Miksi suomalaiset eivät osaa tervehtiä toisiaan?

Robotti kyllä päästää "hei" möläytyksen aina ihmisen kohdatessaan.

Harva teistä tervehtijöistä edes oikeasti tarkoittaa sitä mitä sanoo. Ettekä te tahdo oikeasti edes tuntea kohdettanne.

Jättäkää meidät rauhaan. Luulisi että kunnioittaisitte meitä edes sen verran että antaisitte olla rauhassa.

Ette arvaakaan miten ärsyttävää on kun kesken ajatusten joku tölväisee TERVE!

Sitä pitää koota ajatuksensa uudestaan, se on kuin sähkökatkos.

Ajatteletteko todella meitä muita kun säntäilette ympäriinsä ja hoette moita?

Tämä oli päivä paras kommentti.

kesken ajatuksen joku tervehtii... menee siinä suomalaiselta loppupäivä kiroillessa ja etsiessä päästä siitä ajatusta, joka pääsi karkuun

Kiitoksia pyrin pitämään tasoni

T: 11cm mies

Ei kiinnosta tuhlata minuuttiakaan turhissa keskusteluissa.

Edelleen Lapissa? Siellä ei kaiketi tapaa ketään paitsi humalassa, joten siksi et tiedä, kuinka paljon suomalaiset nykyään kiroilevat.

Täällä etelässä esim. bussissa nuoremmilla ihmisillä joka toinen sana on v. Koulun pihalla joka toisella lapsella joka toinen sana on v.

"v mua vttaa, kun ukkov ei v antanut v rahaa tänää"

Vittuhan ei ole ollut kirosana vuosiin. Se on osa kieltä eikä tarkoita sitä mitä vanhemmasta väestöstä sen kuvittelee olevan. Vittu on kuin piste morsetuksessa. Vittu selkeyttää keskustelua.

Tuntuisi vain vittuilevan. Katsonut liikaa kotikatua ja salattuja eläimiä. Niissähän tervehditään, joka vitun nurkan takana ja ollaan niin mielin ja kielin :D

Suomalaiseen yhteiselämiseen nyt vaan kuuluu se, että kaikki hoitaa vaan omat asiansa ja yrittää tavallaan kunnioittaa muiden rauhaa olemalla niitä huomaamatta= yrittää pitää oman mielenrauhansa olemalla huomaamatta ketään muita.



Kaikki kontaktit (Katse-, tervehtiminen) koetaan pahimmassa tapauksessa tunkeutumiseksi omalle rauhan saarekkeelle (kupla, kuten joku sanoikin). Meillähän on paljon isompi "turvavyöhykekin" ympärillämme ts. se mitta, kuinka lähelle toinen ihminen saa tulla. Ei pussailla poskille ja katsokaa vaikka bussia odottavia ihmisiä, vähintään metri pitää olla väliä.



Tavallaan tällä omassa itsessämme elämisellä on puolensa. Saa rauhassa riehua tai käyttäytä huonosti, muut katsovat pois ja häpeävät lähinnä itseään koska joutuvat todistamaan toisen epänormaalia käytöstä. Oma rauha on kiva juttu, voi olla kokonaan huomaamatta/huomioimatta kanssaihmisiä ja kulkea kuin olisi yksin maailmassa.



Mutta sillä on se kääntöpuoli että kun muita ei huomioida, se näkyy tylyytenä ja huonona käytöksenä (ei pidetä ovia auki jälkituleville, kävellään päin eikä sanota mitään). Ulkomaalaisille on vaikea selittää ettei se VÄLTTÄMÄTTÄ ole huonoa käytöstä vaan ihan neutraalia välinpitämättömyyttä (mikä ero?)...



Itse asun maassa jossa katugangsterin näköiset teinipojatkin pitää minulle oven auki jos kuljen niiden perästä. Niin ja tietysti päinvastoin! Niin ja ihan katsekontakti, nyökkäys ja pieni tervehdyssana muilta äideiltä tullessani leikkikentälle riittää osoittamaan että minut on huomattu, ollan yhdessä vaikkei toisiamme tunneta eikä sen enempää jutella. Minusta kaikki tälläiset pienet asiat luovat rauhallisen ilmapiirin jossa toista ei koeta uhkaksi (katso pois ettei toinen vain hyökkää - kuten New Yorkin kadulla) vaan turvalliseksi yhteisöksi jossa kaikki saavat olla rauhassa. Kohtelias ja muut huomioon ottava käytös on tietenkin myös seuraus hyvästä yhteishengestä mutta kyllähän se sitä luokin.

että parempi kun ei tervehditä. Tässähän vain ahdistutaan lisää kun pitää omasta maailmastaan tulla ulos tuolla tavalla.

Silmiin katsominen koetaan uhkana. Juuri nämä nuoret ganstat käyvät päälle siitä. Meitä valistettiin jo ennen maahan tuloa ettei pidä katsoa silmiin nuoria miehiä missään tilaisuuksissa. Muuten on hengenlähtö lähellä.

Suomalaiseen yhteiselämiseen nyt vaan kuuluu se, että kaikki hoitaa vaan omat asiansa ja yrittää tavallaan kunnioittaa muiden rauhaa olemalla niitä huomaamatta= yrittää pitää oman mielenrauhansa olemalla huomaamatta ketään muita.

Kaikki kontaktit (Katse-, tervehtiminen) koetaan pahimmassa tapauksessa tunkeutumiseksi omalle rauhan saarekkeelle (kupla, kuten joku sanoikin). Meillähän on paljon isompi "turvavyöhykekin" ympärillämme ts. se mitta, kuinka lähelle toinen ihminen saa tulla. Ei pussailla poskille ja katsokaa vaikka bussia odottavia ihmisiä, vähintään metri pitää olla väliä.

Tavallaan tällä omassa itsessämme elämisellä on puolensa. Saa rauhassa riehua tai käyttäytä huonosti, muut katsovat pois ja häpeävät lähinnä itseään koska joutuvat todistamaan toisen epänormaalia käytöstä. Oma rauha on kiva juttu, voi olla kokonaan huomaamatta/huomioimatta kanssaihmisiä ja kulkea kuin olisi yksin maailmassa.

Mutta sillä on se kääntöpuoli että kun muita ei huomioida, se näkyy tylyytenä ja huonona käytöksenä (ei pidetä ovia auki jälkituleville, kävellään päin eikä sanota mitään). Ulkomaalaisille on vaikea selittää ettei se VÄLTTÄMÄTTÄ ole huonoa käytöstä vaan ihan neutraalia välinpitämättömyyttä (mikä ero?)...

Itse asun maassa jossa katugangsterin näköiset teinipojatkin pitää minulle oven auki jos kuljen niiden perästä. Niin ja tietysti päinvastoin! Niin ja ihan katsekontakti, nyökkäys ja pieni tervehdyssana muilta äideiltä tullessani leikkikentälle riittää osoittamaan että minut on huomattu, ollan yhdessä vaikkei toisiamme tunneta eikä sen enempää jutella. Minusta kaikki tälläiset pienet asiat luovat rauhallisen ilmapiirin jossa toista ei koeta uhkaksi (katso pois ettei toinen vain hyökkää - kuten New Yorkin kadulla) vaan turvalliseksi yhteisöksi jossa kaikki saavat olla rauhassa. Kohtelias ja muut huomioon ottava käytös on tietenkin myös seuraus hyvästä yhteishengestä mutta kyllähän se sitä luokin.

etten poistu asunnostani ainakaan viikkoon. Kiitos teille jos jää ostokset tekemättä. Onneksi on säilykelihaa ja nuudeleita kaapit täynnä.

kun mamuja tulee vastaan.

etten poistu asunnostani ainakaan viikkoon. Kiitos teille jos jää ostokset tekemättä. Onneksi on säilykelihaa ja nuudeleita kaapit täynnä.

Olen pahoillani, että maailma ei ole yksin sinun, vaan meitä on täällä 6 miljardia muutakin, jotka täytyisi ottaa huomioon.

etten poistu asunnostani ainakaan viikkoon. Kiitos teille jos jää ostokset tekemättä. Onneksi on säilykelihaa ja nuudeleita kaapit täynnä.

Kannattaisiko miettiä, että on toisenlaisiakin tapoja elää? Tavata ystäviä, syödä ulkona, hymyillä ja hui: sanoa joskus jollekulle moi!

Asuimme monta vuotta ulkomailla, jossa lapsemmekin syntyivät. Päiväkodeissa ja lasten harrastuksissa oli aina tapana pysähtyä juttelemaan muiden vanhempien kanssa. Pelkällä tervehtimisellä siellä ei selvinnyt. Kun tulimme viime kesänä lasten koulunkäynnin vuoksi takaisin Suomeen, olen ollut todella järkyttynyt suomalaisten huonoista käytöstavoista. Juuri kukaan samaan esikoululuokkaan lastansa tuova aikuinen ei tervehdi eikä ota katsekontaktia. Sitten kun sanon hyväthuomenet, he hämmästyneinä, hieman oudosti minua katsoen saattavat mumista jotain vastukseksi. Sama juttu poikani jalkapallotreeneissä. Kun joku aikuinen ilmestyy siihen kentän laidalle, kukaan ei katso eikä tervehdi, elleivät ole entuudestaan tuttuja. Olemmeko me suomalaiset todella näin huonoja käyttäytyjiä? Mitä se meille maksaa tai on meiltä pois, että jätämme tervehtimättä? Ei yhtään ihme, että Suomessa asuu synkkä ja itsemurha-altis kansa, kun kukaan ei edes tervehdi toista, vaikka näkee hänet jokaikinen päivä!!!

vastausta, niin kylla ne muutkin osaavat olla epakohteliaita. Alkaa aina haukkuko suomalaisia!

Asun "suljetulla asuinaluella" eli vartijat portilla (jos talla on jotain merkitysta), alueen noin 200 asunnosta, n. 90% on ei-asuinmaamme kansalaisia. On ihmisia Norjasta, Saksasta, Englannista, Ruotsista, USA:sta..... Ja ei kaikki tervehdi, vaikka varmasti ollaan naamatuttuja ja nahdaan joka paiva ;-)

niitä, jotka ovat asuneet ulkomailla tai muuten reissanneet paljon. Harva heistä varmaan ulkomailla ryhtyy vaatimaan, että pitäisi käyttäytyä kuin suomalaiset. Miksi he sitten vaativat, että suomalaisten pitäisi ryhtyä Suomessa käyttäytymään kuin muut eurooppalaiset tai amerikkalaiset? "Ranskassakin sitä ja tätä..." "Asuessassani Floridassa sitä ja tätä..." ja perään huokailaan suomalaisten junttiuttta. Hei... Nyt ollaan Suomessa. Miksi emme saa olla kuin suomalaiset?

Veit sanat suusta!

Joskus tuijotan ja kokeilen kumpi pudottaa katseen maahan. Monesti nuoret miehet suuttuvat tästä. Saatan kuulla "mitä mulkkaat" "vittuako töllötät"

On tultu naaman eteen pörhentelemään myös rintaa ja tönimään.



Tätä siis tapahtuu niin suomalaisilla nuorilla kuin maahanmuuttaja taustaisilla. Vanhemmat ihmiset lähtevät tuijotuskilpailuun mukaan.



Kun katson pitkään niin näen vain kuoret. Harvan sisällä on ketään. Suomalaisilla on hyvin paksu kuori jonka sisältöä varjelevat.



Kokemukseni perusteella teidän on aivan turha muuttaa heitä. Ei ole mitään nähtävää tai kuultavaa. Etsikää se mitä etsitte ulkoa, etsikää se itsenne sisältä. Tämä on hyvin vanha oppi jonka eräs suomalainen shamaani antoi minulle.



Rauha ja seura löytyy sisältänne.



On vaikea selittää mitä tämä tarkoittaa. Vertaan vaikka verkkopeliin. Pelissä on hahmoja, hahmot seikkailevat tietyllä mapilla. Silti hahmojen ohjaajat ovat satojen kilometrien päässä itse pelistä.



Tälläinen on myös ihmisen mieli. On harvoja joiden silmien takaa löytyy toinen ihminen. Suurin osa on kaukana kotona.

etten poistu asunnostani ainakaan viikkoon. Kiitos teille jos jää ostokset tekemättä. Onneksi on säilykelihaa ja nuudeleita kaapit täynnä.

Kannattaisiko miettiä, että on toisenlaisiakin tapoja elää? Tavata ystäviä, syödä ulkona, hymyillä ja hui: sanoa joskus jollekulle moi!

Ei tuo ole niin paha. Ajattele miestä joka on pitänyt kättään ylhäällä 20 vuotta ja käsi on kuihtunut koho asentoonsa. Hänen vierellään istuu mies joka ei ole puhunut 13 vuoteen. HE silti ovat ystäviä keskenään ja kommunikoivat kaukaisella tavalla ja jakavat ruokansa.

He ovat molemmat isiä. Heidän kulttuurissa tulee aika kun miehen on lähdettävä vuorille pyhittämään elämänsä.

On erilaisia kohtaloita. Mikä sinä olet muita tuomitsemaan?

Muuta takaisin sinne ulkomaille kun jouduit takaisin tähän junttilaan.



Ei vitalis te olette rasittavia. "plääplääplää, Suomi on yksi junttila... plääplääpläää" ei se viisumin hommaaminen ole niin vaikeaa, kun muualla kerta on kaikki paremmin.



Suomessa ei ainakaan tarvitse teeskennellä ystävää/ystävällistä kuten vaikka Japanissa. Ei tarvitse rakastaa ja olla ulkopuolisesti täydellinen kuten Amerikoissa. Noissa maissa joissa tuo tekoystävällisyys/pirteys on pakko, on myös paljon raaempaa väkivaltaa ja salkäänpuukottajia.



Itseäni ei vain kiinnosta alkaa pölöttämään ventovieraan kanssa. Kun haen lastani kerhosta, minulla on vain se mielessä että saan lapsen mukaan ilman hirveää showta, ei minua innosta jutella jonkun "kanssaihmisen" kanssa säästä. Jos taas istun jossain rauhassa voin ihan hyvin vaihtaa muutaman sanan, mutta näitten hakemisten kohdalla on yleensä kiire kotiin ja kaikki ylimääräinen on, no, ylimääräistä.



Olen kyllä siltikin vastannut niihin tervehdyksiin yleensä mahdollisimman terävästi "No TERVE". Annan siis ymmärtää että minua ei kiinnosta jutella sen enempää.



Ja kuten tuolla jo sanottiin: Miksi suomalaisten pitäisi olla jotain muuta kuin suomalaisia? Te paluumuuttajat olette olevinaan niin paljon fiininpiä kun "sentään asuin silloin Ranskassa ja SIELLÄ kyllä tehtiin niin ja näin...", ette te sen kummempia ole kuin muutkaan. Ehkä saatte vain idiootin leiman otsaanne kun huutelette ympäriinsä kuinka juntteja kaikki suomalaiset ovat..

Ei yhtään ihme, että Suomessa asuu synkkä ja itsemurha-altis kansa, kun kukaan ei edes tervehdi toista, vaikka näkee hänet jokaikinen päivä!!!

Kumartakaa suurta neroa. Ollos tervehditty suuri alpakka!

Heihoo ja päätä seinään.

Lue huviksesi Brittiläistä tai Venäjäläistä kirjallisuutta. Jos tosiaan haluat synkkää ja itsetuhoista ajatusmaailmaa nähdä.

Sitten vähän tilastoja: http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=en&tl=fi&u=http://en.wiki…

Parempaa en nopeasti löytänyt..

että mut tunnetaan tai muhun halutaan tutustua.

Halveksin niitä, jotka tervehtivät jostakin epämääräisistä "kohteliaisuus" tms. syistä. Pidän sellaista epärehellisyytenä ja kieroiluna.

Olen tuon morren kanssa samaa mieltä, että suomalaiset käytöstavat kunniaan! Me ollaan suomalaisia ja siitä on syytä olla ylpeä.

Robotti kyllä päästää "hei" möläytyksen aina ihmisen kohdatessaan.

Harva teistä tervehtijöistä edes oikeasti tarkoittaa sitä mitä sanoo. Ettekä te tahdo oikeasti edes tuntea kohdettanne.

Jättäkää meidät rauhaan. Luulisi että kunnioittaisitte meitä edes sen verran että antaisitte olla rauhassa.

Ette arvaakaan miten ärsyttävää on kun kesken ajatusten joku tölväisee TERVE!

Sitä pitää koota ajatuksensa uudestaan, se on kuin sähkökatkos.

Ajatteletteko todella meitä muita kun säntäilette ympäriinsä ja hoette moita?

kesken ajatuksen joku tervehtii... menee siinä suomalaiselta loppupäivä kiroillessa ja etsiessä päästä siitä ajatusta, joka pääsi karkuun

Ei kesken toisen ajatuksen saa mennä mölisemään! Pitää odottaa, että siihen ajatukseen tulee tauko!

että mut tunnetaan tai muhun halutaan tutustua.

Halveksin niitä, jotka tervehtivät jostakin epämääräisistä "kohteliaisuus" tms. syistä. Pidän sellaista epärehellisyytenä ja kieroiluna.

Olen tuon morren kanssa samaa mieltä, että suomalaiset käytöstavat kunniaan! Me ollaan suomalaisia ja siitä on syytä olla ylpeä.

Että tervehtiminenkin voi olla jonkun mielestä kieroilua? Mä olen suomalainen, siitä ylpeä ja lisäks tykkään puhua ihmisten kanssa. En kyllä kauhean hyvin ymmärrä sitä, että olen jonkun kanssa keskustellut ja sitten seuraavan kerran kun se tulee vastaan, ei ole huomaavinaankaan. Ei se ole normaalia, oli kyseessä sitten suomalainen tai venäläinen.