Peruskoulun kielivalinnat :-(

Olen kanssasi samaa mieltä. Olisi erittäin hyvä, jos ruotsin tilalle voisi valita jonkun toisen kielen, eikä ehdottamasi venäjä ole ollenkaan huono vaihtoehto. Jos saisin valita kielet, joita lapseni olisi pakko opiskella koulussa valitsisin englanti, espanja ja kiina/venäjä.

Kuinka paljon mielestäsi yläasteen oppilas voi oppia ruotsia 3 vuodessa? Onko varma, että se määrä on ehdottomasti liikaa? Kuinka monta tuntia heidän elämästään menee siihen? Entä siinä iässä vaikka x-boxin pelaamiseen?



Kielivalintoja voi tehdä halutessaan toki aikaisemmin ja enemmänkin. Itse uskon esimerkiksi, että oman pojan elämässä tulee ruotsin kieli sujumaan varsin mallikkaasti, mutta pääkielet hälle tulevat olemaan englanti ja saksa. Täällä meidän nurkilla olisi ollut myös erittäin helppoa aloittaa venäjä neljänneltä luokalta, jolloin jos vaikka kolmoselta aloittaa englannin, neloselta venäjän ja seitsemänneltä ruotsin, niin ei varmaan ole painoarvot ollenkaan pielessä. Voi niitä onnellisia, jotka kiinan osaavat - on miljardi muutkakin.

Kyllä mäkin toivoisin että ruotsin tilalle voisi valita vaikka espanjan tai ranskan... Mitä tahansa mitä puhuttaisiin enemmän kuin ruotsia.

Kuinka paljon mielestäsi yläasteen oppilas voi oppia ruotsia 3 vuodessa? Onko varma, että se määrä on ehdottomasti liikaa? Kuinka monta tuntia heidän elämästään menee siihen?

Öoo, no saman verran voi oppia, kuin samassa ajassa voisi oppia vaikka venäjää. En nyt ihan ymmärtänyt pointtiasi. Määrä on varmaan ihan sopiva, mutta ruotsin TILALLA pitäisi voida lukea jotain muutakin kieltä, kuten venäjää/saksaa/ranskaa. Kuten taulukossa näkyy, näitä kieli ei nyt opiskella juuri lainkaan, vaikka niitä useimmissa kouluissa on tarjolla kolmansina kielinä. Jos porkkanana olisi ruotsin opiskelun välttäminen, niin saksan/ranskan/venäjän opiskelu lisääntyisi huomattavasti.

Minun ymmärtääkseni ei niinkään ole tärkeää Suomen tulevaisuuden kannalta, että jokainen osaa hirveän montaa kieltä, vaan että löytyy monen eri kielen osaajia. Yksi osaa (englannin lisäksi) sujuvaa ruotsia, toinen venäjää, kolmas saksaa jne.

Hesarissa on juttua ja keskustelua aiheesta:



http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135257089386

Kyllä mäkin toivoisin että ruotsin tilalle voisi valita vaikka espanjan tai ranskan... Mitä tahansa mitä puhuttaisiin enemmän kuin ruotsia.

Viidennellä luokallakin voi aloittaa vieraan kielen. Turhaa ruikutusta tämä pakkoruotsi sitä sun tätä. Ihan yhtä turhaa on esim. pakkobiologia, mitään en ole siitäkään hyötynyt.

Kyllä mäkin toivoisin että ruotsin tilalle voisi valita vaikka espanjan tai ranskan... Mitä tahansa mitä puhuttaisiin enemmän kuin ruotsia.

Viidennellä luokallakin voi aloittaa vieraan kielen. Turhaa ruikutusta tämä pakkoruotsi sitä sun tätä. Ihan yhtä turhaa on esim. pakkobiologia, mitään en ole siitäkään hyötynyt.

Biologialle ei ole vaihtoehtoa. Kieliä on monia, joista vain muutamia voi tavallinen ihminen oppia. Tässä on aika iso ero.

Tutkipa tuota taulukkoa ihan rauhassa ja mieti vielä asiaa. Se, että on periaatteessa mahdollista lukea montaa kieltä, ei kuitenkaan käytännössä toteudu. Käytännössä useimmat lukevat vain kahta kieltä. Eikö olisi hyvä, että nämä kaksi kieltä eivät olisi kaikilla aina sama englanti+ruotsi, vaan olisi myös muita variaatioita?

Sen oppii muutenkin. Itsekin kirjoitin siitä ällän, vaikken ollut päivääkään sitä koulussa lukenut.



Mulla oli

a - saksa

b - ruotsi

c - ranska

d - italia.



Joissain kouluissa onneksi on valikoimaa, tai ainakin oli vielä kun minä kävin koulua 1981-1994 (juu, olin vaihtarina välillä Saksassa).

Ja kaikki kielet siis kirjoitin myös ylppäreissä, sen enkun pois alta syksyllä jo.

Sen oppii muutenkin. Itsekin kirjoitin siitä ällän, vaikken ollut päivääkään sitä koulussa lukenut.

Mulla oli

a - saksa

b - ruotsi

c - ranska

d - italia.

Joissain kouluissa onneksi on valikoimaa, tai ainakin oli vielä kun minä kävin koulua 1981-1994 (juu, olin vaihtarina välillä Saksassa).

Sinä olet hyvä kielissä, mutta iso osa oppilaista ei ole... Monet osaavat englantia, mutta aika moni ei osaa sitä kuitenkaan kunnolla. Kielioppia ja kirjallisuuttakin olisi hyvä lukea, vaikka arkipäivän englanti sujuisikin. En siksi lähtisi vähentämään englannin opiskelua.

Aloitin ruotsin seiskalla ja venäjän kasilla, jatkoin lukiossa ja ihan yhtä huonosti osaan niitä nyt. Ruotsia luultavasti vielä huonommin, koska en ole sitä koskaan lukion jälkeen käyttänyt, venäjää sentään kuulee täällä Itä-Suomessa helposti. En tiedä osaisinko paremmin, jos olisin saanut keskittyä vain toiseen, mutta ei nuo oppimäärät juuri kielitaitoa tuoneet.

Englantia voisi jopa lisätä, on luokassa niitä kympin oppilaitakin mutta ei se niin monelta onnistu, kielet mitä nyt opiskellaan on hyvä osata kun suomi on kaksikielinen maa, paremmin ruotsi kuin venäjä, jos Suomessa asuu..

Lapsi on pienessä koulussa, jossa piti valita kahden A-kielen väliltä. Ainoastaan 4 oppilasta halusi A-kielekseen muun kuin englannin, eikä sitä ryhmää sitten perustettu. Kaikki aloittivat A-kielenä englannin. No, seuraavana vuonna koitettiin saada kasaan A2-ryhmä, mutta sitäkään ei riittävän moni halunnut, eikä sitä perustettu.



Nyt sitten lapsi joutuu halustaan ja selvästä kielipäästään huolimatta lukemaan ainoastaan yhtä A-kieltä ja sekin on englanti, jossa ei ole hänelle mitään opittavaa ennen yläastetta. Sitten tulee automaattisesti toiseksi kieleksi ruotsi.



Tarvittaisiin ehdottomasti enemmän valinnan mahdollisuutta, joustavuutta kielten opiskeluun. Tylsää, että aina pitää joka luokalta saada kasaan riittävä määrä oppilaita, eikä esim. voida yhdistellä eri luokkien oppilaita, jotta olisi riittävän iso ryhmä.

Itse olen ajatellut, että kiina ja arabia olisivat tosi mainioita kieliä osata. Samalla tulisi kai vähän kulttuurin tuntemustakin. Ja tietysti venäjä on siinä naapurissa myös. Nämä siis siltä pohjalta, että millä kielellä ja kulttuurin tuntemuksella olisi hyvä osata tehdä kauppaa. Suomihan elää vientiteollisuudesta.

....englanti syö muiden kielten opiskelun ihan täysin...

suorittamatta kursseja? Käytännössä sinun on pitänyt tehdä se jonkinlaajuisena (a-, c- tai d-kielenä).

Sen oppii muutenkin. Itsekin kirjoitin siitä ällän, vaikken ollut päivääkään sitä koulussa lukenut.

Mulla oli

a - saksa

b - ruotsi

c - ranska

d - italia.

Joissain kouluissa onneksi on valikoimaa, tai ainakin oli vielä kun minä kävin koulua 1981-1994 (juu, olin vaihtarina välillä Saksassa).

ruotsin opiskelun tärkeyden vasta myöhemmin. Onkin monesti harmittanut miksi ei silloin ollut tajunnut opiskella sitä kunnolla.



Mutta olen nyt myös miettinyt sitä että miksei latinaa opeteta lähes missään (lukiossa/yläasteella). Olisi jatko-opintoja varten ollut todella hyödyllistä.

voi yliopistotutkinnossa tulla sellainen ongelma, että ns. virkamiesruotsi ei mene läpi. Silloin ei pysty suorittamaan mitään tutkintoa.

voi yliopistotutkinnossa tulla sellainen ongelma, että ns. virkamiesruotsi ei mene läpi. Silloin ei pysty suorittamaan mitään tutkintoa.

Vähän yliopistoista riippuen tuo virkamiestutkinto on sellainen muodollisuus, josta päästetään läpi, jos alkaa valmistuminen olemaan siitä kiinni. Lain pykälä täyttyy, mutta ei sitä kieltä oikeasti osata. Onko tässä mitään järkeä... no ei ole. Kuinka monesta valmistuneesta tulee valtion virkamies?