suomalaiset läskiperseet ei osaa edes pinelle lapselle penkkiä luovuttaa

mutta en pienelle lapselle. 2-vuotias jaksaa kyllä seistä jossain juhlasalissa (mikä ei siis liiku).

terveen luovuttaa paikka. Ei millekään lapselle tai odottavalle äidille. He joutavat seistä siinä, missä muutkin, joille paikkaa ei ole riittänyt.

2 vuotiaalle pitää antaa paikka. Siis kuvitteletteko, että äiti jaksaa juosta 2 vuotiaansa perässä jossain juhlassa. Ihme hommaa kun vaaditaan lasta seisomaan kun aikuiset, läskiperseet istua kököttää.



Olen törmännyt samaan ilmiöön. Olimme esikoisen kevätjuhlassa. Vieressä istui perhe äiteineen ja mummoineen. Meidän 1.5vuotias ei saanut paikkaa, vaikka pyysinkin, että joku aikuisista olisi siirtynyt. Vittuillessani annoin sitten lapsen konttailla pitkin penkin alustoja ja nykiä näiden ämmien hameenhelmoja kun istua lösöttivät vain, eivätkä ymmärtäneet, että lapsi olisi tarvinnut istuimen, että olisi jaksanut seurata esitystä.



Sitä saivat, mitä tilasivat. Väliajalla olivat lähteneet onneksi pois ja me saimme istua lapsen kanssa rauhassa.



Eli ottakaa tästä opiksi. Olisit ap päästänyt 2 vuotiaasi sinne läskiperseiden joukkoon ja hymyillyt vain suloisesti, että mitäs ette vitun kusipäät antaneet meille paikkaa. Oma vika.

hohhoijaa... miten ne läskit tähän liittyy? Olisiko ollut hyväksyttävämpää, jos kyseessä olis ollut laiha henkilö?

annat itsestäsi kun muita haukut läskiperseiksi

Noh... Minä matkustin kerran K-junalla Tikkurilaan isojen tuplarattaiden kanssa. Ensin odotimme tunnin, että tulisi matalalattiajuna. Ei tullut. Kaikki olivat korkealattiaisia, myös I-junat.



Lopulta meidän oli pakko mennä siis korkealattiaisella, koska olimme jo todella pahasti myöhässä illalliselta.



Eräs ystävällinen herra auttoi minut sitten vaunuun sisään, kiitin nätisti ja herra meni seuraavaan vaunuun. Puistolassa meidän koko vaunu sitten tyhjentyi kokonaan eli ei ollut ketään potentiaalista auttajaa paikalla. Kysyin sitten konduktööriltä, että pystyykö hän auttamaan minut seuraavalla asemalla ulos.



Arvatkaapa, mikä oli vastaus? "On mulla kuule tässä näitä lippujakin myytävä." Ja hän käveli pois minuun vilkaisemattakaan.



Jouduin soittamaan isäni laiturille vastaan, muuten olisin jäänyt junaan. Bravo, Suomi, todellakin.

2 vuotiaalle pitää antaa paikka. Siis kuvitteletteko, että äiti jaksaa juosta 2 vuotiaansa perässä jossain juhlassa. Ihme hommaa kun vaaditaan lasta seisomaan kun aikuiset, läskiperseet istua kököttää.

Olen törmännyt samaan ilmiöön. Olimme esikoisen kevätjuhlassa. Vieressä istui perhe äiteineen ja mummoineen. Meidän 1.5vuotias ei saanut paikkaa, vaikka pyysinkin, että joku aikuisista olisi siirtynyt. Vittuillessani annoin sitten lapsen konttailla pitkin penkin alustoja ja nykiä näiden ämmien hameenhelmoja kun istua lösöttivät vain, eivätkä ymmärtäneet, että lapsi olisi tarvinnut istuimen, että olisi jaksanut seurata esitystä.

Sitä saivat, mitä tilasivat. Väliajalla olivat lähteneet onneksi pois ja me saimme istua lapsen kanssa rauhassa.

Eli ottakaa tästä opiksi. Olisit ap päästänyt 2 vuotiaasi sinne läskiperseiden joukkoon ja hymyillyt vain suloisesti, että mitäs ette vitun kusipäät antaneet meille paikkaa. Oma vika.

Nopeat syövät hitaat, niin se vaan menee monessa asiassa.

Ehkä tästä opit, että seuraavalla kerralla olet niin ajoissa paikalla, että saat valita mihin istut!

tuntuu pitävän paikkansa, että keski-ikäiset ja sitä vanhemmat naiset valitettavan usein ovat unohtaneet kaikki käytöstavat. Itsekin kävin vaunujen kanssa lähikaupassa tuossa taannoin. Kaupan ovet olivat tavalliset, eivät itsestään aukeavat ja tuulikaappi pieni. Oli hiukan hankalaa taiteilla ovia auki ja koittaa samalla saada vaunuja kynnyksen yli. Takanani odotteli n 50-vuotias nainen, että saan ovet auki. Sitten livahti avaamastani ovesta ohitseni kauppaan sisälle. Ei puhettakaan että olisi auttanut ovien kanssa, saati edes kiittänyt kun minä päädyin avaamaan oven hänelle. Sanat "kiitos" ja "anteeksi" tuntuvat unohtuneen vallan...Surullista.

ainakin aikasemmin kuin ne kuusi kenelle paikkoja pidettiin!



ap

Ei kukaan sitten tosiaan antanut tilaa ja pikkuisen kanssa seisoskeltiin käytävällä. Kyllä korpesi, ei olleet edes kaikki läskiperseitä vaan ihan nuoria terveitä hoikkia ihmisiä. Olivat varmaan väsyneitä.

Pahinta oli ehkä kun lensin 2 kk ikäisen vauvan kanssa Budapestiin ja koneelta oli bussikuljetus terminaaliin. Bussissahan on vain muutama istumapaikka ja ne oli kaikki varattuja nuorehkoille, suomalaisille läskiperseille (nämä siis todellakin olivat sellaisia). Mulla meinasi paniikki tulla kun en tiennyt miten selviän matkasta kun mun pitää pidellä vauvaa ja samalla pitäisi pitää jostain kiinni kun bussi jarruttelee.. onneksi jossain nurkassa sitten istui vanha unkarilainen mies joka antoi mulle paikkansa. Mua hävetti ottaa vanhan miehen paikka kun nämä nuoret suomalaiset naiset toljottivat vieressä :(

pitäisi varmaan vaan alkaa röyhkeäksi itsekin! Minä en edes kehtaisi pitää omaa paikkaani jos esimerkiksi vanhus jäisi ilman paikkaa. Tai jos näkisin raskaana olevan tai lapsen seisomassa (itse en olisi siis raskaana) ilmanmuuta antaisin paikkani. Enkä ainakaan kehtaisi varailla tyhjiä paikkoja. Mutta olenkin sitten vissiin ollut liian kiltti.



ap

syövät hitaat! Olisit mennyt vielä aikaisemmin ja varannut penkkisi. Turha tuollaisesta on nostaa meteliä.

oli keski-ikäinen rouva. Kyllä minä vähän kirosanoja sentään suustani päästin :)



ap

syövät hitaat! Olisit mennyt vielä aikaisemmin ja varannut penkkisi. Turha tuollaisesta on nostaa meteliä.

oli keski-ikäinen rouva. Kyllä minä vähän kirosanoja sentään suustani päästin :)

ap

että en nyt marissut paikoista jotka OLIVAT varattuja ja niissä istui joku. Vaan paikoista jotka olivat tyhjiltänsä ja "varattuja" kavereille. En minä ainakaan tämmöistä kavereille varailua ole koskaan harrastanut.



ap

Kyllä minä vähän kirosanoja sentään suustani päästin :) ap

kanssa kuin kiroilevan ap:n ja tämän kitisevän kakaran vieressä