Pohjalaisten sanotaan olevan suorapuheisia? missä asioissa se ilmenee?

Köyhintä oli tuolloin Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa. Esim. Etelä-Suomi ei juurikaan kärsinyt katovuosina niin pahasti kuin Pohjanmaa.

historian opettaja, kun hän tajusi, ettei kaikkein köyhimmillä ollut rahaa lähteä.

Ei sinne toki rikkaimmatkaan menneet, vaan yritteliäät köyhät, joilla oli rahaa maksaa velat kotopuolessa, ostaa matkavaatteet ja eväät ja maksaa lippu.

Köyhintä oli tuolloin Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa. Esim. Etelä-Suomi ei juurikaan kärsinyt katovuosina niin pahasti kuin Pohjanmaa.

historian opettaja, kun hän tajusi, ettei kaikkein köyhimmillä ollut rahaa lähteä. Ei sinne toki rikkaimmatkaan menneet, vaan yritteliäät köyhät, joilla oli rahaa maksaa velat kotopuolessa, ostaa matkavaatteet ja eväät ja maksaa lippu.

ei esim. Afrikasta lähde pakolaisiksi ne kaikkein köyhimmät ja kurjimmat. Matkustaminen vaatii rahaa!

Miksi Pohjanmaalta muutti niin paljon ihmisiä pois?



Höyrylaivojen ja purjelaivojen yleistyessä tervan kysyntä ei ollut enään niin suurta, kuin ennen ja koska Pohjanmaan taluoselämä oli pääasiallisesti tervanpolton varassa. Näinpä Pohjanmaa menetti tarkeän tulolähteensä. Toinen merkittävä syy oli Pohjanmaan väkiluvun kasvu, joka oli kaikkialla Suomessa ja Pohjanmaalla erityisen nopeata.

http://hyl.edu.hel.fi/sivut/Jarmo/swork/98/heikki/siirto4.HTML

sisäsiittoisten tangokaupungissa. Kokemusta tällä seudulla asumisesta on jo 15 vuotta ja mielikuva täällä(kin) esitetyistä väitteistä pitää mun kokemuksen pohjalta enemmän kuin paikkansa! Herkkänahkaisia paljasjalkaisia totuus tietty kirpaisee ;).

Ensimmäinen valtameren taakse suuntautunut siirtolaisaalto vyöryi maastamme 1860-luvulla: samalla vuosikymmenellä, jolloin peräkkäiset kadot tekivät autioiksi kokonaisia kyläkuntia ja pakottivat pahimmin koeteltujen maakuntien asukkaat sankoin joukoin kerjuumatkoille kohti vauraampia, halloilta säästyneitä seutuja. Tämä siirtolaisuus ei ollut siis ensi sijassa rohkeaa yrittäjämieltä tai voitokasta seikkailunhalua, ennemminkin se oli epätoivoista pakoa kotiseudulta, jossa puute ja kurjuus uhkasivat yritteliäintä ja elinvoimaisintakin väestönosaa.





Lisäksi on otettava varteen seuraavaa: viime vuosisadalla ja vuosisadan alussa maasta muuttivat ne, joilla oli täällä pahimmat taloudelliset vaikeudet. Siirtolaisuus oli suurinta Pohjois-Suomesta ja Pohjanmaalta, ja siirtolaiset olivat yleensä ammattitaidotonta väke

Unohdit sen kolmannen syyn, jota minä olen tässä puolestani korostanut eli PERINNETTÄ lähteä siirtolaiseksi.



En vieläkään usko, että väestönkasvu olisi ollut se selittävin syy.

Olisi edelleen aika korrektia panna lähde.

Isä Vimpelistä ja äiti Ylivieskasta molemmat sukuineen.



Olen suorapuheinen, mutta en "ilkeä".



"Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa."

nettiin kopsattua nimetöntä kotiainetta. Hahaha! Kas kun et ala-asteen oppilaan Facebook-keskusteluja.



https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/7605/TMP.objres.1849.html?se…

http://www.svof.fi/fork/suomea/startartikel2.htm

Muuttoliikkeitä ohjaa lähinnä työnhaku. Jos lähiseudulla oli viljeltävää maata, maaseudun väestö pysyi aloillaan. Jos maatilat olivat, kuten Pohjanmaalla 1800-luvun lopussa, jaettu liian pieniksi yksiköiksi, ei mahdollisuuksia renkien tai piikojen palkkaamiseen ollut. 1800-luvun alussa piika tai renki palkattiin usein naapuripitäjästä, minkä vuoksi liikkuvuus maaseudulla oli varsin suurta. Teollistuminen alkoi Suomessa varsin myöhään. Vielä 1945 yli puolet maaseudun väestöstä sai elantonsa maanviljelystä ja sen sivuelinkeinoista. Ruotsissa tämä vaihe ohitettiin 1910-luvulla ja Norjassa jo 1800-luvun loppupuolella. Pohjalaisten vaihtoehdoksi jäi lähinnä etsiä työtä kotimaakunnan rajojen ulkopuolelta. Ruotsi oli tuttu määränpää, jonne yhteydet eivät koskaan olleet katkenneet, vaikka virallinen ero olikin tullut. Vanhastaan rannikon talonpojat olivat seilanneet Tukholmaan ja Gävleen myymään tuotteitaan. Nyt kysyntää oli lähempänäkin. Länsipohjan sahateollisuus varsinkin Sundsvallissa ja Härnösandissa kasvoi rivakasti 1860- ja 1870-luvuilla, ja alueesta tuli yksi Euroopan suurimmistä puutavarakeskuksista. Tämä loi uusia markkinoita talonpoikien tuotteille.

Olen pahoillani jos se jotenkin loukkaa illuusiota, että siirtolaisuus selittyisikin vain yritteliäällä luonteella. Totuus oli että Pohjanmaalla oli ongelmia väestön työllistämissä. Tervan tuotanto oli ollut ennen merkittävä työllistäjä, mutta sen tarve väheni nopeasti mm. höyrylaivojen yleistyessä. Toisekseen Pohjanmaalla väestönkasvu oli erityisen suurta, ei vaan löytynyt esim. viljelymaata kaikille. Kyllä lähtijät olivat etupäässä juuri niitä, joilla kotimaassa oli kurjaa. Laivamatkan pystyi kustantamaan työtä vastaan.

juuri siksi, että Pohjanmaalla on ollut perinteenä antaa tila jakamattomana yhdelle perilliselle.

Toisaalta siitä on seurannut se, että tilat ovat hyvän kokoisia ja elinkelpoisia, vauraitakin. Pohjanmaalla ei ole ollut samalla lailla köyhää, nälkärajalla kituuttavaa maanomistusväestöä kuin monella muulla Suomen alueella.

Ja muut - maatta jääneet perilliset - ovat saaneet perintönsä rahana tai muuna omaisuutena ja lähteneet yrittäjiksi/asuttajiksi muualle Suomeen TAI vaikkapa Amerikkaan.

Panehan lähdettä peliin tuosta, että Pohjanmaalla olisi väestönkasvu ollut erityisen rajua.

Tuo kyllä on aivan totta, että tervapoltto oli ollut tärkeä elinkeino, ja sen tyrehtyminen rokotti monia pitäjiä. Mutta ei se silti Pohjanmaasta kokonaisuudessaan köyhää maakuntaa tee!

Anders Chydenius-säätiön sivuilta löytyy mm. seuraava tieto, joka kuvaa hyvin maakunnan vaurautta ja kosmopoliittisuutta:

"Kokkolassa oli vuonna 1801 koko Ruotsin valtakunnan neljänneksi suurin kauppalaivasto, edellä olivat ainoastaan emämaa Ruotsin suurkaupungit Tukholma, Göteborg ja Gävle. Vuosina 1817, 1824—1835 Kokkolan kauppalaivasto oli Suomen suurin. Raahessa taas oli 1850—1870-luvulla maan suurin kauppatonnisto."

(<a href="http://www.chydenius.net/historia/kirjallisuus/ojala.asp" alt="http://www.chydenius.net/historia/kirjallisuus/ojala.asp">http://www.chydenius.net/historia/kirjallisuus/ojala.asp</a&gt;)

Kannattaa siis muistaa, että Pohjanmaa rannikkoalueena on aina käynyt paljon kauppaa, rakentanut laivoja ja harjoittanut merenkulkua eli sieltä on senkin takia lähdetty helposti maailmalle. Mikä sekin todistaa, että 25:n väite sisäsiittoisuudesta on tietämätöntä tuubaa.

nettiin kopsattua nimetöntä kotiainetta. Hahaha! Kas kun et ala-asteen oppilaan Facebook-keskusteluja.

https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/7605/TMP.objres.1849.html?se…

Etelä-Pohjanmaan maaseudulta lähti suhteellisesti enemmän siirtolaisia kuin kaupungeista.



9/10 siirtolaisista oli maatalousväkeä, vaikka sen osuus koko Etelä-Pohjanmaan

väestöstä oli vain 3/4. Kun suuri väestönkasvu oli koitunut lähinnä tilattomien hyväksi,

oli luonnollista, että siirtolaisten valtaosa oli torppari- ja itsellisväkeä. Paljon

heihin kuului myös talollisten lapsia. Kaikkien näitten tulevaisuudenmahdollisuudet

olivat kotona jokseenkin olemattomat.



http://www.migrationinstitute.fi/pdf/Toivonen_1963_Yhteenveto.pdf

avoimia, vieraanvaraisia ja ystävällisiä ihmisiä tavannut kuin Pohjanmaalla!



Kummastuttaa tosissaan nää kommentit!! Jos olisin itse sieltä kotoisin, niin olisi kyllä kotiseuturakkaus huipussaan! Kaunis osa Suomea, siellä on hyvä olla :)



Terkkuja kaikille pohjalaisille :)

avoimia, vieraanvaraisia ja ystävällisiä ihmisiä tavannut kuin Pohjanmaalla! Kummastuttaa tosissaan nää kommentit!! Jos olisin itse sieltä kotoisin, niin olisi kyllä kotiseuturakkaus huipussaan! Kaunis osa Suomea, siellä on hyvä olla :) Terkkuja kaikille pohjalaisille :)

sen seitsemää sorttia. Ihan vain sen takia että pitää näyttää miten hyvä emäntä on. Vieraanvaraisuudesta ei välttämättä ole siinäkään kyse vaan näyttämisenhalusta.

Autoilijat täällä on ainaskin niin perseestä että..ohi pitää päästä, vaikka rekka olisi aivan lähellä! Voi olla, että muualla on samanlaista. Itse olen aika suora, mutta en nyt toki kaikkea sano mitä ajattelen. Virheeni myönnän aina, paree se on ne myöntää ku että kirtelis ja kaartelis. Kaikissa meissähän asuu pieni materialisti, eikö vain? Ehkä nämä väitteet pätee enemmän vanhempaan sukupolveen..

eteläpohjanmaalla. Juhliinkaan ei voi siellä mennä, jos lahja ei ole kallis ja komia.

Itse en alakirjoita tuota, että lahjan pitää olla kauheen kallis ja komea

Montakos e-p:sta sä tunnet? Vai ootko ite täältä?

karistamaan hassut romanttiset kuvitelmat! t. kaksinaamaisuuteen ja pannukakkumaisemaan krpiintynyt syntyperäinen ETELÄPOHJALAINEN

avoimia, vieraanvaraisia ja ystävällisiä ihmisiä tavannut kuin Pohjanmaalla!

Kummastuttaa tosissaan nää kommentit!! Jos olisin itse sieltä kotoisin, niin olisi kyllä kotiseuturakkaus huipussaan! Kaunis osa Suomea, siellä on hyvä olla :)

Terkkuja kaikille pohjalaisille :)

menneinä vuosikymmeninä ollut varmaan vielä enemmän. Ei välttämättä kovin läheisten sukulaisten, mutta esim pikkupikkuserkkujen kanssa.

Oon sanomisineni koko ajan "selittäjän" asemassa, tarkoitin sitä ja tätä enkä niin ja noin. Ja oon hyökkäävä, vaikka omasta mielestäni puhun ihan nätisti, mutta suoraan enkä kaunistele ja jää miettimään ja itke jälkeenpäin...

Varsinais-Suomessa ainakin on vaikeaa olla pohjalainen.

johtuvia harvinaisia sairauksia enemmän kuin missään muualla Suomessa. t. Geenitutkija

menneinä vuosikymmeninä ollut varmaan vielä enemmän. Ei välttämättä kovin läheisten sukulaisten, mutta esim pikkupikkuserkkujen kanssa.

Jos hyviä puolia ajatellaan, niin pohjanmaalaiselta saa yleensä mielipiteen, jos sitä kysyy. Pohjalaisena minua usein turhauttaa olla savolaisten ja karjalaisten kanssa tekemisissä, kun saa nyhtämällä nyhtää mielipidettä eikä sittenkään voi olla varma, ymmärsinkö oikein.



Teen todennäköisesti paljon virhetulkintoja ja käyttäydyn huonosti, kun en osaa täkäläistä tapaa mielipiteen ilmaisuun kiertoteitse rivien välissä.



Opiskeluaikana huomasin, että vanhan kaveriporukkani huumori ja puhetapa järkytti esimerkiksi eteläsuomalaisia. Huumoria ronskien sanojen takana ei tajuttu.



Muuten en sitten siitä suoruudesta tiedä. Missään muualla en ole kohdannut niin paljon kateutta, seläntakana pahan puhumista ja toisen ahdingolle naureskelua kuin Pohjamaalla.



Nämä kokemukset Pohjois-Pohjanmaalta.