Lue keskustelun säännöt.
Olipa ahdistava laivareissu Tallinnaan :o(
08.04.2010 |
Tyttö halusi laivalle, ja tehtiinkin päivän trippi Tallinnaan. Vauva 5 kk oli vaunuissa. Laiva oli täynnä eläkeläisiä, ja voi juma mitä kommenttia sain kuulla noilta mummoikäisiltä tädeiltä!
Oltiin tax freessa ja tsekkailtiin tuotteita. Yhtäkkiä alkaa täti siunailemaan miehelleen suureen ääneen, että "kauheaa kun toi äiti TUHEHDUTTAA vauvansa!" Tän se sanoi metrin etäisyydeltä minusta. Kysyin, että "anteeksi mitä?". "No kun toi lapsi on ton kaiken alla tuolla!" Vauva känisi uni-itkua vaunuissa, jossa oli harso kuomun edessä rauhoittamassa! Ei mitään muuta. Kai mä nyt jotain tajuan helvetti.
Täti jatkoi paapattamista miehelleen, että "kauheaa..", ja olin uudelleen, että "MITÄ??" Täti kivahti "ei mitään!" Mä sanoin, että pitää, nainen, huolen omista asioistaan vaan.
Sitten olin syöttämässä vauvalle sosetta. Eiköhän kaksi vieressä ollutta tätiä silmät kiiluen ruvennut ohjeistamaan, että "pitää nyt syöttää sitä vauvaa rivakammin, kun se kitisee!" "Mitä sä syötät sille?"
Koko ajan ne jotain kommentoi, ja mä kiehuin. Hymähdin vaan ja yritin jatkaa syöttämistä.
Mikä vaivaa noita eukkoja? Miksei saa rauhassa hoitaa kakaraansa, ilman että joku kyylää silmä kovana ja kommentoi?
Kommentit (95)
Näytttää jotenkin ahdistavalta, kun sellainen on edessä ja jos lapsi vielä huutaa, niin kauhean ahdistavaahan se on. Hyvä vain, että ihmiset välittävät muidenkin lapsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä vastannut asialliseti miksi teen niin tai näin, ja kuunnellut sitten näiden "mummojen" kantaa asioihin.
Muta nuo ap kuvaamat tilanteet kuuluvat jokseenkin normaaliin kommukointiin, itse en ymmärrä miksi kaikki pitäsi kokoea aina negatiivisena kritiikkina ja miksi kukaaan ei saisi sanoa toiselle mitään.
että yhden lapsen äitejä neuvotaan, mutta kun lapsia on useampia niin on suut kiinni. Kun esikoiseni oli vauva kuulin kaksi kertaa, että vauva huutaa, koska hänellä on liian kuuma. Nyt kun lapsia on neljä niin kukaan ei koskaan kommentoi mitään.
Tosin kommentointia tulee, jos ei ole kuin kuopus matkassa :). Kuopuksen, viidennen lapsen, vauva-aikana välillä huvitti kun sain asiantuntevia kommentteja esim. bussissa. Tosin yleensä kyllä hymyílin + kiitin. Enkä jaksanut mainita, että tämä tässä on meidän viides lapsemme.
Me joskus aikoinamme nousimme junasta siten, että silloin vajaa 15-vuotias tyttäreni kantoi vajaa vuoden ikäistä pikkusisartaan. Minä tulin taaempana parin muun nuoremman lapsen kanssa.
Minun ja vanhimman tyttären välissä kulki kaksi vanhempaa rouvaa, jotka isoon ääneen päivittelivät, kuinka "ne on noi nuorten äitien lapset kyllä niin vähiin vaatteisiin puettuja" jne jne.
Minua tilanne huvitti reilusti =). Nuori äiti, joka lapsen oli pukenut, olin minä, ikää 37 vee silloin. Toki kantaja oli nuori :). Nauratti siinä kohtaa, että olisi pitänyt sanoa rouville, että minä puin tuon lapsukaisen ja kas, tuo sisarensa, jolla aikoinaan oikeasti oli nuori äiti, on hänkin vielä hengissä hoidostani huolimatta. Ja mainittakoon vielä, että vauvalla oli vallan riittävästi vaatetta päällä. Oli lämmin kevätpäivä ja pukeutuminen sen mukaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta mä olen saanut vain mukavia kommentteja muilta ihmisiltä lapsistani. Ulkomaalaisetkin kehuivat tyttöäni kauniiksi yhdessä turistikohteessa kotimaassa.
etenkin lomalla tai risteilyllä. Jauhetaan paskaa ja käyttäydytään kuin Thaimaan turistit.
Aikoinaan Las Palmasilla oli sama tunnelma. Ei onneksi enää.
Tilkka viinaa suomalaisille niin kyllä suu käy. Normaalisti ei edes vilkaistaisi päinkään.
Olen täysin varma että ap:n tapaama akka oli humalassa.
Minun miehellä on tapana huutaa kurkku suorana yhden sekunnin ajan joku tavu tai sana, niin jo hiljenee.
Hän ei välitä, kuten eivät kommentoijatkaan välitä siitä nähdäänkö myöhemmin. Moni saattaa asua samalla paikkakunnalla.
Kerran mieheni huusi niin lujaa lentolippujonossa että takarivin taapero säikähti itkuun.
Mieheni on lievästi asperger joten häneltä on turha odottaa minkäänlaista väittelyä tai nerokasta sanailua. Hän on lyötänyt paremman tavan nujertaa ilkeilijät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puuttua ja koko kylä kasvattaa. Kun sitten puututaan niin ollaan kiiluvasilmäisiä kyttääjiä.
Eli halutaan että puututaan muiden lasten tekemisiin, mutta ei oman kultamussukan.
Jotku taas jaksaa ihmetellä harsoa ja mammojen reagointia. No tässä mun mielipiteet...
harsosta: esikoinen oli ja on edelleen sellainen "adhd" tapaus eli ei todellakaan rauhoittunut, jos pääsi kuikuilemaan vaunuista eli harso oli pakko, että rauhoittui. Toisekseen asuin rannikkokaupungissa, jossa tuulee aina ja kovaa mereltä. Kesälläkään tuuli ei ole aina mukavan lämmin. Kuopus nukahtaa taivasta katsellessa ja ollaan muutettu sisämaahan, joten eipä ole paljon harsolle nyt käyttöä. LAPSET ON ERILAISIA, USKOKAA JO!!!
Reagoiminen: äitiys on herkkä asia varsinkin niissä hormonihöyryissä. Ja tuo tapa, jolla mummot usein päivittelee seuralaiselleen muka siten, ettei kohde kuule ON TODELLA ÄRSYTTÄVÄÄ. Jos mummo tulee fiksusti suoraan, ilman haukkumista, syyllistämistä tai muuten opettavaista sävyä keskustelemaan, että "minun aikanani tehtiin näin ja näin" niin vastaan toki samalla ystävällisyydellä ja asiallisuudella takaisin. Jos kommentit on tuota luokkaa, et ei arvosteta henkilöä josta puhutaan, en minäkään arvosta sitä päivittelijää. Ihmisten arvostus on nykyään ansaittava, myös vieraiden mummojen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
etenkin lomalla tai risteilyllä. Jauhetaan paskaa ja käyttäydytään kuin Thaimaan turistit.
Aikoinaan Las Palmasilla oli sama tunnelma. Ei onneksi enää.
Tilkka viinaa suomalaisille niin kyllä suu käy. Normaalisti ei edes vilkaistaisi päinkään.
Olen täysin varma että ap:n tapaama akka oli humalassa.Minun miehellä on tapana huutaa kurkku suorana yhden sekunnin ajan joku tavu tai sana, niin jo hiljenee.
Hän ei välitä, kuten eivät kommentoijatkaan välitä siitä nähdäänkö myöhemmin. Moni saattaa asua samalla paikkakunnalla.
Kerran mieheni huusi niin lujaa lentolippujonossa että takarivin taapero säikähti itkuun.Mieheni on lievästi asperger joten häneltä on turha odottaa minkäänlaista väittelyä tai nerokasta sanailua. Hän on lyötänyt paremman tavan nujertaa ilkeilijät.
Huutaa yllättäen epämieluisille öykkäreille tai humalaisille p:n jauhajille:
-HHHAaaaaa!
-AAAAAK!
-HA!
-HE!!!!
Säikähdän joka kerta, meinaan pissata pöksyihin. Monesti toistaa huudon, jos vastapuoli jatkaa. Hän on saanut monet tolaltaan odottamattomalla käytöksellään.
Joskus ihmiset eivät osaa tukkia turpaansa, vaan jatkavat ikäänkuin oman äänensä huumaamina juttuaan.
Kuulin mieheni työtovereilta, että hän oli käyttänyt samaa metodia kahvipöydässä. Hän ei tahdo kuulla henkilökohtaisia tarinoita tai jakaa omiaan muiden kanssa. Nykyään ei töissä huuda vaan poistuu paikalta irc:iin
Tuo äijä kuulostaa kyllä sellaiselta jonka kanssa en haluaisi viettää aikaa sekuntiakaan. Hänkö sen päättää mitkä asiat ovat mielenkiintoisia keskustelunaiheita? Taitaa olla joo parempi pysyä tietokoneen parissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle ei ole koskaan kukaan ulkopuolinen tullut mitään urputtamaan. Mitenköhän mä olen onnistunut elämään niin ettei ole kenenkään tarvinnut puuttua meidän perheen tekemisiin.
Kahvilassa annoin sosetta 10 kk vauvalle joka äänteli omiaan välillä. Selailin välillä lehteä kun vauva maisteli lusikallisia kun ei kunnolla nälkäinen vielä ollut. Niin eikös pöytään änkeä "vanhempi rouva" neuvomaan kuinka minun pitäisi olla enemmän vuorovaikutuksessa vauvan kanssa ja vastailla hänen äninään että oppii myöhemmin paremmin puhumaan. Nopeutin syömistä ja lähdime pois.
jos äiti touhuilee omiaan ja lukee lehteä ja siinä välissä aina syöttää lusikallisen. Sen syöttöheteken voisi varmasti ihan oikeasti olla läsnä lapselle?
Sinänä tuo "rouva" oli ihan oikeassa, että vuorovaikutus noissa tilanteissa on tärkeä - ei pelkästään kielen kehityksen kannalta vaan myös lapsen omakuvan kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahvilassa annoin sosetta 10 kk vauvalle joka äänteli omiaan välillä. Selailin välillä lehteä kun vauva maisteli lusikallisia kun ei kunnolla nälkäinen vielä ollut. Niin eikös pöytään änkeä "vanhempi rouva" neuvomaan kuinka minun pitäisi olla enemmän vuorovaikutuksessa vauvan kanssa ja vastailla hänen äninään että oppii myöhemmin paremmin puhumaan. Nopeutin syömistä ja lähdime pois.
jos äiti touhuilee omiaan ja lukee lehteä ja siinä välissä aina syöttää lusikallisen. Sen syöttöheteken voisi varmasti ihan oikeasti olla läsnä lapselle?
Sinänä tuo "rouva" oli ihan oikeassa, että vuorovaikutus noissa tilanteissa on tärkeä - ei pelkästään kielen kehityksen kannalta vaan myös lapsen omakuvan kannalta.
Kahvilassa annoin sosetta 10 kk vauvalle joka äänteli omiaan välillä. Selailin välillä lehteä kun vauva maisteli lusikallisia kun ei kunnolla nälkäinen vielä ollut. Niin eikös pöytään änkeä "vanhempi rouva" neuvomaan kuinka minun pitäisi olla enemmän vuorovaikutuksessa vauvan kanssa ja vastailla hänen äninään että oppii myöhemmin paremmin puhumaan. Nopeutin syömistä ja lähdime pois.
jos äiti touhuilee omiaan ja lukee lehteä ja siinä välissä aina syöttää lusikallisen. Sen syöttöheteken voisi varmasti ihan oikeasti olla läsnä lapselle?
Sinänä tuo "rouva" oli ihan oikeassa, että vuorovaikutus noissa tilanteissa on tärkeä - ei pelkästään kielen kehityksen kannalta vaan myös lapsen omakuvan kannalta.
kun kys. rouva ei ole jatkuvasti seuraamassa perheen elämää, niin ei pitäisi mennä pätemään muutaman minuutin tarkkailun peusteella.
Silti sanoisin, että fiksuinta olisi kysyä nätisti, että "minuako tarkoitat? Kun tuo harso ei estä hengittämistä mitenkään, mutta vauva nukahtaa paljon helpommin, kun ei näe kaikkea hälinää ja vilinää ympärillään."
Tai vastata soseista, että "syötän päärynäsosetta, ja vauvalla on tapana jutella tässä tilanteessa, ei se syöttämisvauhdista riipu."
Tms.
Ihmiset ovat risteilyllä lomafiiliksissä ja tosiaan usein lisäksi hiukan humalassa. Puhuvat suoraa, mitä mieleen tulee. Osalla on hoopo kuvitelma, että kun ollaan "ulkomaanristeilyllä", ei se toinen välttämättä edes ymmärrä heidän kommenttejaan (vaikka tuo luulo tietenkin on Tallinnan matkalla idioottimainen).
-Esikoinen oli reilun kuukauden ikäinen ja oltiin ulkona kävelemässä. Itki vuolaasti, koska ei koskaan oikein viihtynyt vaunuissa.. Otin itkevän lapsen syliin niin johan siihen tulee mummo pällistelemään, että "sillä lapsella on KYLMÄ!! Pue enemmän päälle!!" Ärsytti.
-Esikoisen ollessa parin kuukauden ikäinen, alkoi sitten vaihteeksi kiljumaan täydessä bussissa, joten otin syliin ja yritin viihdyttää. (oli nälkäinen) Mummo vieressäni alkoi jankkaamaan: "Sillä on nälkä, laita tissi suuhun. Laita tissi suuhun nyt." Siis täydessä ja liikkuvassa bussissa, viiden minuutin matkalla.. En taida. Ärsytti.
-Kolmevuotiaana esikoinen sai ihan hirveän uhmakohtauksen ja huusi kauppakeskuksessa suoraa huutoa naama punaisena. Paikalle kerääntyi joukko korppikotkia kun yritin rauhoitella kiemurtelevaa lasta. (itsekin ihan paniikissa, ikinä ei ole sitä ennen eikä sen jälkeen tullut tuollaista raivokohtausta, ettei lapsi edes tajua mitään kun huutaa vaan vartalo jäykkänä) No joku siihen vielä huutelee, että lapsellasi on varmaan kuuma, ota takki pois. Olin itkun partaalla ollut jo hetken, kun en tiennyt itsekään miten toimia. Suoraan sanoen olisi tehnyt mieli vetästä sitä huomauttelijaa turpaan...
-Bonuksena kerran Itäkeskuksen metroaseman hissijonossa, joku mummo alkoi selittämään ikävään äänensävyyn, että "minun aikanani äidit kulki taksilla kauppaan" jnejne. Hänen mielestään siis metroasemien hissit oli vaan vanhuksia varten ja lastenvaunujen kanssa olisi pitänyt pysyä kaukana.
Ja en ole väkivaltainen ja lapsikin on pääsääntöisesti kiltti ja sopuisa ;-) Vaikka tästä ehkä erilainen kuva jäikin.
jos äiti touhuilee omiaan ja lukee lehteä ja siinä välissä aina syöttää lusikallisen. Sen syöttöheteken voisi varmasti ihan oikeasti olla läsnä lapselle?
Sinänä tuo "rouva" oli ihan oikeassa, että vuorovaikutus noissa tilanteissa on tärkeä - ei pelkästään kielen kehityksen kannalta vaan myös lapsen omakuvan kannalta.
Tuo äijä kuulostaa kyllä sellaiselta jonka kanssa en haluaisi viettää aikaa sekuntiakaan. Hänkö sen päättää mitkä asiat ovat mielenkiintoisia keskustelunaiheita? Taitaa olla joo parempi pysyä tietokoneen parissa.
Silloin voi sulkea korvansa roskalta ja toistaa tuttuja hyviä sanoja. Nii, joo, kyllä, aivan, mutta silloinhan se on loistavaa, näinhän se on, ehkä, en tiedä ei ole omakohtaisia kokemuksia asian tiimoilta..
Tuo mies on rehellinen. Hän ei teeskentele.
vain juopottelemassa, me muut saatamme tehdä niillä jotain muutakin, vaikkapa siirrymme paikasta toiseen. Esim. minä asuin ennen Virossa, ja tuli aika usein kuljettua sitä väliä. Mä en ole ikinä ollut kännissä Viron laivalla (enkä Tallinnassakaan, ennen kuin asuin Virossa), olenkohan joskus yhden siiderin tai oluen ottanut. Mä olen myös käynyt monesti Tallinnassa tai muualla Virossa ihan matkoilla.
Et sitten muuta tapaa keksinyt arvostella AP:ta?