka onneksi parani. Jälkeenpäin olen miettinyt, onko parturilta muka voinut jäädä huomaamatta päänahasta valuva neste? Todellako hän sivuutti noin vakavan reaktion?
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei kyllä mene tajuntaan se, että jos kampaaja päivittelee asiakkaansa hiusten huonoa kuntoa tai että ”pitäisi useammin käydä”. Eikö se yksikin kerta, mikä on juuri meneillään, ole kuitenkin parempi kuin että ei kävisi koskaan? Kaikilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta käydä kuin esimerkiksi vain kerran tai kaksi vuodessa. Jos tässä koitan kuvitella, miten itse toimisin jos olisin kampaaja, koittaisin asiakkaalle luoda kampaajahetkestä kaikin puolin mahdollisimman positiivisen kokemuksen. Koska ihan näin maalaisjärjellä ajateltuna, tuollainen kokemus nostaa todennäköisyyttä sille että asiakas tulee takaisin varmasti epämukavaa kokemusta enemmän. Vaikka asiakkaalla olisi millainen hampputukka tai hiirenhäntä, aina voi koittaa keksiä jonkun positiivisen kehun.
Siis tätä olen myös ihmetellyt että kampaaja päivittelee asiakkaan hiusten huonoa kuntoa. Siis kun oikein päivittelemällä päivitellään ja huokaillaan koko käynnin ajan kuinka kamalat nää hiukset oikein on. Kaverini kävi joskus kampaajalla haukuttavana. Kaverillani oli oikeasti kauniit ja hyväkuntoiset hiukset, ei värjännyt tai käsitellyt niitä juurikaan, pari kertaa vuoteen saattoi näyttää niille suoristusrautaa tai kiharrinta. Huonot latvat leikattiin aina pois, kaikinpuolin siistin ja hyväkuntoisen näköiset hiukset. Kampaaja oli kuulemma haukkunut kaverin hiukset ihan hirveän huonokuntoisiksi, oikein teatraalisesti nosteli ja hoki "kato nyt kuinka kamalat!".
Ei enää ikinä mennyt takaisin. Olen kuullut samaa muiltakin jotka ovat sinne eksyneet että riippumatta hiusten kunnosta ne haukutaan niin hyvin kuin kerkeää :/
Siis nuohan kampaajat jotka tärvelee toisen hiukset niin pitää ihmisiä tyhminä olettaen ettei huomaa jos nyt sattuu vähän menemään pieleen.
Tyhmintä tietysti et ihmiset jotka huomaa ettei mennyt sinnepäinkään ovat hiljaa ja maksavat ja sit jälkikäteen kun on liian myöhäistä valittavat
Tapahtui teini-iässä ammattikoulun kampaamossa. Kaveri suositteli siellä opiskelevaa tuttuaan, joka olikin saanut ihan kivan näköiseksi kaverini hiukset. Minun tuurillani kampaajaopiskelija riiteli poikaystävänsä kanssa puhelimessa (siihen aikaan oli lankapuhelin ja joita käytettiin kolikoilla) ja hän kysyi haittaako, jos käy äkkiä puhumassa poikaystävälle. Minä auliisti annoin niin tehdä ja odottelin keskeneräisen permanentin kanssa. Loppujen lopuksi puhelinsoittoja oli useampia ja keskittyminen työhön miinus nolla. Lopputulos oli osa hiuksista suoria, osa laineina ja osa aivan kikkaraa totaalikuivaa käkkyrää. VAlitin asiasta opettajalle, joka totesi ettei pitkiä hiuksiani pelasta kuin leikata ne lyhyeksi. Se oli eka ja vika kerta amiksen kampaamolinjalla.
Toinen kerta oli ammttilaisella. En tiedä miksi annoin kampaajalle vapaat kädet. En edes vaivautunut seuraamaan peilistä hänen työtään, vaan juttelin iloisena kun kiva kampaaja oli noin muuten. Hänestä miulle sopi parin sentin pätkiksi kynityt lyhyet hiukset, mutta olen edelleenkin eri mieltä muutaman kymmenen vuoden jälkeen.
Juuri siksi käytän yhtä ja samaa kampaajaa vuodesta toiseen, ettei ylläreitä enää.
Vaaleat raidat , jotka ovat puhtaanvaalat ja luonnollisesti häivytetty tuntuvat olevan ihan mahdoton tehtävä suurimmalle osalle kampaajista.
Joko saat keltaiset, harmaat tai vihertävänsinertävän sävyiset raidat tai palkkimaiset, 2cm tarkkana rajana tyvestä lähtevät luonnottomat raidat.
Kun valitin kampaajalle, että näyttää kun viivottimella olisi vedetty viiva, mistä alkaen raidat lähtee: "raja väkisin jää", eivät ole Suomessa kuulleet kaikkialla HÄIVYTYSTEKNIIKOISTA.
Kun raidat oli sävytetty tunkkaisen vihertäväksi: "raidat on pakko sävyttää, ettei ole keltainen!!"
En tajua ,miten ne hemmetin vaaleat raidat voi olla niin vaikea tehtävä? Itsellä tummanvaalea oma väri, luulisi olevan helppo tehtävä saada perus puhtaanavaaleat raidat! Mutta ei! Valmiiksi vaaleaan tukkaan ei vaan jostain syystä saa, mutta muualla melkein mustasta tukasta saa puhtaan vaalean!
Pahiten on epäonnistunut KAIKKI pyynnöt saada "lowlightseja" eli tummempaa raitaa: koko tukka on ollut ruskean värinen ja joka kerta sävynä heinäpaali: oranssihtavanvihertävän haalean ruskea!
Ainut vaihtoehto on ollut kasvattaa platinablondi pois tyveä raidoittamalla, kun tavoitteena kaunis, luonnollinen, kirkas vaalea!
Ensi kerralla pyydän jättämään raidoista sävytyksen pois. Veikkaan että tulos olisi parempi ilman tätä sävytystä, joka vaalennuksiin aina tehdään! Siinä on mennyt useamman kerran pieleen.
Näitähän löytyy, mutta kaikkein hirvein oli, kun menin erääseen paikalliseen, vähän halvempaan kampaamoon leikkauttamaan hiuksiani. Mulla oli kuva mukana ja neuvoin tarkasti, miten sen haluan. Ajatteli, että tässä ei voi mokata. Pyysin siis, että edestä olisi vähän pidempi ja takaa lyhyempi ja pieni kerrostus.
No ihan ei mennyt putkeen, mulle leikattiin edestä lyhyt, takaa pitkä ja todella raju kerrostus, eli mulletti! Kamala lirtti takatukka 😭 näytin ihan kamalalta enkä saanut sanaa suustani. Kotona laitoin pinnejä joka puolelle ja sain kuin sainkin hiukseni ihan ok-näköiseksi. Onneksi sain laitettua ne pienelle sotkunutturalle. Kasvatin niitä muutaman kuukauden ja menin toiselle kampaajalle.
Sitten, vanhassa kotikaupungissani mulla oli oma vakiokampaajani. Aivan ihana tyyppi, mutta kerta toisensa jälkeen hän epäonnistui hiusteni kanssa. Ei niistä koskaan mitään rumaa tullut, mutta ihan erilaiset kuin pyysin (tyyliin halusin muutaman raidan, hän teki todella rumat palkit molemmin puolin päätä, siis näytti siltä, kuin itse olisin värjännyt) ja maksoi kuitenkin paljon, niin aloin käymään muualla ja saada juurikin sellaista jälkeä, kun halusin.
Suomalaisten kampaajien missio on opettaa naisille, että konstailematon, lyhyt ja käytännöllinen perustukka kuuluu kaikille. Tästä linjasta poiketaan, kun joku on valtavirtamuotia, tyyliin kouvola-tukka ja kananperseniskatukat. Tällainen tehdään, silloinkin kun asiakas kuvittelee haluavansa jotain muuta.
Välimeren maissa jokainen kampaaja olettaa naisasiakkaansa haluavan näyttää naiselliselta, seksikkäältä ja vuosiaan nuoremmalta. Jos ei tähän pysty, ei ole töitä.
sukulainen, ammattikampaaja, halusi tehdä mulle välttämättä pehmennyksen vai oliko se permamentti, siihen aikaan muotia. Hän oli aloittamassa omaa firmaa pitkän tauon jälkeen ja halusi minusta mallinuken. Hiuksia lähti päästä kun veti paplarit niin tiukalle ja leikkasi hiukset aika rumasti muutenkin lyhyeksi, tyyliin joka ei sovi mulle yhtään. Ei ottanut tästä rahaa, vaikka olisin maksanut. En käynyt hänen tuolissaan ikinä toista kertaa. Hyvä parturina, kampaajana huono. Olen kuullut ulkopuolisiltalkin, jotka eivät tiedä olevan sukua, että ei ole kovin hyvä naisten hiusten käsittelijänä. Ikävintä tossa on, että päättäjäiskuvaukset olivat viikko tuon jälkeen ja näytän edelleenki mielestäni siinä kuvassa kamalalta.
Tapahtui 90-luvun alussa pikkukaupungissa. Kampaaja arvosteli hentoa hiuslaatuani eikä suostunut tekemään tukikäsittelyä vaan halusi vain leikata hiukset. Sikäli epäloogista, että tukikäsittelyähän hiukseni olisivat tarvinneet :D
Toinen syy miksi pyysin tukikäsittelyä, oli ettei hiuksia tarvitsisi pestä joka aamu. Kampaajan mielestä silti tarvitsisi.
Hennot hiukseni siis leikattiin kerrostaen ja takaa jätettiin pidemmiksi, jolloin niitä näytti olevan vielä vähemmän.
Olin tyrmistynyt enkä kyennyt sanomaan mitään. Kampaaja totesi vaan, että tuo on muotia Lontoossa.
Pärjäsin hiusten kanssa laittamalla reilusti lakkaa kohotukseksi, kunnes ne kasvoivat sen verran, että sain otettua tukikäsittelyn toisella kampaajalla.
Muistan työkaverini, joka kertoi sanoneensa kampaajalle, että jos hiuksista tulee kiharat, hän tappaa sinut.
Sanoi toki puolileikillään. Silloin tyvikohotus tuli muotiin, mutta varmasti joku lähti kauhistuneena käkkäräpäänä.
Olen tullut tulokseen, että pakko käyttää samaa ukaasia, jos tulos näyttää kääntyvän sellaiseksi mitä ei ole pyydetty.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli 17-vuotiaana tummanruskeaksi värjätty tukka ja halusin siitä platinanvaalean tummalla tyvellä trendin mukaisesti: https://images.app.goo.gl/5tgc6XP47RnavwL16
Joo, tyhmä idea, mutta meninpä sentään parturiin teettämään tämän muodonmuutoksen.
Virhe.
Tukka vaalennettiin kahdesti n. 6 tunnin operaation aikana jonka jälkeen arkaan päänahkaan lyötiin väri tumman tyven saamiseksi. Tämä oli toki tarkoituskin, mutta päänahkaa alkoi kirvellä ja särkeä jumalattomasti, ei siis mitään tavallista aristusta. Sanoin, että nyt sattuu tosi paljon että ei varmaan oo ihan normaalia. Parturi vastasi naureskellen tyyliin että eikö olekin hassua mitä me naiset kauneuden eteen tehdäänkään. :D Oli kuulemma normaalia että sattuu. Kun väri oli vaikuttamassa, musta tuntui että myös mun hengittäminen vaikeutui ja mietin että olenkohan pyörtymässä. Olin idiootti enkä kehdannut sanoa asiasta. Myöhemmin tajusin, että kyseessä saattoi olla allergiakohtaus, mikä on aika vakava juttu.
No, väri pestiin viimein ja lopputulos värin puolesta oli ihan ok. Päänahkaan sattui edelleen mutta olin niin huojentunut hengenahdistuksen lakkaamisesta, että lähdin vain saman tien kotiin. Jo kotimatkalla huomasin, että päänahkani vuoti kirkasta nestettä joka hyytyi kokkareiksi hiusten tyveen. Seuraavana päivänä päänahka oli aivan täynnä rupia. Se oli pelottavaa, mutta ehkä viikossa päänahka onneksi parani. Jälkeenpäin olen miettinyt, onko parturilta muka voinut jäädä huomaamatta päänahasta valuva neste? Todellako hän sivuutti noin vakavan reaktion?
Voi ei! Kuulostaa kamalalta. En todellakaan ole ammattilainen, mutta eikö luulisi, ettei tuota tyveä todellakaan vaalennettaisi ensin ja sitten värjättäisiin tummaksi päälle? Vaalennushan tekee niin pahaa hiuksille ja sitten vielä turha vaalennus tässä..
Huonoja parturi kokemuksia niin paljon kertynyt, että nykyään leikkaan itse latvat ja muutoin saa olla pitkät hiukset. Tyven värjään itse reilun kuukauden välein miedoilla ja lähellä hiussävyä olevilla väreillä, välillä laitan lopuksi värin koko hiusten pituuksiin, noin joka toinen tai kolmas kerta. Mulla on hyväkuntoiset ja pitkät hiukset, jotka vaalenee kivasti latvoja kohden.