Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olen ihan rikki :´´(

Vierailija
26.05.2010 |

Kuopus on eskarissa parhaillaan ja minun tekisi mieli hakea hänet kotiin etten tee itselleni mitään, olisi syy olla "pystyssä".

Olen niin satutettu, rikki ja itkuakaan ei enää tule.

Toivoisin että mieheni kuolisi, avioeroakaan en saa otetuksi, lapset menettäisivät ainoan kotinsa jonka tietävät ja muuton vuoksi parhaat kaverit jäisi tänne ja koulukin jonka siis kuopuskin nyt aloittaa.

Millä saisin tämän tuskan sisältäni pois, viiltelemällä ihoa vai??

En jaksa enää:´´´(

Kommentit (23)

Vierailija
21/23 |
26.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

elämänlaatuun vielä vaikuttanut.



Toki taloudellinen huoli on raskasta ja kuluttavaa, mutta jos ette ole ihan hätää kärsimässä lainojen yms. suhteen, niin ehkä voisit vähän luovuttaa ahdistuksesta? Ehkei se ole kuitankaan ihan tuon väärti? Jos yhtään jaksat pitää kotia kunnossa ja huolehtia kotitöistä, onhan sekin työskentelyä perheen yhteisen hyvän ja edun eteen, vaikka et siitä palkkaa saakaan. Toivottavasti mies osaa arvostaa sitä mitä teet, eikä arvostele vain sitä, mihin et nyt kykene.



Toivon voimia ja jaksamista sinulle ap!

Jos koet tilanteen noin ahdistavana, voisitko etsiä jotain ammattiapua itsellesi?

Vierailija
22/23 |
26.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

hakemaan niitä tuettuja lomia. Seurakunnat ym. järjestää ainakin lapsille (ja myös lapsiperheille) leirejä, matkoja ym. aika pienin kustannuksin.



Jotenkin tuntuu, että teet tästä asiasta ja miehesi kommenteista nyt vähän turhan ihmeellisen ja järisyttävän kriisin. Et todellakaan ole ainoa eikä työttömyys tässä tilanteessa ole oma syysi. Ota tilanteesta irti mitä voit, esim. käytä nyt aikaa kuntoiluun, opiskeluun ym. johon ei sitten työllistyttyäsi ole aikaa. Kaikki ei todellakaan ole rahasta kiinni. Jos et millään pääse tämän asian yli, ota nyt ihmeessä yhteyttä vaikka terkkariin psykologin kanssa keskustelua varten tai johonkin auttavaan puhelimeen tms. Työttömyys tai rahapula ei teillä ole se suurin ongelma, suurin ongelma on sinun juuttumisesi asiaan. Todennäköisesti olet myös masentuntut, mikä tätä juuttumista ja arvottomuuden tunnettasi vielä korostaa. Hae apua, ettei sinun eikä lapsesi tarvi kärsiä ja ahdistua tilanteesta kovin pitkäksi aikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/23 |
26.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanot ettei lainanne ole ylimitoitettu ökylaina, mutta onko se teille sopivaksi mitoitettu? Ehkä syksyllä, kun työtilanteesi selviää, kannattaa mennä pankkiin vähän katsomaan mitä lainalle voisi tehdä. Onneksi nyt pärjää ilman kuivuria kun on melkein kesä ja pyykit voi kuivata ulkona.

Apteekki? No, ei kuulu muille miten paljon rahaa kukin kuussa apteekkiin kantaa.

Jos ette asu kaupungissa niin auto lienee välttämätön, ja sillä voitte myös huristaa kesälomaretkille, vaikka vain päiväseltään jonnekin rentoutumaan - metsiin, rannoille jne.

Niinkuin joku tuolla huomauttikin, saathan sinä ansiosidonnaista pätkiesi välissä, etkö saakin? Ja niinkuin johonkin aiempaan ketjuusi kirjoitin: olet sinnikäs ja kunnioitettava kun jaksat hakea töitä vaikka masentaa. Koita päästä itsesäälistä eroon, jooko?

asuntolainaan (ja ei ole mikään ylimitoitettu 2-3 sadantuh.ökylaina), muihin laskuihin ja mm autoon, ruokaan ja apteekkiin. Ja tietty normit vaate ym kulut, äkilliset kodinkondeiden rikkoontumiset yms tosin eipä olla uusittu toissavkolla rikkoontunutta kuivuria kun taoin miehen päähän että ostetaan se sitten syksyllä jos ja kun olen taas työllistynyt. Ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi viisi kolme