Lue keskustelun säännöt.
MIKÄ on perimmäinen syy siihen että loukkaannutaan jos toiset ei pidä häitä
15.04.2010 |
eikä näin ollen tule kutsua häihin?
Menimme mieheni kanssa salaa naimisiin, ei pidetty mitään häitä.
Emme ole mitään juhlaihmisiä ja olemme jo olleet useita vuosia yhdessä ja lapsiakin on, joten päätettiin mennä ihan näin helposti naimisiin, ilman stressiä ja jännittämistä ja rahanmenoa.
No, appivanhemmat ja omat vanhemmat sekä osa sukulaisista ja ystävistä on nyt olleet kauhean nyreissään kun ei olla pidetty häitä tai "edes kakkukahveja kotosalla järjestetty"
Siis mä en ymmärrä, minkä helkkarin takia porukka haluaisi tulla tänne kahvittelemaan? Käyväthän he muutenkin, miksi ihmeessä pitäisi pitää jotkut kahvitukset häiden merkeissä?! Vai ärsyttääkö kun ei saakaan pukeutua juhlavaatteisiin, tai tuhlata rahaa ja pähkäillä jotain lahjaa ihmisille joilla jo kaikkea on, vai siis mikä tässä loukkaantumisessa on se perimmäinen syy, en ymmärrä?
Kommentit (53)
Ei minua ole ainakaan koskaan ahdistanut lähettää korttia ja lahjaa jälkikäteen, kun olen kuullut ystäväparien suuresta uutisesta!
Ihan samoin olemme vieneet esim vauvan syntymän kunniaksi lahjan ja kortin, vaikka emme todellakaan ole juuri sinä syntymäpäivänä ängenneet sairaalaan tai kotiin!
Ihme logiikka tuo, että jos ei pidä juhlia niin sitten lähipiirin ei tarvi muistaa mitenkään tai onnitella... Ei kai niitä onnitteluja juhlien takia anneta, vaan sen oikean syyn takia? Eli tässä tapauksessa avioliiton solmimisen takia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pitää isoja häitä :((( suuttuuko sillonki kaikki sukulaiset jos sanoo, että kun ei oikeasti ole rahaa ? kai sitä saa mennä naimisiin, miten haluaa, jos se naimisiin meno on se tärkein asia eivätkä ne häät ?
Ne eivät tulleet, kun olivat kutsutut vain halpoihin jälkijuhliin eikä niihin kalliisiin ja arvoikkaisiin häihin.
Serkkunikaan ei kutsunut perhettäni häihin. Sen sijaan kyllä lastensa pikkujuhliin sitten kotona. Halvempaa hänelle nääs.
kuin ap:llä, jos olisin yksin saanut päättää. Mutta miehen mukaan hänen äitinsä ja sukulaisensa olisivat siitä loukkaantuneet kovasti, niin pidettiin sitten samanlaiset junttijuhlat kuin muillakin. Miehen sukulaiset tulivatkin paikalle ryyppäämään. Jälkeenpäin appiukko tosin arvosteli, kun ei ruuan kanssa tarjottu viiniä, kun niin kuuluisi tehdä. Miehen munattomuus asiassa harmittaa todella jälkeenpäin, kun tuntuu että olin omissa häissäni ihan ylimääräinen.
Mutta voisi ajatella myös, että ristäiset on samanlainen kirkollinen juhla kuin vihkiminenkin. Kaste oli kaunissa kirkossa, juhlat kotonamme. Samoin tupareissa oli bändi ja puutarha laitettu aika hienoksi. Rahaa per hlö taisi mennä sekä ristäisiin että tupareihin aika sama kuin häihin, sillä häämme eivät olleet mitenkään prameat. Vaatimaton nuorisoseurantalo ja kukkaset pellon reunasta. Ruoka noutopöydästä, kahvin kanssa pelkkä kakku. Myöhemmissä juhlissa vähintään yhtä hyvät ruuat, ja plussaa vähempi vierasmäärä. Ehti jutella useamman vieraan kanssa henkilökohtaisesti ja pidempään. Eivät siis olleet mitään "tulkaa illalla niin keitän kahvit" -juttuja. :)
Ne eivät tulleet, kun olivat kutsutut vain halpoihin jälkijuhliin eikä niihin kalliisiin ja arvoikkaisiin häihin.
Serkkunikaan ei kutsunut perhettäni häihin. Sen sijaan kyllä lastensa pikkujuhliin sitten kotona. Halvempaa hänelle nääs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mekin mentiin miehen kanssa salaa naimisiin ja ilmoitettiin vaan puhelimitse vanhemmille ja sisaruksille. Muut sai tietää asiasta sitten, kun tuli muutakin asiaa soittaa tai tavata.
Aluksi molempien vanhemmat olivat hieman järkyttyneitä, mutta en ole tuon jälkeen kuullut keneltäkään valitusta asiasta. Oma asiahan se on, haluaako häitä järjestää, eikä tuo fakta muuksi muutu. Onnittelukorttejakin tuli lähemmäs 10, vaikken kyllä ollut odottanut yhtäkään. Saatiin jopa muutamat häälahjat, mikä tuntui oudolta, kun ei ollut niitä häitä pidetty.
Saa nähdä, alkavatko sukulaiset kesän tullen odottaa jotain juhlia. Ei ole kyllä edelleenkään aikomus pitää mitään bileitä, mutta aina kahvit tarjotaan, jos joku kylään osuu.
Kai te nyt itse sitten järjestätte isot kekkerit aina kun on vähänkin aihetta? Omat syntymäpäivänne, puolison, lasten? Järkkäätte sukupäivällisiä, juhannusjuhlia, uudenvuodenvastaanottoja, halloween-pippaloita, vappujuhlia? Joka juhlista tykkää, niin järjestäköön niitä itse!
Älä nyt itsestäänselvyyksistä pauhaa. Ja koska vieraat aina sankoin joukoin ja mielellään tulevat meidän juhliin, niin on vain ihan oikeus ja kohtuus, että muutkin järjestävät sitten vuorollaan juhlia mihin taas meidätkin kutsutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka juhlista tykkää, niin järjestäköön niitä itse!
Samana vuonna kun minä menin naimisiin, juhlakutsua odotteli mm. sellaiset henkilöt, joilta jäi pitämättä omat 50-vuotisjuhlat, lapsen rippijuhlat vain perhepiirissä, miehen tasavuotissynttärit.
Eli omia juhlia juhlitaan aina vaan perhepiirissä mutta just häihin pidetään itsestäänselvyytenä, että sinne voi vaan tulla ja että häät ovat aina isot.
Meidän naimisiinmenon jälkeen ainoastaan yksi loukkaantui niin että itki jälkeenpäin että mitensävoittehdämullenäin. Hänelle olisi pitänyt ne juhlat järjestää että hän olisi päässyt pitämään puheen ja leikittämään juhlakansaa. Tässä tapauksessa kyse oli silkasta itsekeskeisyydestä eikä sillä ollut mitään painoarvoa, että me emme halunneet juhlia ;)
Yleensä nämä ihmiset on muutenkin tosi vaikeita tapauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näistä morsiamista, jonka häissä oli puolet täysin tai melkein tuntemattomia vieraita, jotka muistelivat, miten pieni olin 80-luvun alussa kun olin lapsi. Muutaman henkilön perheenjäsenet soittelivat että miten murheellisia ne ja ne ovat, kun eivät saa tulla häihin.
No samoja ihmisiä kun kutsuttiin uuden talomme tupareihin, lapsen ristiäisiin, "kesäjuhliin" ilman mitään syytä ja miehen 40-vuotisjuhliin, niin eipä monikaan tullut. Oli pitkä matka, oli kallis majoitus paikkakunnalla, oli mökille menoa ja epäilys että juhlakansan keskuudessa on liikaa ihan vieraita ihmisiä.
Surullista ja hauskaa, yhtäaikaa.
Me elimme ensin pitkään avoliitossa ja kaikki näkivät kovasti vaivaa siitä että meidän pitäisi mennä naimisiin.
Kun sitten menimme salaa naimisiin ja kerroimme ilouutista sukulaisille ja tutuille, oli vastaanotto hämmentävä. Ehkä 1/3 läheisistämme on onnitellut meitä, monista ei ole kuulunut sanaakaan ja monet ovat valitelleet kun ei ole häitä. Kolme ihmistä vaivautui jopa antamaan meille onnittelukortin, siitä olen kiitollinen! Oma äitini ei tietenkään tuohon joukkoon kuulunut...
Ilmeisesti se kaikki puhe siitä, että meidän pitäisi mennä naimisiin tarkoittikin oikeasti että meidän pitäisi pitää häät!
Karua huomata, että juuri kenellekään avioliitto ei merkitse mitään, ainoastaan prameat häät merkkaavat. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se ärsyttää kamalasti, että joku ei VIITSI järjestää häitä, kun muutkin ovat järjestäneet. Kyse on avioitujan ahneudesta ja laiskuudesta. Mennään vaan nauttimaan toisten häistä, mutta itse ei haluta satsata mitään toisten kanssa juhlimiseen siten, että järjestäjä joutuisi maksamaan. Eli ahneus.
Naimisiin menijä ei siis halua maksaa juhlaa muille. Syynä vain ahneus.
minä olen ollut kaasona riittävän monta kertaa ja voin sanoa että nauttiminen on aivan väärä sana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä kivaus perustuu vastavuoroisuuteen. Tuttavukset järjestävät häitä kukin vuorollaan ja kukin vuorollaan saa nauttia vieraana olosta ja kestityksistä. Ärsyttää, jos joku vetää välistä eikä sitten viitsikään järjestää häitä.
Itsekkäät nuukurit ärsyttävät.
Se on nimittäin ihan sama, koska aina joku valittaa.
En oo vielä sellasia häitä nähny, ettei jonkun joku sukulainen, kaveri tms. nurkuta kun ei tullut kutsua.
osallistua vain jos tulevaisuudessa pitää itsekin isot juhlat. Olisin jättänyt tulematta jos tuo olisi mainittu ;)
t ahne ja itsekäs nuukuri
Kyllä minusta ahneita ovat nykyään ne jotka menevät naimisiin ja järjestävät isot häät, varsinkin kun iskevät sitten käteen lahjalistan, josta ei juurikaan löydy alle 100 € lahjoja...
Se on nimittäin ihan sama, koska aina joku valittaa. En oo vielä sellasia häitä nähny, ettei jonkun joku sukulainen, kaveri tms. nurkuta kun ei tullut kutsua.
odottakaa vaan kun alkaa kesän "hääkausi" niin voi sitä itkun määrää tälläkin palstalla kun pakko on mennä eikä yhtään innostaisi
kysyi miten on kerrottu jälkikäteen sukulaisille häistä; meillä toimi tekstiviestit ihan hyvin ja onnittelut sai vastaukseksi! On suku pärjännyt ilman siirtymäriittejä...
tämä asia ei edes ole mikään periaatteellinen kysymys, vaan ihan oikea mahdottomuus. Jos häävieras maksaa vaikkapa 30 euroa henkilö, voitte siitä laskea, paljon ylimääräistä laskua tulee niistä pakkokutsuttavista, jotka vaan vaativat päästä paikalle syömään tai viettämään kivaa kesäiltaa.
Minulla ei ollut tuohon varaa, siis tarjota koko porukalle, mutta nyt on entistä helpompi ymmärtää, että häihin ei vaan voida kutsua kaikkia ihmisiä.
Ja sitten vielä yksi ihmetyksen aihe: Nämä samat häihin tunkijat eivät suinkaan kutsu nuortaparia omiin juhliinsa jos niitä edes pitävät. Ja eivätkä tule rippijuhliin, tylsille päiväsynttäreille jne.