Sain juuri vakipaikan, kuukauden päästä raskaana...
Raskautta yritetty pitkään, mutta eihän esimies sitä tiedä. Pelottaa mennä kertomaan, vaikka olenkin tosi onnellinen tästä raskaudesta. No kerran se kai vaan kirpaisee?
Kommentit (472)
Olen imarreltu, että pidät minua miehenä tässä yhteydessä.
Suuresti hämmästelen kyllä, miksi koet oikeuksiasi naisena poljettavan, kun joku (minä tällä kertaa) on sitä mieltä, ettei raskaus saa olla este naisen työuran luomiselle.
t. 8/36
(tosin meitä taitaa olla useampiakin) ei sattumoisin yleensä osallistu keskusteluihin tällä palstalla, joten mikään vakiojankkaaja en ole.
Ihmettelin ja ihmettelen vaan tätä keplottelumeininkiä ja tietynlaista selkärangattomuutta. Koittakaa nyt hyvät ihmiset ajatella tilannetta työnantajan kannalta. Rekrytointi ja perehdytys ovat vieneet tosi paljon työnantajan aikaa ja rahaakin. Eikös nyt voisi olettaa työntekijältä edes vähän selkärankaa ja munaa siihen, että saisi asian kerrottua työnantajalle.
Kerrottakoon vielä, että tämä jankkaaja on nainen ja jopa äiti.
(tosin meitä taitaa olla useampiakin) ei sattumoisin yleensä osallistu keskusteluihin tällä palstalla, joten mikään vakiojankkaaja en ole.
Ihmettelin ja ihmettelen vaan tätä keplottelumeininkiä ja tietynlaista selkärangattomuutta. Koittakaa nyt hyvät ihmiset ajatella tilannetta työnantajan kannalta. Rekrytointi ja perehdytys ovat vieneet tosi paljon työnantajan aikaa ja rahaakin. Eikös nyt voisi olettaa työntekijältä edes vähän selkärankaa ja munaa siihen, että saisi asian kerrottua työnantajalle.
Kerrottakoon vielä, että tämä jankkaaja on nainen ja jopa äiti.
Hankkiuduin raskaaksi kun oli ollut nykyisessä tyopaikassani 10 kuukautta. Tämän olin suunnitellut jo ennenkuin aloitin nykyisessä tyossäni.... Eli mun kohdalla ei ollut mistään vahingosta kyse... ihan suunniteltu juttu. Suunniteltu oli jo pari vuotta, että kun saan vakkarin niin raskaaksi...
(tosin meitä taitaa olla useampiakin) ei sattumoisin yleensä osallistu keskusteluihin tällä palstalla, joten mikään vakiojankkaaja en ole.
Ihmettelin ja ihmettelen vaan tätä keplottelumeininkiä ja tietynlaista selkärangattomuutta. Koittakaa nyt hyvät ihmiset ajatella tilannetta työnantajan kannalta. Rekrytointi ja perehdytys ovat vieneet tosi paljon työnantajan aikaa ja rahaakin. Eikös nyt voisi olettaa työntekijältä edes vähän selkärankaa ja munaa siihen, että saisi asian kerrottua työnantajalle.
Kerrottakoon vielä, että tämä jankkaaja on nainen ja jopa äiti.
Eli milloin sun mielestä mun pitäis kertoa? Oletko oikeasti sitä mieltä, että mun pitäis kertoa työnantajalle jo ennen kuin pääsen edes ensimmäiseen ultraan? Koska mun koeaika loppuu jo ennen sitä! Olisipas sitten hauskaa kertoa esimiehelle, että turha hälytys, ei siellä masussa mitään elämää ollutkaan! Eikö tässä ole enää mitään oikeutta yksityisyyteen?
Pahoillani olen tilanteesta työnantajankin kannalta, mutta en voi asialle enää mitään! Vaikka kertoisin tällä sekunnilla niin siihen perehdytykseen menisi ihan saman verran sitä rahaa, koska eihän mua voi irtisanoakaan tästä syystä.
Joten ihmettelenpä sitä, että miksi sun mielestä mun pitää kertoa jo koeajalla? Jos syy ei ole se, että mut voisi sitten laittomasti irtisanoa niin mikähän sitten? Koska raskaus on silloinkin vielä alkuvaiheesa kun koeaika loppuu.
-Ap
Ihmettelin ja ihmettelen vaan tätä keplottelumeininkiä ja tietynlaista selkärangattomuutta. Koittakaa nyt hyvät ihmiset ajatella tilannetta työnantajan kannalta. Rekrytointi ja perehdytys ovat vieneet tosi paljon työnantajan aikaa ja rahaakin. Eikös nyt voisi olettaa työntekijältä edes vähän selkärankaa ja munaa siihen, että saisi asian kerrottua työnantajalle.Kerrottakoon vielä, että tämä jankkaaja on nainen ja jopa äiti.
Työnantajan päällimmäinen tarkoitus on hyötyä työntekijästä, ei hyödyttää työntekijää. Kannattaa pitää mielessä. Raskaudesta ehtii kyllä kertoa selkärangallisesti myöhemminkin ja samalla turvata oman taustansa. Vaikka se pomo oiskin kiva, niin henkilöstöpäällikkö ei välttämättä olekaan.
toinen jankkaaja, jonka mielestä ap:n toiminta on keplottelua, ei rehellistä ja suoraselkäistä. Jos ap:n mielestä raskaus heti vakityöpaikan saatua ei ole peruste irtisanomiselle, niin miksei hän ole asian kanssa avoin ja reilu työnantajaa kohtaan? Miksi hän väkisin haluaa niitata näitä nauloja arkkuun ja luoda naisista tätä keplottelija-mielikuvaa työelämässä?
Haluaisitko ap todella olla sellaisessa työpaikassa töissä, jossa saadaan potkut kun raskaudesta kuullaan koeajalla? Työpaikassa, jossa luottamustasi ei arvosteta? Olet juuri perinteinen tossukka nainen, joka antaa muiden kävellä ylitseen. Olisit suoraselkäinen ja osoittaisit sen työnantajallesi. Mutta ei.
Väitinkö niin jossain kohdin. Kirjoitin, että rekrytointi ja perehdyttäminen kaikkinensa on työnantajalle sangen kallista ja aikaa vievää puuhaa, joten on ihan ymmärrettävää että työnantaja kenties toivoisi työntekijältään vähän pidempää työpanosta kuin mitä raskaana oleva nainen voi ennen äitiysvapaitaan tarjota....
Mun mielestäni vähintä mitä ap tässä tilanteessa voisi tehdä olisi se, että hän olisi suoraselkäinen ja kertoisi työnantajalle asiasta hyvissä ajoin.
(tosin meitä taitaa olla useampiakin) ei sattumoisin yleensä osallistu keskusteluihin tällä palstalla, joten mikään vakiojankkaaja en ole. Ihmettelin ja ihmettelen vaan tätä keplottelumeininkiä ja tietynlaista selkärangattomuutta. Koittakaa nyt hyvät ihmiset ajatella tilannetta työnantajan kannalta. Rekrytointi ja perehdytys ovat vieneet tosi paljon työnantajan aikaa ja rahaakin. Eikös nyt voisi olettaa työntekijältä edes vähän selkärankaa ja munaa siihen, että saisi asian kerrottua työnantajalle. Kerrottakoon vielä, että tämä jankkaaja on nainen ja jopa äiti.
taas tyytyväinen etten ole palkannut yhtäkään lisääntymisikäistä naista töihin yritykseeni! Enkä palkkaa!
T: pienyrittäjä jolla 3 miestä työntekijänä ja yksi 50+ nainen
Eikös nyt voisi olettaa työntekijältä edes vähän selkärankaa ja munaa siihen, että saisi asian kerrottua työnantajalle. Kerrottakoon vielä, että tämä jankkaaja on nainen ja jopa äiti.
Toivoisin, että voisin saada sinut ajattelemaan kantaasi vielä uudelleen.
Miksi ihmeessä naisella pitäisi olla "selkärankaa ja munaa" riskeerata työuransa, etenkin tilanteessa, jossa raskauden jatkuminen on vielä tilastollisesti epävarmaa.
Perhe ei koskaan ole ollut yhdenkään miehen työuran esteenä, miksi sen pitäisi olla naisen työuran este? En vain voi ymmärtää kaltaisiasi naisia.
t. 8/36/47/51
Itse keskeytyksen myöhäisillä viikoilla kärsineenä totisesti olisin varovainen kertomisen ajankohdan kanssa.
taas tyytyväinen etten ole palkannut yhtäkään lisääntymisikäistä naista töihin yritykseeni! Enkä palkkaa!
T: pienyrittäjä jolla 3 miestä työntekijänä ja yksi 50+ nainen
Mulle kävi melkeen samoin, ainakin henkisesti, koska raskautta oli yritetty vuosia, ja sitten heti muutama kuukaus vakipaikan saamisen jälkeen ihme tapahtuikin kaikista lääkäreidenkin synkistä ennustuksista huolimatta. Keskenmenonkin kokeneena, itse en todellakaan puhua pukahtanut asiasta kenellekkään, ennen kuin oltiin selvemmillä vesillä. Raskauden takia sua ei voida irtisanoa tietenkään, mutta koeaika on koeaika, ja jos työnantaja tietää sun raskaudesta, se saattaa jopa nostaa irtisanomisen kynnystä, koska asia on niin helppo viedä oikeuteen syrjintänä. Työnantajan näkökulmasta katsoen asia olisi siis hankala joka tapauksessa, ja sillä on kyllä riittämiin aikaa varautua sun äitiyslomiin vaikka tosiaan jättäisit asiasta kertomisen myöhemmäksi. Itse siis vinkkaisin olemaan ihan vaan hys hys kunnes viikkoja on reippaasti enemmän.
Naiset eivät tule koskaan saavuttamaan samaa asemaa työelämässä kuin miehet johtuen juuri näistä naisista, jotka keplottelevat ja täten pilaavat naisten maineen rehellisenä kolleegana. Näin se menee.
Menkää vaan takaisin sinne nyrkin ja hellan väliin, jos niin kovasti sinne kaipaatte.
Naiset eivät tule koskaan saavuttamaan samaa asemaa työelämässä kuin miehet johtuen juuri näistä naisista, jotka puukottavat toisia naisia selkään siksi, että nämä hankkivat perheenlisäystä.
Jos naistyöntekijän tarkoituksena ei ole keplotella, hän voi avoimesti kertoa työhaastattelussa, että lapsia on suunnitelmissa. Juonipeliä on sellainen, että pimittää työnantajalta tietoja, jotka vaikuttavat työn organisointiin ja sitä kautta koko työyhteisön toimintaan. (=ilmoittaa raskaudesta vasta kun on "pakko") Moni jää äitiysloman lisäksi hoitovapaalle, jopa useaksi vuodeksi. Parhaimmillaan tehtävään palkattu henkilö on siis pois kuvioista neljä vuotta. Ja tietenkin toinenkin raskaus perään on mahdollinen. Jos naistyöntekijä voisi keskustella avoimesti suunnitelmistaan työnantajan kanssa, sijaisen perehdyttäminen ym töiden uudelleenorganisointi voitaisiin järjestää suunnitelmalliesti. Keplottelua on myös ilmoittaa vasta äitiysloman lopussa että jään muuten hoitovapaalle. Ja jatkaa sitä sitten pätkittäin. Vakityöntekijän paikalle palkattu henkilö saa sitten elää pätkätyösuhteissa. Eikö olisi molempien osapuolien kannalta parempi sopia näistä asioista. Ehkä siinä vaiheessa kun lapsia on hankkimassa pätkätyösuhteet olisivat aivan hyvä vaihtoehto.
Samaa mieltä
Naiset eivät tule koskaan saavuttamaan samaa asemaa työelämässä kuin miehet johtuen juuri näistä naisista, jotka keplottelevat ja täten pilaavat naisten maineen rehellisenä kolleegana. Näin se menee.
Menkää vaan takaisin sinne nyrkin ja hellan väliin, jos niin kovasti sinne kaipaatte. Naiset eivät tule koskaan saavuttamaan samaa asemaa työelämässä kuin miehet johtuen juuri näistä naisista, jotka puukottavat toisia naisia selkään siksi, että nämä hankkivat perheenlisäystä.
Jos naistyöntekijän tarkoituksena ei ole keplotella, hän voi avoimesti kertoa työhaastattelussa, että lapsia on suunnitelmissa. Juonipeliä on sellainen, että pimittää työnantajalta tietoja, jotka vaikuttavat työn organisointiin ja sitä kautta koko työyhteisön toimintaan. (=ilmoittaa raskaudesta vasta kun on "pakko") Moni jää äitiysloman lisäksi hoitovapaalle, jopa useaksi vuodeksi. Parhaimmillaan tehtävään palkattu henkilö on siis pois kuvioista neljä vuotta. Ja tietenkin toinenkin raskaus perään on mahdollinen. Jos naistyöntekijä voisi keskustella avoimesti suunnitelmistaan työnantajan kanssa, sijaisen perehdyttäminen ym töiden uudelleenorganisointi voitaisiin järjestää suunnitelmalliesti. Keplottelua on myös ilmoittaa vasta äitiysloman lopussa että jään muuten hoitovapaalle. Ja jatkaa sitä sitten pätkittäin. Vakityöntekijän paikalle palkattu henkilö saa sitten elää pätkätyösuhteissa. Eikö olisi molempien osapuolien kannalta parempi sopia näistä asioista. Ehkä siinä vaiheessa kun lapsia on hankkimassa pätkätyösuhteet olisivat aivan hyvä vaihtoehto.
ovat itse poikkiteloin telaketjuinensa oman tasa-arvoisemman asemansa edessä, kun oikein jakelevat neuvoja olla "hys,hys" oman raskautensa kanssa. Vielä on pitkä matka näiden hölmöjen vuoksi..
ovat itse poikkiteloin telaketjuinensa oman tasa-arvoisemman asemansa edessä, kun oikein jakelevat neuvoja olla "hys,hys" oman raskautensa kanssa. Vielä on pitkä matka näiden hölmöjen vuoksi..
Onnea ap, et ole ensimmäinen etkä ainoa, jolle näin on käynyt. Pidä vaan tieto itselläsi koeajan loppuun asti, ei ole mitään syytä näinä aikoina antaa työnantajalle yhtään ylimääräistä mahdollisuutta päättää työsuhteesi. Se on viisautta, ei keplottelua. Sitä paitsi eihän kukaan muutenkaan kerro raskaudesta heti testin tehtyään. Itse kerroin vasta toisen ultran jälkeen, jolloin pystyin olemaan aika varma, että kaikki on hyvin.