Olen vieläkin exään rakastunut
Mä olen naimisissa ja yhden lapsen äiti. Ex-poikaystäväni 5 vuoden takaa on ruvennut taas tekemään itseään tykö... Kyseessä on mies, jota olen rakastanut ehkä eniten ikinä (miinus toki lapseni).
Vaihdoin hänet mieheeni lennosta, koska meillä oli silloin vaikeaa exän kanssa. Muutenkin seurustelu takkusi, en omasta mielestä saanut tarpeeksi avointa tunteenilmaisua.
Ex on sellainen vähän ylimielinen ja kyyninen, näyttää huonosti tunteitaan. Mutta kuitenkin herkkä. Fyysisempi tosi puoleensavetävä. Mieheni on maanläheisempi, tavallisempi mies. Meillä eksän kanssa oli keskenmeno ja emme osanneet sitä käsitellä. Puoli vuotta siitä ja vaihdoin miestä, kun mieheni itse aktiivisesti yritti. Takerruin siihen ja pakenin.
Mieheni taas oli korviaan myöten muhun rakastunut heti ja näytti sen, edelleen on. Ajattelin että on helpompaa olla niin rakastettu kuin hiukan tuskassa aina.
Ex suuttui tuosta silloin tolkuttomasti. Mä ajattelin että unohdan, ja olen onnellinen miehen kanssa. Menin naimisiin, sain lapsen.
Mutta en vaan oo unohtanut. Ja nyt olen taas koukussa, käydään kahvilla ja pelkkä hänen kätensä kosketus omaan käteeni saa mut ihan sairaaksi ikävästä.
Tiedän, ei oo järkeä... mutta vaikeaa antaa olla kun tunteet on niin voimakkaat.
Kommentit (420)
sitä, että opit arvostamaan itseäsi hiukan lisää ja miettimään itseäsi, omia tarpeitasi, etkä pelkästään muita?
Älä nyt vaan missään nimessä ala raskautumaan ainakaan uudestaan minään ratkaisuna tilanteeseen. Ratkaisun pitää tulla omasta päätöksestäsi, eikä muiden tekojen tai toiveiden kautta.
ennen kuin oon varma, että tää kriisi on ohi. En paikatakseni tätä suhdetta tai karkoittaakseni exää (luulen että raskaana olevaa ei ehkä jahtaisi).
Nyt meen nukkumaan, palailen lukemaan.
ap
sitä, että opit arvostamaan itseäsi hiukan lisää ja miettimään itseäsi, omia tarpeitasi, etkä pelkästään muita? Älä nyt vaan missään nimessä ala raskautumaan ainakaan uudestaan minään ratkaisuna tilanteeseen. Ratkaisun pitää tulla omasta päätöksestäsi, eikä muiden tekojen tai toiveiden kautta.
tosin voisit luoda ihan nimettömän osoitteen, kuten mullakin on ja voitais tukea toisiamme pysymään näissä uusissa ja hyvissä suhteissa.
Mutta jos et ole todella halukas tai valmis, niin ymmärrän kyllä...
Olen tosissani ja oikeasti ymmärrän sua hyvin:)
Lue viestisi uudelleen, miehelläsi ei ole reviiriviettiä, hänhän olisi alistunut jo sille ajatukselle, että toinen mies tulee AINA kiihoittamaan sinua enemmän ja on antanut sinulle jotain, mitä tämä ei pysty.
Mielestäni teet suuren virheen, eivät ne tunteet exää kohtaan tyhjästä ole tulleet.
Olen kyllä todella pettynyt. Omahan on elämäsi.
Lue viestisi uudelleen, miehelläsi ei ole reviiriviettiä, hänhän olisi alistunut jo sille ajatukselle, että toinen mies tulee AINA kiihoittamaan sinua enemmän ja on antanut sinulle jotain, mitä tämä ei pysty. Mielestäni teet suuren virheen, eivät ne tunteet exää kohtaan tyhjästä ole tulleet. Olen kyllä todella pettynyt. Omahan on elämäsi.
Olet varmaan mies ja samanlainen kuin nää reviirimiehet! Valitettavasti naiset eivät ole pitemmän päälle kiinnostuneita sinunlaisistasi, jos ainut vietti on tuo reviirivietti!
en ole mies, mutta ap:n kuvaama mies vaikuttaa hyvin munattomalta. Sehän on vain fakta.
Ap tulee aina kaipaamaan exäänsä, koska sai häneltä jotain, mitä keskivertomieheltä ei saa. Viis turvallisuudesta ja tasaisuudesta. Jos on palanut kunnon liekeissä, ei pieni sytkä kelpaa.
tajua, kun kuolinvuoteellanne haikailette vielä tekemättömien asioiden perään.
Henkinen kasvu ei ole tunteistaan luopumista.
Sun mieltämät tunteet lienee jotain eläimellisiä haluja?
Tunteet käy ihan käsikädessä henkisen kasvun kanssa, jos olet balanssissa itsesi kanssa.
mutta kyllä niitä halujakin on seurattava. Muuten kieltää itsensä.
Nunnako olet? Miksi tuohdut noin paljon jos joku kirjoittaa mielipiteensä asiasta?
Voisitko kertoa, missä kohtaa olen tuohtunut?
Olen todella tasapainoinen ja niin onnellinen nykyään, että ei oo tosikaan...ja ihan turvallisessa suhteessa, vaikka tarjolla olisi komea ex.mies ja muitakin komeita miehiä jännityksineen mukamas! - Ei vois vähempää vaan kiinnostaa, kun elämässä on niin paljon muutakin kuin omiin "HIMOIHIN" keskittyminen!
silti sinua liikuttaa viestini ja mielipiteeni. Kyllähän maailmaan pitäisi niitä mahtua.
Tee sinä kuten saarnaat, mutta anna toistenkin ilmaista mieltänsä.
Pidän sitä aika alkeellisena touhuna, mutta kai se on normaalia jossakin ikävaiheessa myös meillä ihmisillä_)
Pidän sitä aika alkeellisena touhuna, mutta kai se on normaalia jossakin ikävaiheessa myös meillä ihmisillä_)
On myös henkistä liekehdintää,sen "oikean" kanssa läheisyyskin saa uusia sävyjä. Sillä ei ole mitään tekemistä ulkonäön kanssa, mutta vaikuttaa, että AP ei sellaisia fiboja saa nykyisen nynnynsä kansas.
ja siitä tuleekin mieleen, että ehkä me ihmiset ollaankin vähän kehittyneempiä kuin hiiret...tai edes jotkut meistä?
Naisista varmaan enempi osa kuin miehistä, mutta kyllä miehissäkin heitä löytyy, jotka osaavat ajatella muuta kuin lisääntymisriittiä:)
Mitä sotkeudut siihen, mitä hän on kirjoittanut? Puuttuuko sulta oma elämä?
Anna nyt toisen rauhassa pohdiskella ja punnita asioita, äläkä kuvittele yhtään mitään!
Jotkut asiat vievät paljon aikaa ja mitä enemmän vievät, niin sitä ajattelevammasta ihmisestä on yleensä kyse:)
Mikä ihmeen lietsoja siellä on, että ap:n pitäisi mennä exän kanssa tulee/ suden suuhun ja uhrata kaikki se hyvä mitä heillä on lapsi mukaan luettuna?
Nykyinen mies vaikuttaa varsin tasapainoiselta huomioden sen, mitä ap. on hänelle kertonut ihan suoraan...tottakai totuus kirpaisee, mutta ottaa sen kuin mies!
Selvästi yritti miellyttää ap:ta kaikin tavoin saatuaan selville, että ap. haikailee exää ja se todistaa, että rakastaa oikeasti!
Macho/sikamies olis vedellyt turpaan sekä exää, että myös ap:ta, mutta tämä ap:n nyxä oli ihan terveellä tavalla huolissaan!
Jos ei olisi noin reagoinut, ei olisi edes ihminen!
että tuo on joku muu. on vissin 3 (sä, tuo + se joka kirjoitti että etennpäin vaan) ja mä?
ap