Luuletteko entiset koulukiusaajat, että välitän teidän kakaroistanne paskan vertaa?
Olin tänään lapseni kanssa puistossa, jossa myös entinen koulukiusaajani oli kakaroidensa kanssa(joista muuten näki jo, että äitiinsä ovat tulleet)... Oletti luultavasti, että kyllä minä hänen kakaraansa vahdin kiipeilytelineessä, koska oma lapseni sattui juuri samaan aikaa leikkivän siellä...Miksi ihmeessä välittäisin kakarasta, jonka äiti on lopullisesti pilannut elämäni?(ihan sama mulle vaikka lapsi ei olis syyllinen tähän)En välittänyt eikä kyllä vähempää olis voinu kiinnostaa, että tämän paskiaisen kakara putosi...Kakaroista näki, mitä on elämässään saavuttanut(kakaroita pyöri jaloissa niin että ois voinu muille jakaa, ja kaikki vielä ihan erinäköisiä). Näköjään oli muija jakanut itseään useammallekin miehelle...Hyi helvetti mikä halpa, likanen huora!
Kommentit (63)
Nämä vastaajat taitaa olla kaikki entisiä koulukiusaajia, joita nyt pelottaa että ei voikaan enää olla varma siitä, että muut äidit puistossa vahtivat myös heidän lapsiaan. Ketään en ole huroaksi haukkunut kaupungilla huutelemalla. Av on asia erikseen. On aivan sama minulle, mitä ihmiset täällä ajattelee siitä, että "laskeudun samalle tasolle", mitä entiset kiusaajani olivat. Se on helppo sanoa, kun ei itse ole joutunut koulukiusauksen uhriksi tai ehkä on, mutta ihmiset ottaa sen eri tavalla ja kiusaamista on hyvin monenlaista. Asia ei todellakaan ole mitenkään yksinkertainen. Kasvatan itse lapseni kunnolla ja varmasti pidän huolen siitä että omat lapseni eivät ketään kiusaa eikä heitä kiusata. Mutta silti, entisten koulukiusaajieni lapset ovat minulle pelkkää ilmaa. En tunne todellakaan mitään heitä kohtaan, vaikka heille tapahtuisi mitä. Fiksua tai ei, aivan sama.
etkä huorittele ketään.
Sinun on turha tulla vähättelemään minun kiusaamistani tai sanoa että olen entinen kiusaaja. Uskallan väittää, että sinua ei ole kiusattu niin pahasti mitä minua. minun kiusaamiseni oli niin ääripäistä tekoa, että sitä ei ole nähty koko paikkakunnalla tyttöjen keskuudessa ennen minua. Joten turha alkaa täällä meitä sättimään ja mollaamaan entisiksi kiusaajiksi.
terveisin tuo edellinen
Nämä vastaajat taitaa olla kaikki entisiä koulukiusaajia, joita nyt pelottaa että ei voikaan enää olla varma siitä, että muut äidit puistossa vahtivat myös heidän lapsiaan. Ketään en ole huroaksi haukkunut kaupungilla huutelemalla. Av on asia erikseen. On aivan sama minulle, mitä ihmiset täällä ajattelee siitä, että "laskeudun samalle tasolle", mitä entiset kiusaajani olivat. Se on helppo sanoa, kun ei itse ole joutunut koulukiusauksen uhriksi tai ehkä on, mutta ihmiset ottaa sen eri tavalla ja kiusaamista on hyvin monenlaista. Asia ei todellakaan ole mitenkään yksinkertainen. Kasvatan itse lapseni kunnolla ja varmasti pidän huolen siitä että omat lapseni eivät ketään kiusaa eikä heitä kiusata. Mutta silti, entisten koulukiusaajieni lapset ovat minulle pelkkää ilmaa. En tunne todellakaan mitään heitä kohtaan, vaikka heille tapahtuisi mitä. Fiksua tai ei, aivan sama.
Kehoittaisin antamaan anteeksi kiusaajillesi ap-en siksi,että sen ansaitsisivat,vaan siksi,että oma olosi helpottuisi,kun voisit päästää jo irti.
Tiedän mistä puhun,sillä mua kiusattiin koko ala-ja yläaste!ASuin monta vuotta pois kotiseudulta,jolloin sain etäisyyttä asiaan.Nyt olen huomannut,että moni kiusaaja voi itse huonosti.Osa ehkä elää kai normaaliakin elämää.Osa heistä on ihan yhtä typerän oloisia,kuin silloinkin..Päätin antaa anteeksi vaikkei se ole helppoa.Mutta jos vaan katkerana vihaat ja muistelet,niin se satuttaa sua itseäsi eniten.
Ja tosiaankaan kaikki kiusatut ei jää huonoihin oloihin,vaan nimenomaan karut kokemukset saavat heidät yrittämään enemmän.Esim. moni urallaan menestynyt ja vaikka näyttelijät ja muusikot on aikoinaan olleet kiusattuja.Moni entinen kiusattu on myös oppinut empaattiseksi ja auttaa esim. lapsia,joita kiusataan.