Auttaako muilla sukulaiset näin paljon?

ja meidän lapsi on ainut lapsenlapsi vanhemmilleni. Ja meillä ollessaan äitini käy kaupassa, ostaa siis ihan omilla rahoillaan ruoat ym., yleensä tullessaan tuo vaippapaketin, lisäksi vaatteita tai jonkun lelun. (eikä mitään halpoja rääsyjä tai muovikrääsää).

Olen sanonut monesti ettei tarvi tuoda mitään, eikä tarvi mennä kauppaan, käyn kyllä itte, mut se aina tuhahtaa, eihän nämä nyt mitään ym. Olen antanut asian olla.

Nytkin tulossa vapuksi meille, ovat kuulemma ostaneet pyörän lapselle. Lisäksi isäni tekee leikkimökkiä, tuo sen sit 2v. synttärilahjaksi! Viikon päästä..



Mun vanhemmat nyt vaan on tällaisia, ja se on silti tosi ihanaa kun ovat tukena ja auttamassa, ilman ehtoja tms. !!!!!

Eikö se ole enemmän lahja kuin siipeilyä. Siipeilyä on minun mielestä se että järjestelee menonsa sillä lailla ettei tule enää toimeen omillaan vaan on riippuvainen toisesta ja sen antamisista. On siis pulassa jo ei saakaan "siipeiltyä" rahaa tai ruokaa toiselta. Jotain vilunkipeliä ja taka-ajatuksia tuohon siipeilyyn liittyy. Lahjan antamiseen ja vastaanottamiseen taas ei!

mä tiedän todella monia kavereita, joille vanhemmat ostaa esimerkiksi "joululahjaksi" jotain kallista tai antavat rahana, auttavat asunnon ja auton ostossa, ovat tukeneet opiskeluaikana lastaan jne. Sillä tavalla perhe toimii, ihmiset haluaa auttaa ja ilahduttaa toisiaan vielä senkin jälkeen kun lakisääteinen velvollisuus sen tekemiseksi on loppunut.:)



Omat vanhempani eivät pystyneet auttamaan mua mitenkään opiskeluaikana, mut nyt tilanne on heillä helpottunut ja he haluavat auttaa paljon. Äidistäni on ihanaa shoppailla lastenvaatteita, ja lähes kaikki lapseni vaatteet onkin tulleet häneltä. Usein, kun he käyvät meillä, he haluavat käydä kaupassa ja maksavat ostokset. Mä tiedän että heillä on huono omatunto siitä että meillä on ollut niin (rahallisesti) köyhä lapsuus ja nuoruus ja haluavat nyt nauttia kuluttamisesta, myös yhdessä meidän kanssamme.

Ne ei ymmärrä, että toisilla vanhemmilla vaan ON sitä rahaa yli oman kulutuksen ja myös aito HALU jakaa sitä rakkailleen. Yleensä tämä on asia, joka kulkee perintönä suvussa: jos itseä on autettu runsain mitoin, jatketaan samaa omille lapsille. Ja sama toisinpäin.

niin että maksatte kaikki menonne itse.

eihän ap:n tilanteessa ole kysymys siipeilystä vaan siitä, että hänen vanhempansa ovat ANTELIAITA. Sellainen on monelta päässyt unohtumaan. Joku voi olla antelias vaikka on köyhä ja joku on todella saita ja pihi vaikka tilillä olisi useampia satojatuhansia (siksi onkin kun on saita ja pihi).

Itsellänikin äiti joka on koko ajan kysymässä mitä tarvitaan. Voin sanoa, että vanhempani ovat varattomampia kuin perheemme, mutta ovat molemmat vanhempani ovat anteliaita ja tahtovat antaa kaikenlaista lapsenlapsilleen. Sanon usein siis todella usein äidilleni osta jotain itsellesi. Vien itsekin äidilleni usein ainakin kukkia.

Ap nauti vain siitä, että omaat anteliaat vanhemmat. Mitä väliä kateellisten mielipiteillä? Todennäköisesti sinulla sama luonteenpiirre on ja laitat hyvän aikanaan kiertämään.

meillä oli sama tilanne, mutta sitten se yhtäkkiä loppui kun vanhemmille tuli elämänmuutos ja voin sanoa, että yhtäkkiä aikuistuminen ja itsekseen toimeentuleminen on VAIKEAA yli kolmekymppisenä perheenäitinä jos siihen ei ole tottunut. Todella raskasta siinä vaiheessa opetella itse täyttämään kaappinsa ja olemaan ilman sitä apujoukkoa, jonka läsnäolo antaa voimaa ihan vain sillä kun tietää että jos on hirveät univelat niin joku tulee apuun. Toivon että olisin toppuutellut apua enemmän.

Äitihän estää ap:ta kasvamasta ja jopa tunkee ap:n paikalle perheessä.

Ne ei ymmärrä, että toisilla vanhemmilla vaan ON sitä rahaa yli oman kulutuksen ja myös aito HALU jakaa sitä rakkailleen. Yleensä tämä on asia, joka kulkee perintönä suvussa: jos itseä on autettu runsain mitoin, jatketaan samaa omille lapsille. Ja sama toisinpäin.

Kateellisten panettelua tuo "terveyeden kyseenalaistaminen"...

kokemusta on. Ja äidin pitää olla aikuinen tai muuten tulee vaikeuksia.

sitä että vanhemmat auttaa.Ettekö sit itse aio auttaa aikuisia lapsianne ?

Lapset pitää kyllä kasvattaa siten, etteivät hyväksikäytä vanhempia, mutta jos apu tulee omasta tahdosta ja sydämestä, niin mitä ihmeen pahaa siinä on?



Itse aioin pitää nimiäiskahvit vaan, mutta äiti halusi tilata nimiäisiin puhujan ja tehdä " kunnon juhlan". Itsellä ei todellakaan olisi ollut siihen voimia, enkä kyllä olisi osannut ( jaksanut ) tarjoilujakaan tehdä. En osannut sanoa lapsen nimeäkään juhlatilaisuudessa univelan vuoksi=D

En olisi jaksanut mitenkään siivota. Olin juhlia edeltävänä yönä nukkunut 0,5 tuntia, vauva valvotti KAIKKI yöt.



Juhlista olisi tullut tosi onnettomat jos olisin ne itse siinä tilassa järkännyt.Onneksi äitini on niin ihana ja auttavainen.

meillä on sama juttu vähän käänteisesti kuitenkin. Mun äiti on pienellä sairaseläkkeellä josta ei hirveästi jää mihinkään ylimääräiseen. Siksi ollaan sitten tultu asioissa vastaan, esimerkiksi hänen luokse mennessä ostetaan itse paitsi omat ruuat myös maksetaan äidin ostokset siinä samassa. Ollaan osteskeltu hänelle juuri mikroa, kahvinkeitintä ym pientä ja sisarusten kanssa yhdessä ollaan hankittu sohva, sänky ja telkkari. Kun käydään hänen luona kyläilemässä niin siinä samalla tehdään sellaisia fyysisiä voimia vaativia töitä mitkä hänelle tuottavat vaikeuksia. Äidin tullessa meille tarjoudutaan maksamaan matkat.



Me ollaan miehen kanssa molemmat työssäkäyviä ihmisiä ja meillä on mahdollisuus auttaa äitiä joten toki sen teemme. Tiedän myös että jos tilanne olisi toisinpäin eli äidillä olisi omaisuutta ja isot tulot meidän ollessa pienituloisia opiskelijoita niin varmasti hänkin auttaisi meitä!

Sitä paitsi mun mielestä jos ap:n vanhemmilla on rahaa enemmän kuin tarvivat niin kivahan se on että voivat niillä jeesata lapsiaan. Tyhmää sitä olisi pitää kaikki sukanvarressa ja katsoa vierestä kun lapsensa perhe sinnittelee pienemmillä tuloilla, niin että lopulta saavat perintörahat sitten kun ovat jo itse keski-ikäisiä valmiiksi maksetuissa asunnoissaan yms.



Kyllä' sitä lasta voi auttaa vaikkei tämä missään rahapulassa olisi.

Yhden lapsen äiti joka on kädetön jo yhden lapsen kanssa, ei tajua että niitä juhlia on siinä aikaa valmistella jo YHDEKSÄN KUUKAUTTA ja joka nai samanlaisen tossun, joka ei osaa hoitaa omaa lastaan, eikä järjestää alkeellisia juhlia.



Järkyttäviä "vanhempia".

Älä välitä ap, kateelliset vaan valittaa.. Ne ei ymmärrä, että toisilla vanhemmilla vaan ON sitä rahaa yli oman kulutuksen ja myös aito HALU jakaa sitä rakkailleen. Yleensä tämä on asia, joka kulkee perintönä suvussa: jos itseä on autettu runsain mitoin, jatketaan samaa omille lapsille. Ja sama toisinpäin.

äitini haluaa auttaa ja tehdä kaikkea, koska hänen oma äitinsä ei koskaan auttanut, vaikka rahaa olisi riittänyt ties mihin. Äitini vannoi,ettei koskaan halua olla samanlainen kuin mummoni.

Kyllä minäkin teen vuorostani kaikkeni lasteni eteen! Monesti jätän jonkin itseäni koskevan väliin,jottan saan lapsille jotain mitä tarvitsevat tai ihan vain ilahduttaakseni heitä! Muutenkin ajattelen tulevaisuutta lasteni kannalta. Teen hulluna töitä, jotta lapsillani on paremmat mahdollisuudet valita, mitä haluavat tehdä myöhemmin. Emme tarvitse omaa taloa tai autoa, aivan turhaa, nekin rahat käytän johonkin hyödyllisempään jne.

t.22

av-mammojen kateus :). Että on vielä terveydelle vaarallista jos vanhemmat jeesaa vielä aikuista lastansa arjen asioissa :))))). Millaisiahan vanhempia te oikein olette, ajatteletteko että kun omat lapset lentää pesästä niin se auttaminen ja tukeminen loppuu siihen. Ei ole varmaan kyse siitä että nämä ihmiset joita autetaan olisi jotenkin vammaisia ja itse toimeentulemattomia vaan niin heillä nyt sattuu olemaan hyvät suhteet vanhempiinsa ja tällä lailla välittävät vanhemmat. Se vaan tuntuu olevan toisilta pois jo joku saa jotain "ilmaiseksi" ja itse ei saa. Pahoittelen näiden kateellisten panettelijoiden puolesta että heillä on tilanne sellainen etteivät apua ja tukea saa enää täytettyään 18 v.



Ja ihan turha kirjoittaa seuraavaksi että "ei me mitään otettaiskaan vastaan vaikka tarjoaisivat" töykeä ihminen ei ota vastaan jos joku hyvää hyvyyttään tarjoaa (ja kaiken lisäksi äiti lapselleen tarjoaa).

Minun puolelta isovanhemmilla on rahaa.

Vähintään puoli miljoonaa talletuksina.

Toinen mokoma osakkeina jne.

Autojen, asuntojen ja kesämökin arvo on yht. n.2me



He antavat avokätisesti rahaa ja tavaraa, jotta ME vältymme korkealta perintöverolta. Lahjavero on huomattavasti pienempi, kuin perintövero. Saimme heiltä mm. asunnon lahjaksi.



Olemme miehemme kanssa molemmat työssäkäyviä ihmisiä.

Emme erityisen hyväpalkkaisissa duuneissa, eli ainahan "ylimääräinen" raha kelpaa.



Se mitä meiltä jää yli, käytämme matkusteluun!

Rakastamme koko perhe matkustelua, ja rikkaat (myöskin matkustushullut) isovanhemmat tekevät elämästämme stressittömämpää ja saamme viettää aikaamme lastemme kanssa.

He myös lastenlastensa.



Miksi he eivät haluaisi auttaa/helpottaa perillistensä elämää?

Turhaan odoteltaisiin, että kupsahtaisivat. Eihän siitä rahastakaan nauttisi yhtä paljon, kun rakkaat vanhemmat ovat poissa! Onneksi he ovat ymmärtäneet, että nuoret perheet, joilla on pieniä lapsia tarvitsevat apua. Ei elämän tarvitse olla yhtä kärsimystä! :)



Tietenkin meilläkin on omat ristimme kannettavana, mutta se onkin jo sitten ihan eri juttu...



Eli kateellinen ei kannata kuitenkaan olla!

tullessaaan ruokia ja juomia. Ovat työssäkäyviä ihmisiä ja me olemme elääkkeellä. Mieheni saa kohtalaisen eläkkeen , minulla on peruskansaneläke.Ei sillä ihmeemmin ostella. Tyttäret ostavat minulle vaatteita tuliais ja koruja ja kaikkea naisellitta tipelhöörää.

puolin ja toisin.



Mutta kun apu muuttuu ylenpalttiseksi, se ei oikeasti olekaan enää apua vaan silkkaa vallankäyttöä.

Hei



Toihan on ihana tilanne ap.

Ei meillä ihan noin paljon auta, mutta paljon kyllä auttavat.



En ymmärrä yhtään näitä, jotka täällä marmattavat jostain siipeilystä.

Minusta se on (suomalaisessa yhteiskunnassa) sairasta, että pitää aina "pärjätä" omillaan ja apua ei saisi ottaa vastaan! MIksi ei saisi? En ymmärrä.



Ja ap:n tapauksessahan hänen äitinsä haluaa antaa tyttärelleen lahjan eli auttaa häntä kaikin tavoin ja olla ihana ja ystävällinen.

Ja näiden marmattajien mielestä se on sairasta...

:)

Olen kyllä oikeasti tosi avuton, johtuu varmaan siitä että muutin vasta raskaanaollessani omaan kotiin.

Kun joutuu opettelemaan ruuanlaittoa ym. niin siinä oppii! Mutta en tajua kuka järjestelee nimiäisiä raskausaikana.... en mä ainakaan viitsis kun ei koskaan edes tiedä mitä kaikkea voi tapahtua.



Ja juu, siksi aion nyt ainakin seuraavat 6 vuotta olla vain yhden lapsen äiti, etten ikinä pärjäisi, jos niitä olis kaksi !