Jos puolisosi joutuisi yhtäkkiä matkalle, sairaalaan tms

1) en

2) lasten hoito olisi mahdottomuus, koska teen vuorotyötä ja mies päivätyötä, joten lapset ovat tavallisessa päiväkodissa. Ei siis ole ilta- eikä yöhoitoa lapsille.

3) äitiäni tai anoppiani

4) ihan takuulla



Jos sitten tilanne taas olisi jo tiedossa ja pystyisin ennakoimaan vaihtaisin kaikki vuoroni aamuiksi, jolloin saisin helposti paletin pyörimään yksinäni.

ja välillä on ollut pakko viettää toisella paikkakunnalla parikin viikkoa, ja selviän ihan mainiosti. ikävä tosin on kova.

niin

1) selviäisitkö yksin ilman apua viikon-pari?

2) Jos sinusta tuntuu, että et selviäisi, niin mihin asioihin tarvitsisit apua?

3) Ketä pyytäisit avuksi ja

4) saisitko varmasti apua?

1) helposti, usein näitä tilanteita tulee työmatkojen takia

2) korkeintaan koiran ulkoilutukseen, jos tilanne tulisi äkkiä

3) koiran saisin siskolleni hoitoon, muihin äkkitilanteisiin (esim. lapsen vienti ensiapuun tai muuta epätodennäköistä) lähellä asuvalta tädiltni

4) saisin, muitakin vaihtoehtoja on.

puolisoni juuttuisi tuhkapilven kaltaisen luonnonkatastrofin takia työ- tai lomamatkakohteeseen pariksi viikoksi. Tai hän joutuisi onnettomuuteen, joka vaatisi monen viikon sairaalahoitoa (vakavan sairauden vaatima hoitojakso ei yleensä tule eteen yllättäen) ...



1. selviäisin; lapsia kolme, 5-10-vuotiaita

2. jos mies olisi sairaalassa vakavasti loukkaantuneena/ sairaana toivoisin voivani olla hänen luonaan. Eli kaipaisin lastenhoitoapua

3. pyytäisin sisaruksiani, ystäviäni, naapureita. Jos mieheni makaisi sairaalassa, hänen vanhempansa tulisivat kotipaikkakunnaltaan meille ja pyörittäisimme sairaalassakäyntejä ja arkea yhdessä

4. saisin, aivan varmasti

Sen sijaan töissä käyvänä en selviäisi, koska täällä ei ole vuoropäivähoitoa, mutta minä olen vuorotyössä. Myös yllättävissä tilanteissa esim. lämmitysjärjestelmä oikkuilisi yms., tarvitsisin apua.

Pyytäisin avuksi isovanhempia. En tiedä saisinko varmasti apua, mutta toivoisin niin.

en voi pyytää ketään avuksi (ulkomama), paitsi jos joku lämmitys- vesi tms hajois, soitettais muutenkin ulkopuolinen apuun

avun varmuudesta ei tietoa

5 lapsen työssäkäyvä äiti

selviäisin tietenkin ja joudun jatkuvasti selviytymään. Mies pisimmillään yli kuukauden putkeen työmatkalla toisella puolella maapalloa.



Olen synnyttänyt esikoisen ihan itsekseni sairaalassa ja lähtenyt keskellä yötä kolmen lapsen kanssa sairaalaan, kun vastasyntynyt sairastui rs-virukseen.



Tarttisin apua lähinnä juuri tuollaiseen tilanteeseen, että joku lapsista tai minä itse joutuisin sairaalaan.



Silloin hälyyttäisin äitini tai anoppimi hätiin, molemmilla matkaa meille n. 300 km.



Varmasti saisin avun, en vaan tiedä miten nopeasti se järjestyisi ja matka-aika menisi joka tapauksessa.



Eiköhän jokainen normaaleilla taidoilla varustettu ihminen pärjäisi.

Eli



1. Kyllä selviäisin yksin viikon-pari ilman apua, voisi kyllä ketuttaa sinäänsä yh:n arki (iso hatunnosto kaikille yh:ille!)

2. Kuten sanottu selviäisin kyllä mutta arvostaisin todella paljon jos vanhempani ottaisivat välillä lasta hoitoon niin saisin hieman omaa aikaa

3. Pyytäisin siis vanhempiani jotka asuvat tässä ihan kilometrin päässä

4. Ihan varmasti saisin, aikataulut tietenkin riippuisivat vanhempien työaikatauluista (tekevät vielä osa-aikaisesti töitä)

1) useammankin

2) kaupassa käynti isompien ostosten kanssa (perhekoko kotona asujia 6 henkeä, tai olisi 5 paikalla ilman miestä) voisi vähän tökkiä kun ei ole ajokorttia minulla, mutta kävisin sitten pienempiä ostoksia :)

3) äitiäni/sisaruksiani/vanhimpia lapsiani

4) saisin



MUTTA tämä oli nyt nykyinen hetki isompien lasten kanssa :-): jossain kohtaa useamman pienen kanssa olisin ollut väsynyt viikon jälkeen.



Ja toisaalta oli aikoinani 1.5 vuotta kahden pienen lapsen kanssa ihan ilman puolisoa ja ihan ilman apujoukkoja. Ja selvisin ihan ok.

mutta maatilalle olisi pakko saada lomittaja ja heti, työstäni en lehmien takia luovu.

Paitsi tietysti jos on jotain fyysistä ja psyykkistä onhelmaa mikä rajoittaa toimintakykyä. Kai normaali terve ihminen pärjää omien lastensa kanssa?



Meillä 3 alle kouluikäistä ja jopa mieheni pärjäisi heidän kanssaan pari viikkoa jos olisin pois. Tosin se aiheuttaisi ehkä ongelman, että lapsilla ei ole hoitopaikkaa ja miehen pitäisi käydä töissä.

ehkä olisin kuitenkin niin mukavuudenhaluinen, että pyytäisin isääni leikkaamaan nurmikon. Jos joku tekninen juttu hajoaisi, tarvitsisi myös ulkopuolista apua. Jos ei apua vanhemmilta saisi, niin sitten pitäisi ostaa palvelu. (lähinnä jotain koneenkorjausta)

Olen elänyt sellaista arkea, että mies on 1-2 viikonloppua kuukaudesta kotona, 9 kuukauden ajan. Sillon oli tosin vain 1 lapsi. Nyt on 2, mutta itseasiassa mies on lähdössä perjantaina kahdeksi viikoksi reissuun ja me jäädään lasten kanssa kotiin.



Apua voisin pyytää tädiltäni, joka asuu täällä tai sitten vaihtoehtoisesti mennä omien vanhempieni luo (300km päähän).



Apua voisi tarvita, jos auto hajoaa tms. Mutta normaaliarki kyllä pyörii muutenkin mun voimin.

kun olen kotiäitinä, selviäisin!!

kuitenkin on varmaan tilanne, että en selviäisi oikeesti jos kävisin töissä, mies häipyisi, lapset ilman hoitopaikkoja ja sukulaiset kaukana!!

tämä on esimerkki, että joku ei ehkä selviä!!

[En selviäisi päivääkään ilman apua

Tarvitsisin apua eläinten ruokkimiseen ja muuhun hoitamiseen. Avun tarpeen määrä riippuisi vuodenajasta. Joutuisin jäämään itse pois omasta työstäni.

Naapureita ja muita kyläläisiä: Yrittäisin saada myös kunnalta lomittajaa, mutta miehelläni ei ole oikeutta sairauslomalomitukseen. Ylimääräisijä tunteja yrittäisin käyttää.

En todellakaan tiedä saisinko apua. Jos apua en saisi eläimet kärsisivät.

Lasten ja omakotitalon kanssa kyllä pärjäisin



i]niin 1) selviäisitkö yksin ilman apua viikon-pari? 2) Jos sinusta tuntuu, että et selviäisi, niin mihin asioihin tarvitsisit apua? 3) Ketä pyytäisit avuksi ja 4) saisitko varmasti apua?

[/quote]

Mulla mies matkustaa duunin puolesta päiviä/viikkoja ja olen aina huolehtinut kaikesta. Sen sijaan jos minä olisin pari viikkoa poissa voisi miehelle tulla ongelmia esim laskujen maksun kanssa - hoidan myös kaikki raha-asiamme. Aina on selvitty, lapsia 4, itse päivätyössä jne.

yksin yhden lapsen kanssa? Joku sanoi ettei mies välttämättä selviä 1,5v:n kanssa??? Kyllähän molempien vanhempien pitää selvitä myös ihan yksin kaikkien lastensa kanssa, oli lapsia sitten 1 tai 10!

Olen yh ja harvoin tarvitsen apua mihinkään.

..jos vaan työt sais järjestettyä niin, että voisin tehdä koko ajan aamuvuoroa. Muuten ei onnistuis. Lapset on tavallisessa päiväkodissa töissä ja se menee kiinni viideltä. Mun iltavuoro kestää yhdeksään.

Miksi en selviäisi? Olenhan minä ennen miestäkin elänyt ja asunut ja hoitanut kotia, niin miksi en sitten nykyäänkin?