"KISSANKULMAN NAISET"2010&2011

Olipahan taas painuttu alas:(



Ilmat on helliny kyllä:) Koko viikonloppu menikin pihaa kääntäen:) Möyrittiin piha ympäri ja laitettiin uusi nurmikko ja marjapensaita:) tulee hieno kunhan saadaan nurmikko vielä kasvamaan:)



Tervetuloa MINIUNIKKO:))



Maalaisomena: Onnea ultrauutisista! On sulla kyllä aikamoinen "matka" ollut tämä raskaus ainakin tähän saakka.



Dolcevita: Olikos kiva reissu? Mä ymmärrän aivan täysin sun tunteet. Aika auttaa, kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu:)



Oma napa: Oonkohan mä ees raskaana?! Tekis mieli tehdä taas testi! Ei ole mahaa yhtään, ei mitään muitakaan oireita... liikutun kyllä kyyneliin helposti ja kaikesta, mutta siinä se... on epätodellinen olo... onkohan pieni vielä siellä elossa ja kaikki hyvin?



SORMUSTESTI: Ootteko kokeillu? meille on sormuksen mukaan tyttö taas tulossa, ja aina mulle on sormus oikein näyttäny;)



mami ja papu 8+4

Olen taas kerran ollut niin pitkään tuolla pimennoissa (tai oikeammin auringossa...) että yhtään mitään ei jäänyt ensi lukemalta mieleen kommentoitavaksi...



Tai sen verran, että ihanaa kuulla Ompusta, olenkin miettinyt miten teillä menee. Hienoa, että asiat alkavat olla tolallaan.



JA tuo sormustesti... Mulla ei toimi, ihan innoissani sitä edellisraskaudessa tein ja aina tyttöä näytti. No jostain sinne tytön jalkojen väliin oli ulokkeet kasvaneet ennen synnytystä ja niin kova pärinä/automies on ettei edes mene siihen piikkiin, että olisi feminiininen miehenalku päässyt hämäämään sormusta........ Niin ja sen saman mukaan sitten, kun seuraavia yritin ennustella, niin nyt olisi kaksoset (tyttö ja poika) ja näiden jälkeen ainakin neljä vielä tulossa, eli täytyy sanoa, että minä en usko. Oikein olen ollut pettynyt, kun ei tunnu minulla toimivan ja moni muu on kertonut, miten se on kaiken näyttänyt jo nuoruudessa toteen.



Minulla on ultra perjantaina ja siihen asti taidan pysyä hiljaa. Jotenkin on taas sellainen pelon pirulainen hiipinyt mieleen ja vaikea uskoa, että kaikki voisi olla hyvin... Nämä lievät oireet eivät yhtään auta asiaan.



No, enpä jaarittele enempää omaa napaani vaan lopettelen ja toivotan ihanaa viikkoa kaikille.

Katjalah+Papu5 rv9+5

Ilma todella hellii helleihmisiä, joihin en kyllä itse lukeudu, mutta varjossa viileässä on ihan mukava olla :) Tää mökki on vaan niin turkasen kuuma koko ajan, että ollaan oltu ukon kanssa ihan ihmeissämme. Ollaanhan täällä kesäsin oltu ja helteilläkin, mutta kumpikaan ei kyllä muista, että täällä näin tukala on olla. Tuulettajat pyörii ja ilmalämpöpumppua tuossa jo ruvettiin suunnittelemaan tai vaihtoehtosesti valvoskellaan loppukesä :(



Mä tiedän DolceVita niin täysin sun tunteet, vaikka itsellä tuo ikä ei varsinaisesti vielä suuremmin vaikuta, mutta tämä vaan tuli niin puskista odottamatta, että tosi hankala on sopeutua, pakko myöntää. Meillä isäntä on varmasti enemmän vastaan vieläkin, jos tapausta yhtään tunnen, mutta hänellä vaakakupissa selkeästi painaa enemmän minun mielenterveys. Minusta ei vaan kerta kaikkiaan ole nielemään jotain nappulaa, joka ns. poistaa "ongelman". Olen jutellut ystäväni kanssa, joka kahdesti on joutunut sen päätöksen tekemään, ja vaikka sanoikin, että on edelleen sitä mieltä, että niissä tilanteissa ei ollut muuta vaihtoehtoa, ei unohda kuitenkaan koskaan. Ja kun tosiaan laitoin puntariin ne omat syyt, niin aika pieniltä ja mitättömiltä ne kuitenkin tuntuivat: ikäeropelot, suunnitellut menot, "oma elämä" :) Lääkäri sanoi silloin ultrassa, että jos yhtään epäilyttää, niin ei suosittele keskeytystä ja näillä nyt sitten mennään.



Muillakin on noita "onkohan siellä mitään" -oloja. Just tänään viimeks just mietin, että on tää kyllä niin erilaista verrattuna aikaisempiin, että jotenkin tosi skeptinen olen koko ajan. Sanoin miehellekin, että jos tämä raskaus nyt keskeytyisi, se olisi aluksi kamala suru, on tämä alkutilanne sitten ollutkin mikä hyvänsä, koska kyllä tuo pääkoppa kuitenkin asian on jo sisäistänyt. Olen käynyt katsomassa pakkausta ja perinteinen nimimietintä vaan puskee päähän, vaikkei edes ajattelisikaan asiaa... Pahaa oloa edelleen pitelee, mutta siinäpä se. Väsymys on tietysti toinen, mutta tosi vaikea sanoa, johtuuko edes tästä vai yleensä, koska mulle nää keväät on aika vaikeita aina. Oikein vihreenä luen, ku ihmiset touhuilee, laittelee pihoja ym ja ite pitää päivän suurimpana ponnistuksena perunoiden keittoa ja koneellista pyykkiä...



Tänään oli eka neuvola ja sit ne verikokeet (mä inhoon neuloja!!!) ja nyt odotellaan vaan kutsua KYS:n siihen ultraan. Tilasin Keski-Suomesta mun gynepaperit äitipolille tonne, kun ei musta ole mitään tietoja siellä. Sen verran "tapahtumia" näissä odotuksissa, että haluan, että ovat tilanteen tasalla. Muuten neuvolassa kaik ok, verenpaine ja painoki, vaikka nyt on muutaman viikon vaan syöny koko ajan ton huonon olon takia. Sitä p-näytettä mä en vaan meinaa noissa neuvoloissa saada jätettyä millään, ihme jännäilijä :) Vaikka olisin kuinka ravannu vessassa yöllä ja pantannu aamulla, niin kun sen kupin kanssa sinne vessaan menee, ei takuulla ole minkäänlaista hätää eikä tule! Katellaan sit ens kerralla...joka on muuten sit juhannusviikolla. Ääniä ei edes yritetty kuunnella, kun sanoin, että tuskinpa ne tuon läskin läpi edes kuuluu :)



Täällä sitä haaveilee jonkinlaisesta, edes pienestäkin, perheen yhteisestä lomasta jonnekin. Edellisestä vierähtäny ainakin kaks vuotta... Jakselkaahan ja palataan taas!



-omppu ja Yllis 10+2-



Olen muuten kokeillu tota sormustestiä ja heti kun sai oman vihkisormuksen ja tarpeeks pitkän tukan, on pitäny kutinsa :D Täytynee testailla, en muista mitä on näyttäny nelosen jälkeen... Ihan poikaolo vaan jotenkin.

Kun tuo Elämä painaa päälle, ei ehdi koneella istumaan.



Ensinnäkin, tervetuloa Miniunikko, ja kiva saada maalaisomenakin oikeasti tähän pinoon :) Hienoa, että asiat selviää pikkuhiljaa :)



Sormustestistä: en ole ikinä tuohon uskonut, huuhaata ;) mutta enpä ole ikinä tuohon pahemmin paneutunutkaan .Eikä minulla ainakaan ole vihkisormus edes tallessa, joten se siitä. Sitävastoin luotan omiin oloihini tiukasti. Ne eivät ole ikinä pettäneet, jokaisen lapsen sukupuolen olen jossain vaiheessa raskautta tiennyt, eikä ikinä ole vikaan mennyt. Tuo tietämisaika on jossain raskauden puolen välin kieppeillä :)



Saa nähdä kauanko tätä asiaa enää salassa voin pitää; tyttären ystävä (11v) oli eilen kysynyt tytöltä onko meille tulossa vauva, kun mulla on niin iso maha :D Tuskin vauvaa kuitenkaan, mutta onhan tuo turvoksissa. Minulle ei tuota ollut kukaan ääneen sanonut, miehelle tyttö kertoi jossain vaiheessa, ja oli vaan todennut kaverilleen, että tuskin :D :D Kaverin perheeseen syntyi vauva tuossa ihan alkuvuodesta, mikä selittää tarkkasilmäisyyden. mutta kieltämättä, työhousut tekee aika tiukkaa jo, ja pukuhuoneessa en mielellään kenenkään kanssa samaan aikana olisi... harvemmin siis tarvitseekaan, kun yötyötä teen.

Muuten olo on mitä mainioin (sen perusteella siis poika tulossa, tytöstä voin erittäin huonosti alusta loppuun), rinnat on kipeät, muuten ei mitään vaivaa missään. neuvolaan en vielä ole soitellut, kai sen ehtii..?

Itsekin edelliseni synnytin joulukuussa,hyvä ja mukava aika syntyä.Saa rauhassa imetellä iltojen pimeydessä ja kynttilänvalossa...Ja paljon kotona oloa=)



Tääll' alkaa olla olo aika krämppä.Kroppa on kovilla tiheistä raskauksista ja odotan jo kovasti eroonpääsyä mahasta...

Viikkoja nyt vajaa 28 ja vauva tuntuu isolta ja maha on ihan parissa viikossa kasvanut huiman kokoiseksi.Pysyi lähes huomaamattomana viikolla 26 mutta nyt räjähti käsiin=)

Kiloja tullut se 10...



Sokerirasituskin oli,kaikki arvot hyviä ja neuvolalääkärissä kaikki erinomaisesti.



Kovasti vaan olen kivulias.Selkä präkää,supistukset vaivaa ja ylävatsakipuja usein??!!

Eilen kävelin 1,5h lenkin ja olo oli illalla aivan karsea.

Kaikki ylimääräinen,mukavakin,touhuaminen kostautuu ja vatsa kovin arka kun joutuu noita lapsia nostelemaan.Kk päästä mies jää kesälomalle,koitti sillä mua lohduttaa,mutta mahdanko kestää sinne asti...



Onnea kaikille uusille odottajille!!!!

Hyi s..tana, kun istuin äsken penkille ja tunsin pienen nipaisun persiissä. Otin "roskan" pois, mut kädessä oli joku harmaa iso ökö :/ Kyllä kiljaisin, lenti ökö ja tietsikan hiiri :D



Eilen kirjasin pitkän stoorin, mut alkoi tietsikka päivittämään asetuksiaan ja se siitä. Onnistuukohan nytkään.



Ensin ON: viikko sit oli neuvola. Kaikki arvot ok. Viikon päästä meen kuuntelee sydänäänet, joten tässä vielä jännäämistä piisaa. Ultra 7.6. rv 12 tasan ja sokerirasitus joskus kesäkuun puolvälissä.



Oireet on aika vähät.. Kuvotus ei vaivaa, väsymys iskee toisinaan, mutta sen kanssa pärjää. No toi maha.. On aika iso läskimakkara! Juuri eilen illalla kävin kuopuksen kanssa shoppailemassa itelleni parit pitkät tunikat ja joustovyötäröhousut.



Sen verran pitää naisellisesti marista, että eipä tänä kesänä paljon nättiä masukumpua toinna esitellä, kun tosiaan löllöltä vaan näyttää :D Tuntuu oudolta, että on kesä ja olen raskaana, vaikkei "mahaa" olekaan, kolme edellistä olleet kookkaassa mahassa kesällä, syntyneet kesä-, syys- ja heinäkuussa.



Terkka laittoi pelkopolimerkinnän ja oli sitä mieltä, että tämän voisi aikanaan käynnistää vähän aiemmin. Kaikki mulla on käynnistetty, 41+2, 41+3, ja kaks 41+6.



Noi kaksi viimeisintä meni sit hieman pieleen. Ekassa kohtu ei alkanut supistua, vaan kätilö paineli jumalattomia hyytymiä pois ja hb oli matala ja maha kipee viikkoja. Tokassa poju jumi hartioistaan ja napanuora piti katkaista liian aikaisin, että saivat sen ulos. Joutui sit hapen ja hb:n seurantaan teholle (voi kuitenkin siellä hyvin). Ja mulla jumi istukka, nukuttivat ja irrottivat sen käsin. Ja taas matala hb ja maha kipee.



Että hassua ajatella, jotta tämä ehkäpä voisikin syntyä vielä tänä vuonna :) Keskenmenosta iskee pelko ajottain siten, et mietin, mitenkä sitä jaksais alottaa kaiken alusta.. Oli niin pelottavan paha olo ne muutamatkin päivät! Ja muutenkin, tämä odotus on herättänyt eniten ristiriitaisia tunteita.



Sormustestiä en ole ikuna tehnyt. Ainoastaan esikoisesta oon ollu satavarma pojasta, muista oon veikannut vikaan. Kahesta viimeisimmästä on kysytty ultrassa sukupuoli ja kutinsa on pitänyt. Ehkä nyt hieman mielisin tyttöä pojan jälkeen, mutta luulen tätä silti pojaksi. Saas nähä :D



Voimia teille, joilla raskaus aiheuttaa suurempia murheita! Omat tuntuvat aika pinnallisilta, mutta toki jokaisella ne omat tunteensa ja niiden mukaanhan sitä mennään.



Ihanaa, kun on lämmintä, mutta mie niin inhoon tätä kevättä ja koivun siitepölyä. Pärskis, niiskis ja kutikuti :(



Tulipahan juttua! Rv:t 9+2, vasta, huoh.

Tervehdys!



Olen tuonne joululahjoihin kirjoitellut, mutta taidan lukeutua näihin "suurperheäiteihin", joten miksikäs ei tännekin kirjoittelisi.



Laskettu aika on jouluaaton tienoilla, nyt juuri päästy kymmenennelle raskausviikolle. Vieläkin väsyttää hurjasti ja paha olo osaa vaivata. Epämääräisen turvonnut olo..



Meillä ennestään 3 tyttöä 2001, 2003, 2007 ja poika 2002.

Minulla työrupeama on vasta alussa, ja moni muu menee kovasti vapaita kohti.Tämä viikko on ollut silt itosi kiva, tiistai oli lääkesuunnitelmapäivä töissä (siis päivää vaihteeksi), eilisen olin haavapoliklinikalla tutustumassa, vasta nyt siis alkaa tämä minun normaali työni, valvominen. Eka yö siis takana, kolme edessä. Ja sitten periaatteessa 5 vapaata, käytännössä noista yksi on 6 tunnin "U", painehaavanestoprojektin merkeissä. Tämä yö on kyllä ollut tosi tylsä. Osastolla on hiljaista kuin huopatossutehtaalla, ja hiljenee vaan viikonloppua kohti kun osa porukasta lähtee kotiin, osa lomalle. Valvominen on todella rankkaa, jos ei ole mitään tekemistä.



Ja aasinsiltaa sitten.. tässä viimevuosina olen seuraillut osaston "raskautuneita". Aika pian he nimittäin ovat jääneet yötöistä pois ja siirtyneet siis tekemään pelkkää 2- vuoroa. Minähän teen pelkkää yötä, eikä minulla ole pätkääkään halua alkaa tekemään päivävuoroja, ei varsinkaan 2- vuoroa (ilta-aamu-vuoroyhdistelmä on aika tappava). Edellisessä raskaudessa jakoin tehdä öitä rv 30 asti, ja siitä lähtien olin sitten sairaskirjoilla. Nyt toivon, että jaksan tehdä vähintään sinne asti, ja mieluummin pidempään, aina ä- lomaan asti (ruotsissahan, missä tuon edellisen sain, ä-loma alkaa synnytyksestä, siksi siis sairaslomaa 10 viikkoa). Mutta kun noita kollegoita on seurannut, niin mietin tietty onko nuo haaveet edes mahdollisia. Nämä siis ketä meillä on raskautuneet, ovat odottaneet ensimmäistä lasta... en siis oikeastaan tiedä miksi ovat jääneet edes öistä pois. No.. katsellaan.



Tuolla haavapolilla käydessäni (on siis keskussairaalssa, kun minä olen shp:n "periferiayksikössä" muuten), hain parit isommat housut sijaisvaatevarastosta itseäni varten tänne. Tuolla kun sijaisvaatteet on samanlaisia kuin vakiväen vaatteet, lisäksi sieltä löytyi myös ä-housuja, joten otin yhdet sellaisetkin. Näillä toivottavasti pärjätään viimeiset pari viikkoa täällä, sitten siirryn kokonaan 2 kk:ksi keskussairaalaan. Joten eipä ole tänäyönä kiristänyt eikä puristanut :)



Meidän iäisyysremontti stressaa taas asteen verran enemmän. Huomasin juuri, että on Kesä, ja Kesä kun on niin kovin lyhyt. Kaikkea pitäisi tehdä ennen syksyä, ja varsinkin ennen vauvan syntymää, ja osa asioista (esim eteinen) on sellaisia mitä ei voi tehdä kuin kesällä. Mieskin on hiukan sairastellut, eikä saa mitään tehtyä. Ja homma vaan seisoo...



Mutta hyvää viikonloppua kaikille, minä suuntaan ihan pian kotiin, ja nukkumaan :) Upea päivä tulossa.

Leanna- sanoit niin kauniisti tuon että joulun aikaan on ihana saada lapsi, saa imetellä rauhassa pimeinä iltoina kynttilän valossa:) Mä tartuin tohon lauseeseen, ja saan siitä tosi paljon voimaa- mulla kun on pieni taipumus vaipua baby bluesiin ja joka kerta olen pelännyt (jostain syystä) yösyöttöjä. Että en saa vauvaa takaisin nukkumaan, että väsymys itsellä on ihan helvettiä... kaikkea mahdollista. Pikku vauva aika ei siinä mielessä "sovi" mulle, että menen pariksi kuukaudeksi täysin sekaisin... pelosta, huolesta ja kaikesta. Vaikka 4 kertaa olen saanut terveen ja hyvin nukkuvan vauvan:) Joka tapauksessa- kiitos Leanna8 kauniista lauseestasi!



Tervetuloa neljän emo:) Myös minulla LA on aattona:) toistamiseen...



Nuorimmainen aloitti pph:lla maanantaina ja hienosti menee:) Minä olenkin sitten kääntänyt tota pihaa, pessyt ikkunat, siivonnut hulluna ja käynyt ohjaamassa jumppia. Edelleen vallan mainio olo, heikotus nostaa päätään jos syömisestä on liikaa aikaa...



mami ja papu rv 9:)

Energiaa ei kauheesti ole ollu mutta jospa se keskiraskauden autuus kohta alkais...



Omppuli!! Ihanaa että oot täällä vaikka hurja alku teillä on ollut! Oikein paljon onnea matkaan! Kyllä se sun miehes siitä vielä tokenee kuhan aikaa kuluu :) Määhän sulle aikoinaan taisin kertoa että sää oot kuule jo seuraavaa tulossa hakemaan ku mää sitä nelosta oottelen ku tuskailit silloin että tuutkohan koskaan raskaaksi ku olitte miehen kanssa sen päätöksen nelosesta tehny :)



Apua nyt meni ohi mitä täällä oltiinkaan turistu...täytyy tulla uudemmaan kerran kurkkimaan ja jos ehtis vielä kommentoimaanki jotaki...



Meillä oli sitten tiistaina se "virallinen" np-ultra...ja joo oisin kyllä voinu jättää sen väliin. Määhän kävin yksityisellä viikko sitte ma ja ihan erilainen juttu oli..Mulla on kohdussa vuotava hematooma ja sen vuoksi olen rampannut sekä neuvolassa että yksityisellä. Ultria mulle on tehty jo 5kpl.

Yksin kävin ku ei meillä tuota lastenhoitoapua ole saatavilla...vaikka ois tuo ukkokulta mukaan halunnut, mutta näin tällä kertaa.



Ensinnäkin laite jolla ultra tehtiin oli niin paljon epätarkempi ettei tää kätilö saanu oikein tolkkua monistakaan asioista jotka jo viime viikolla oli ok. Ensinnäkin mitat oli ihan eri ku viime viikolla siis pää-perämitta ei saanut sitä niin tarkasti mitattua, joo ihan ajallaan menee (niin minkä ajan mukaan?? mulla ku tuo la on ollu jo aika moni eri päivä ja nlan terkkaki ihmetteli ettei la:ta ollut vahvistettu mihinkään).

Vauvan päätä tutki vaikka kuinka kauan että näkyykö ne aivot ja lohkot siellä. Niskaa ei pikkunen suostunu näyttämään juurikaan joten kaikkensa yritti että ois kääntyny (tökki ja heilutteli mun läskejäni) mutta lopulta mittas sen vähän epäsuotuisammasta asennosta ja turvotus tais olla sen 0,9mm.

Lopuksi laskeskeli sitä riskiä ja sanoi vaan että "seula on negatiivinen muttei se tarkota että vauva olisi terve"!

Siellä pikkuinen kuitenki liikkui kovasti ja hörppi lapsivettä niin että virtsarakko alkoi ihan silminähtävästi täyttyä :)

kätilö oli muutenki tosi hiljanen ja jäi sellanen kuva että ei kertois kaikkia...Näkikö se jotain sellaista mistä ei vielä kuitenkaan uskaltanu puhua, miksi se sanoi noin??



Eli tämän käynnin jälkeen olo on aika epävarma

Viime viikolla käynnillä näkyi siis sama turvotus, virtsarakko, sydän ja sen eri osat, aivot ja sen eri osat, nenu yms. ja vielä tosi selvästi! Ja tän teki mun oma lekuri, jolle olen menossa 4d ultraan ja sen ajan tilasin nyt niin että eka käyn tuolla arvauslaitteen ultrassa ja sitte meen vasta omalle lekurille...määhän oon ihan sairas huolesta jos meen toiste päin!



Neuvolassa kävin keskiviikkona eikä se täti saanu pikkuisen sydänääniä kuuluviin vaikka kuinka kauan yritti :( kotona illalla sain ne kyllä sitte kuulumaan (ihmettelen kyllä kuinka vanhoja ja huonoja laitteita tuolla kunnallisella puolella oikein pidetään ku jollain 3v vanhalla kotidopplerillaki saa sydänäänetki paremmin kuuluviin?? saati sitte tuo ultrakäynti...)

Kyllä tän pienokaisen kans on nyt saatu olla veitsen terällä koko ajan..Tuo hematooma on vuotanu nyt nelisen viikkoa, tosin nyt pari päivää ollu vuotamatta mutta eilen se vielä näkyi joten hulahtamisia vielä ootettavissa..Eniten pelkään nyt sitä että se vielä kehittää jonku tulehuksen tuonne masuun ku tulehusarvot oli hiukan koholla...

Painoa oli tullu jo 300g/vko enkä kyllä tajua miten se on mahdollista?? Vielä viime viikolla paino oli just samassa ku eka neuvolakerralla...oiskohan sitte nää lämpimät ilmat tehneet sen, hope so! Tuota painoa nimittäin ei sais tulla yhtään lisää mutta jos sitä tulee tuota tahtia niin en kyllä ala!! Nimittäin parilla jäätelöllä tuota kilomäärää ei kyllä tehä, muita herkkuja mää ees syö..ja nyt oon vielä kovasti tuohunnukki tuolla raksalla että ainaki kaloreita pitäs olla kulunu...



Pahaolo on sen verran väistyny että uskaltauduin jättämään rannekkeet pois! Välillä tulee huono-olo mutta ei oo tarttenu oksentaa...väsymys sen sijaan ei ole lähteny minnekkään!



Voikaahan paksusti ja nauttikaa lämmöstä ne ketkä siitä tykkäävät, kohta tää ihanuus taas loppuu!



nani 13+4

ja sitten pakkaamaan mökkikamppeita!



HUHHUH, nyt sitten eka ultra ja neuvola takana, kaikki hyvin. Yksi pieni juuri viikkojen mukainen toukka bongattu!



Seuraava ultra onkin jo keskiviikkona, jolloin samalla katsotaan ultralla kohdunkaulan tilanne, se kun on minulla sellainen, mitä aina pitää tarkkailla.



Nyt voi lähteä keventynein sydämin viikonlopun viettoon. Ihanaa viikonloppua kaikille!!!!



Katjalah+papu5 rv10+1

Onpas taasen mieletön aamu! Aamuyöllä linnut lirkuttaa niin lujaa, ettei meinaa saada nukutuksi...

Tervetuloa joukkoon 4nEmo!!!

Meillä on kyllä kieltämättä komea kaarti viidettä odottavia ja joulukuussa synnyttäviä! Kieltämättä Leanna oli kivasti sanottu tuo kynttilänvalossa imettäminen. Meillä kun kaikki lapset on valvottanu ihan hirveesti, kaksi vuotta menee ennenkuin kun saa vähän nukuttua... auh!

Meikäläisellä on viikkoja 8+2 ja armottoman kokonen mahakumpu, ihan kohta alkaa porukka kyseleen... olen aika hoikka, joten tollanen pömpöttävä paita ei mene enää pian yksistään mun sairaalloisen karkin ahminnan piikkiin..

Meillä on tilanne vieläkin hieman avoin, tai oikeastaan mies ei ole antanut ns. siunaustaan uudelle tulokkaalle. Niinkuin jo aikaisemmin kerroin, olemme jo 41 ja 45 vuotiaita, joten miehen on vaikea tottua ajatukseen uudesta vauvasta, ja muutenkin taitaa pelätä jos on sairas lapsi tms.Meidän oli tarkoitus vielä kerran keskustella asia viikonloppuna, mies ei tietenkään yritä mitenkään painostaa minua, mutta luulen että hän kallistuisi keskeytykseen. Aika hurjaa joutua pohtimaan moista, mutta tottakai haluaisin että molemmilla olisi hyvä olo tästä raskaudesta. Näen myös miehen pointin, nuorimmainen on vasta neljä kun hän täyttää 50! just kun alkaa helpottamaan, meidän nuorimmainen on ollut tosi handfull!!! Anteeks kun paasaan tämän oman navan ympärillä, mutta henk kohtasesti tämä on isoimpia elämäni päätöksiä, enkä usko että voisin tehdä keskeytystä, mutta joudun käymään tämän pohdintamyllyn läpi...

Hauskaa viikonloppua kaikille, mun pitää alkaa selvittelemään poikien sotkuja, kuopus pissas just naapurinpojan lenkkariin ja luulen ettei heidän äitee tykkää..apuva.

Vielä muutoin, minne joulukuun äiteet olette menossa synnyttämään??? Itse Hyvinkäälle, jos luoja suo..





DolceVita rv8+2

Dolcevita: Minä myös hyvinkäälle:) saatetaan tavata siellä:D Teillä on isoja päätöksiä tehtävänä... ja voin sanoa että itedän miltä tuntuu, olen itse kokenut aikalailla saman tilanteen, ja päädyin itse keskeytykseen. Päätös oli vaikea, mutta en ole katunut koskaan. Toivon teille jaksmista asian pohtimiseen ja että päädytte teille parhaimpaan ratkaisuun. ( itse päädyin siihen ajatukseen että mun pitää miettiä nyt olemassa olevaa perhettä ja elämäntilannetta, ja mikä on siihen se paras ratkaisu) Iso ja lämmin halaus, teille kaikille...



mami ja papu 9+1

tää on kyllä niin hiljanen pino:(



Tänään kahelta eka neuvola, kivaa:))



mami ja papu 9+4

Kovasti teretulemast "uutukainen" joukkoon :) Todellakin näin nopeasti unohtui nikkikin, vaikka just äsken sen vielä katoin...



Taitaa useimmilla olla kesätouhuja mielessä, vaikka nyt kyllä keli on sateisen kolea ja harmaa. Olotilat suurimmalla osalla helpottamaan päin ja seesteistä keskiraskautta kohti toivottavasti kaikki puskevat...



Nani sulla taas ihme-kökköilyä np-ultrassa! Voi jestas, että voi olla raivostuttavia noi Aatamin aikuiset laitteistot, joita valitettavan paljon löytyy vieläkin varsinkin pienemmiltä asemilta. Se on sitä säästöä se, kun saa sitten peet housussa istua oottelemassa uutta huomista. Sullakin jo ton hematooman takia pitäis olla tarkat syynit. Ihme, etteivät ole pistäneet sua liikkumiskieltoon, koska jos kohtu vuotaa, niin sehän on silloin "auki" ja minulla ainakin aikanaan sanoivat, että tuollainen -/+ 10-viikkoinen on vielä sen verran olematon, että voi hyvinkin lähteä tulemaan vuodon mukana ulos. Ei nyt tosiaankaan ole tarkoitus pelotella, mutta minut laittoivat silloin sen kaksosen vuotaessa täydelliseen liikkumiskieltoon, vessassa sain käydä, ei muuta. Ja mulla vuoto tosiaan 9+ -viikolta 16+ viikolle asti.



mamiof4:lle tsemit neuvolaan! Muille nyt vaan tylsästi vilkutuksia, kun en muista pitikö jotain kommentoida johonkin :)



Oma olotila, jos mahdollista, entistäkin epäuskoisempi! Tuntuu, ettei kerrassaan mitään tapahdukaan. Hiukka heikotusta, jos esim. vahingossa koko päivän syömättä, niinku nyt useesti on tupannu käymään, mut muuten ei mitään. Mulle on ilmaantunu ihan järkyttävä "ylämaha", mikä näyttääkin ihan hirveeltä, kun on jotenki tottunu lähes mahattomuuteen, vaikka muuten paksu onkin. Edelleenkään ei mitään saa aikaseks, mökki kaatuu niskaan, mutta ajatuskin siivoamisesta saa lähes nukahtamaan! Isäntä lupas jo siivoojankin, mutta pitäis kai nää h...tin roinat saada raivattua johonki, ennen ku sen voi pyytää eli toivotonta!



Kutsu tuli KYS:iinki siihen ultraan ja ilahduttavasti eka sokerirasituksen pirulainenki on varattu, se sitten tympii! Tuolla on vielä sellanen systeemi, että siinä istutaan niinku eteisaulassa odottelemassa sen ajan kulumista eli kun meikä sitten alkaa puuskuttamaan ettei pyörry/oksenna tm vastaavaa, niin saa oikein kunnon yleisönkin! Voi vattu sanon minä! Ultraan olen ajatellu mennä ihan itsekseni, kun ei täällä oikein ole vielä niin tuttuja, että kehtaisi pyytää kattomaan noita musikoita.



En tiedä johtuuko se sitten tästä "alkamistavasta", mutta selvästi itseltäkin on se "paras terä" ns. pois. Ei sillai jaksakaan innota noista jutuista, eikä käytä aikaansa kaikenmaailman juttujen tutkimiseen ja laskemiseen (sikiön kehitysvaiheet yms yms.) Ja kun täällä tosi kauniisti puhuttiin siitä kynttilänkajossa imettämisestä ja pimeistä illoista, niin tuli oikeastaan huokaus... Kauheana äitinä olen ajatellut, että tämä mahdollisesti tuleva pienokainen taidetaan opettaa kyllä pulloonkin, koska en kestä ajatusta, että olen toisenkin puoltoista vuotta lähestulkoon vankina täällä, kun loppuajasta ei huvita enää edes mennä mihinkään kun on ihan mammuttivuoren kokoinen ja sit kun tirppana syntyy, niin sitten olet tisseinesi 24/7 päivystyksessä. Meillä kun tuo ukko osaa tuon poissaolemisen taidon niin lahjakkaasti, että täällä tosiaan saa olla! Mun mielenterveys on niin tärkeä mulle, että haluun kyllä ens kesänä päästä laulamaan ja joskus hitto vie vetää vaikka pään täyteen jos siltä tuntuu, kuulostaa se kuinka itsekkäältä tahansa. Meillä kun tämä nykyinen nuorimmainen otti sen tissittelyn niin tosissaan, ettei huolinut pulloa ollenkaan ennen kuin nyt kun lopetin kerta kaikkisesti imettämisen, niin oli pakko!



Tuleepas nyt outoa juttua, mutta tänään nyt sit vähän erilaista näkökulmaa ;) Pakko kai orientoitua jotakin syömään, ku aamiaisesta vierähtäny jo tovi... Kulmille vaan naiset!



-omppu ja Yllis 11+2-

Neuvolassa käyty:) Kuunneltiin tasaista ja vahvaa sydäntä:))) Kaikki muutenkin hyvin, seuraavaksi sitten onkin np- ultra ja sitten juhannusviikolla lääkärineuvola.



Dolcevita: lyhyestä virsi kaunis:DD?

Eli huomenta vaan ja aurinkoista sellasta!

Kirjuuttelin eilen tosiaan romaanin tai ainaskin novellin ja sit se ei lähtenyt, ja sitä ennen vahingossa näppäilin tuon ytimekkään otsakkeen...

Ei ollut sitten aikaa kirjottaa uutta, joten nyt uudella innolla näppäimet sauhuamaan!!!

Kiitokset mamiof4 aikaisemmista sanoistas, on ihanaa kun voi tänne sepittää syviä tuntemuksiaan, kun tästä asiasta ei ole vielä kellekkään tullut kerrottua!!! Ja mahtavaa, että sydänäänet kuului ja kaikki hyvin!

Tänään tuntuu, että aika on tehnyt tehtävänsä, ja meidän vauvakriisi alkaa olla takanapäin... Tämä on ollut erikoista aikaa, koska ei olla asiasta puhuttu sanaakaan yli viikkoon, eli on käsitelty sitä hiljaisuudessa. Raskaudenkeskeytys puheet on jääny, ja mieskin oli aamulla niiin aurinkoinen ja täynnä suunnitelmia, että luulen hänen jo sydämessään iloitsevan uutisesta! En patista tai muuta, odotan että hän kohta sanoo jotain sinnepäin!! Oma mieli on mahtava ja olo muutoinkin mainio... oliskohan tyttö tulossa? Pojista ollut hieman pahoinvointia, tytöistä ei ollenkaan. Saas nähdä.

Mulla neuvola kahden viikon päästä ja ultra kolmen, vasta sitten kerrotaan lapsille.

Mutta tänään on ihana aamu ja kaikki näyttää ruusuiselta, toivottavasti asiat lutviutuu. Ja niinkuin maalaisomena kirjoitit, meillä suurperheellisillä tähän odotukseen liittyy monenlaista mietettä ja välillä realititeetti iskee oikein kunnolla. Toisena hetkenä taas sitä on ihan onnessaan..



Voikaas hyvin ja nauttikaa auringosta!

mamiof4 mehän voitaisiin hyvinkin sattua Hyvinkäälle yhtä aikaa, sulla näköjään menee raskaudet yli ja mulla suunniteltu sektio aina pari päivää ennen la:ta.. ja kun kotona odottaa työmaa ja sektiohaava aina kipee jonkun päivän, en pitäisi mitään kiirettä sairaalasta kotiin..



DolceVita ja viides villahousu rv 8+6

No nyt voi hieman jo huokaista helpotuksesta, sillä tänä aamuna kävin neuvolassa ja hyvinhän ne sydänäänet kuuluivat

Oma vointi on ollut kehno,vaivaa ja supistuksia sekä väsymystä,koneella jaksanut istua liiemmin.



Tänään oli extra nla lääkäri ja laitampa nyt niitä kuulumisia



Rv 28+5

paino -100g jee!

Syke 140

rr 127/75

pissa puhdas

sf 29!Huh!

Rt

Liikkeet ++

kohdunsuu kiinni ,kiinteä ja 3cm(vaikka tutkiessa sanoi että vähän lyhentynyt,n 2cm jäljellä,merkkasi korttiin toisin)



Isoa poikaa siis povaa,niin ultra viikolla 26+ kuin nyt tämä masun koko.

Mua kyllä rehellisesti sanottuna kauhistuttaa,en halua vauvan kasvavan niin isoksi...=/



10 viikkoa pitäisi vielä yrittää jaksaa mutta himppasen on vaikeaa,harmillista!



Vauva kuitenkin voi hyvin ja se on hyvä asia

Pissalla pyyhittäessä verta paperiin... soitin hyvinkäälle, ei kuulemma tartte olla huolissaan:'''( helppo se on sanoa. Ihan saatanan paska fiilis.



mami