Kertokaa tyhmälle: miten niin jää puillepaljaille jos avomieheni kuolee?

http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39121

vaikka olisi avioliitosta jäänyt leski, leski ei peri puolisoaan, paitsi, jos on tehty keskinäinen testamentti. Avioliitosta leskeksi jääneellä on oikeus asua asunnossa siitä huolimatta, että lapsi perisi siitä vainajan osuuden. Perilliset eivät voi vaatia asunnon myyntiä, jos asunto on lesken vakituinen koti. Avoliitosta yksin jääneellä ei ole tätä oikeutta. Avoliiton jälkeen ei saa leskeneläkettä. Perintöverot avoliiton kautta saaduille perinnöille on suuremmat kuin avioliiton jälkeen.

eikä voisi itse myydä perimäänsä asunnonpuolikasta niin voisin asua tässä..

ap

<a href="http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39121" alt="http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39121">http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39121</a&gt;

Ellei edunjättäjä kuollessaan ollut eläkkeellä, perhe-eläke määräytyy sen työkyvyttömyyseläkkeen mukaan, jonka edunjättäjä olisi saanut kuolinhetkellään.

Miehelle eläkettä kertynyt joku muutama satanen kotiin tulleen otteen mukaan. Onko se sama asia?

ap

&lt;a href="<a href="http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39121" alt="http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39121">http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39121</a&gt;" alt="<a href="http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39121" alt="http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39121">http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39121</a&gt;"&gt;<a href="http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39121&lt" alt="http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39121&lt">http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39121&lt</a>;/a&gt;

Ellei edunjättäjä kuollessaan ollut eläkkeellä, perhe-eläke määräytyy sen työkyvyttömyyseläkkeen mukaan, jonka edunjättäjä olisi saanut kuolinhetkellään. Miehelle eläkettä kertynyt joku muutama satanen kotiin tulleen otteen mukaan. Onko se sama asia? ap

ap

Että jos olisin avoliitossa ja menettäisin sekä mieheni että lapseni onnettomuudessa, niin aika yksin sitä jäisi sen lisäksi että ei olisi avioliiton tuomaa taloudellista turvaa.

mutta perhe-eläkettä alaikäinen lapsi ei tällaisessa tilanteessa saa.

Kahdella ystävälläni saa lapset perhe-eläkettä (aiemmalta nimeltään taisi olla puoliorvon eläke...) vaikkeivät koskaan edes asuneet lapsen toisen vanhemman kanssa.

Leskeneläke jää avopuolisolta saamatta, tosin aina ei avioliitossakaan ehdot täyty.

Ja voi naimisissa ollessakin jäädä puille paljaille, jos omaisuus on toisen nimissä ja on avioehto!

Avopuolisot voivat myös tehdä keskinäisen testamentin, mutta verottaja katsoo heidät sitten "vieraiksi", eli perintövero taitaa olla 3x isompi kuin aviopuolisoilla.

http://www.oikeus.fi/41244.htm

avopuolisoilla, perintövero lasketaan pienimmän mukaan. Jos ei ole lapsia, silloin verotus on kovempaa.

<a href="http://www.oikeus.fi/41244.htm" alt="http://www.oikeus.fi/41244.htm">http://www.oikeus.fi/41244.htm</a&gt;

Oli ymmärrettävää tekstiä

Joka tapauksessa mielestäni on ihan reilua että lapsi perii isänsä, minun ei kuulukaan miehen omaisuutta periä, tai siltä minusta tuntuu.

Se mitä kannattaisi ilmeisesti tehdä on lapselle testamentti jos tapahtuisi (kamala ajatus) onnettomuus jossa mies ja lapsi molemmat menehtyisivät. Tällöinhän miehen omaisuuden perisi hänen vanhempansa.

ap

ap

Työeläke on sitä mitä on tähänmennessä tienannut, työkyvyttömyyseläke lasketaan sen hetkisistä ja oletettavasti edessä olevien tulojen perusteella. Eli jos lakia opiskeleva mies tulee työkyvyttömäksi, hän saa enemmän eläkettä kun esim lähäriksi opiskeleva.

Lapsen asema on tasan sama, onko syntynyt avioliitossa vai avoliitossa!! Yhtään ainoaa asiaa ei ole, mitä au-lapsi ei saisi ja jonka taas avioliitossa syntynyt lapsi saa.

Se mitä kannattaisi ilmeisesti tehdä on lapselle testamentti jos tapahtuisi (kamala ajatus) onnettomuus jossa mies ja lapsi molemmat menehtyisivät. Tällöinhän miehen omaisuuden perisi hänen vanhempansa.

ap

ap

Jos miehesi tekee testamentin lapselleen ja he molemmat kuolevat onnettomuudessa yhtäaikaa, niin eikös silloinkin miehesi vanhemmat peri hänet? Eri asia (kauheaa spekulointia), jos lapsi on hetken todistettavasti elossa miehesi kuoleman jälkeen. Silloin hän ehtii juridisesti periä isänsä ja sitten sinä perit lapsesi.

Jos mies kuolee ensin, perintö päätyy sinulle. Jos lapsi kuolee ensin, hänen testamentillaan ei ole väliä, koska vainaja ei peri. (Tämä on kyllä todella makaaberia pohdinta...) Vain keskinäisellä testamentilla varmistatte että sinä perit miehesi, ts. testamenttaatte toisillenne koko omaisuutenne. Lapsella on oikeus lakiosaansa, mutta sen voi jättää selvitettäväksi perinnönjaossa.

&lt;a href="<a href="http://www.oikeus.fi/41244.htm" alt="http://www.oikeus.fi/41244.htm">http://www.oikeus.fi/41244.htm</a&gt;" alt="<a href="http://www.oikeus.fi/41244.htm" alt="http://www.oikeus.fi/41244.htm">http://www.oikeus.fi/41244.htm</a&gt;"&gt;<a href="http://www.oikeus.fi/41244.htm&lt" alt="http://www.oikeus.fi/41244.htm&lt">http://www.oikeus.fi/41244.htm&lt</a>;/a&gt;

Oli ymmärrettävää tekstiä

Joka tapauksessa mielestäni on ihan reilua että lapsi perii isänsä, minun ei kuulukaan miehen omaisuutta periä, tai siltä minusta tuntuu.

Se mitä kannattaisi ilmeisesti tehdä on lapselle testamentti jos tapahtuisi (kamala ajatus) onnettomuus jossa mies ja lapsi molemmat menehtyisivät. Tällöinhän miehen omaisuuden perisi hänen vanhempansa.

ap

ap

Työeläke on sitä mitä on tähänmennessä tienannut, työkyvyttömyyseläke lasketaan sen hetkisistä ja oletettavasti edessä olevien tulojen perusteella. Eli jos lakia opiskeleva mies tulee työkyvyttömäksi, hän saa enemmän eläkettä kun esim lähäriksi opiskeleva.

Jos lakiopiskelijan ja lähihoitajaopiskelijan tulot ovat tähän mennessä olleet ihan samat ja he tulevan samanaikaisesti työkyvyttömiksi, on heille maksettava työkyvyttömyyseläkekin samansuuruinen.

Työeläke on sitä mitä on tähänmennessä tienannut, työkyvyttömyyseläke lasketaan sen hetkisistä ja oletettavasti edessä olevien tulojen perusteella. Eli jos lakia opiskeleva mies tulee työkyvyttömäksi, hän saa enemmän eläkettä kun esim lähäriksi opiskeleva.

Jos lakiopiskelijan ja lähihoitajaopiskelijan tulot ovat tähän mennessä olleet ihan samat ja he tulevan samanaikaisesti työkyvyttömiksi, on heille maksettava työkyvyttömyyseläkekin samansuuruinen.

Onko se siis merkittävä?

ap

Miettikääpä seuraavaa tilannetta:

On eronnut aviopari. Mies on mennyt uudestaan naimisiin ja hänellä on lapsi uuden vaimon kanssa.

Erossa sovittiin, että koska kummallakaan ei ole varaa lunastaa kesämökkiä itselleen, pidetään se edelleen puoliksi ja käytetään vuoroviikoin.

Mies kuolee, jolloin hänen lapsensa perii puolikkaan mökistä. Sitten lapsi kuolee ennen äitiään, jolloin tämä äiti perii puolikkaan mökistä. On syntynyt tilanne, jossa exä ja leskeksi jäänyt uusi vaimo omistavat puoliksi mökin.

ihminen olisi saanut 63-vuotiaana tai mikä eläköitymisikä nyt nykyisessä duunissa onkin. Parasta on, että se nousee mukavasti vuosittain, koska siinä aina verrataan siihen, mitä tienaisi työssäollessaan eli on alan yleinen ansiokehitys.



Esimerkiksi äitini pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2006 ja eläke oli aluksi noin 2750 Euroa eli tasan 60% eläkkeelle jääntiä edeltäneestä palkasta. Nyt eläke vuonna 2010 on jo 3020 Euroa, koska opettajien palkat on nousseet niin hyvin, että opettajana laskennallinen palkka kaikilla ylitunneilla (eli vastaavalla määrällä kuin oli ennen töistä poisjäämistä) olisi jo yli 5000 Euroa. Tuntuu aika edukkaalta järjestelmältä...



Niin, ap, et sinä leskenä tietystikään koko työkyvyttömyyseläkettä saisi vaan osan siitä.

jota ap kuvailee ei olekaan mitään ongelmaa, koska lapsi perii vanhempansa. Jos ei olisi lasta niin sitten olisi vaikeampi tilanne, jos esim asunto on yhteinen, niin joku avon sukulainen perisi sen eikä avopuoliso.

Mikään ei muuttuisi naimisiin menon myötä sinulla, paitsi tapauksessa että lapsi kuolisi ennen isää tai he kuolisivat yhtä aikaa. Tulevaisuudessa tilanne voi muuttua, jos omaisuutta kertyy eri tahtia (esim. perinnöt)

miten opettajien palkka kehittyy. Eikä tk-eläke ole "tasan maksimieläke jne.", vaan tk-eläkkeelle on ihan oma laskentakaavansa, joka perustuu jo tienattuun eläkepalkkaan + laskennallisiin tulevan ajan ansioihin.

ihminen olisi saanut 63-vuotiaana tai mikä eläköitymisikä nyt nykyisessä duunissa onkin. Parasta on, että se nousee mukavasti vuosittain, koska siinä aina verrataan siihen, mitä tienaisi työssäollessaan eli on alan yleinen ansiokehitys.

Esimerkiksi äitini pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2006 ja eläke oli aluksi noin 2750 Euroa eli tasan 60% eläkkeelle jääntiä edeltäneestä palkasta. Nyt eläke vuonna 2010 on jo 3020 Euroa, koska opettajien palkat on nousseet niin hyvin, että opettajana laskennallinen palkka kaikilla ylitunneilla (eli vastaavalla määrällä kuin oli ennen töistä poisjäämistä) olisi jo yli 5000 Euroa. Tuntuu aika edukkaalta järjestelmältä...

Niin, ap, et sinä leskenä tietystikään koko työkyvyttömyyseläkettä saisi vaan osan siitä.