mä olen alkanut ottamaan omaa aikaa ja lenkkeilemään,sillä seurauksella,että
näen lasta/lapsia n.tunnin illalla! pakko varmasti lopettaa lenkkeily koska näin ei voi jatkua,en tajua miten te muut saatte ajan riittämään kun hehkutatte,oman ajan ottamista,harrastuksia,shoppailua,ystävien kanssa treffailua.
esimerkki eilisestä,
lähtöä kotoa töihin (päiväkodin kautta) 6.50
paluu kotiin 16.30
lapselle ruoka ja lenkille klo 17
lenkiltä takaisin klo 18.15 ja suihkuun eli ensimmäisen kerran keskityin lapsiin,perheeseen 18.30 ja sitten 19.30 jo nuorimman nukutus?!
pakko vaan unohtaa oma aika ei muu auta,mulla ei ole sydäntä tähän,miten te muut työssäkäyvät pystytte?
Kommentit (189)
Kaikkien ihmisten unentarve ei ole samanlainen. Olen tarvinnut AINA 8-9 tunnin yöunet, vaikka ennen lapsia harrastin liikuntaa 1-2 tuntia päivittäin. Kaikki ihmiset eivät myöskään ole aamuvirkkuja tai iltavirkkuja.
Hallitkaa elämäänne miten lystäätte, mutta älkää jaksako olla niin idiootteja, että väännätte täällä kaikkien elämää omaan kaavaanne.
Mikä ihmeen neuvo on ettei yli 30- vuotias aamulla saisi liikkua?
Tule sanomaan toi meidän naapurissa asuvalle teräspapalle joka päälle 80- vuotias ja käy reippaalla pitkällä lenkillä päivittäin aamusin ennen seitsemää: tätä ennen kolaa pihansa lumesta! :D
Kesäsin mikään ei ole niin ihanaa kuin lenkki joskus kun alkaa kymmeneltä vähän pimenemään ja ilma raikastuu!
Ja kolmekymppisenä tehty havainto.. :)
Sää ja sun "elimistö lämpenee hitaasti klo 15-17" Kokeile joskus 3 tai 5- vuorotyötä.
Ja sekavat ohjeet: ensin sanot että lämmittele 3 varttia, seuraavaksi että puolen tunnin hyppynaruttelu käy lenkkeilystä? Eiköhän se puolentunnin naruhyppely kelpaa lämmittelystä! :D
kun ei ole elämänhallintaa edes vielä?
Meillähän on asiat ihan okei. Pystyn tekemään töitä ja saan rahaa, samoin mieheni. Lapset ovat hoidossa normaaleja päiviä. Meillä on aika hyvin yhteistä aikaa viikolla. Liikuntaa pystyn harrastamaan myös, mutta en viikolla kodin ulkopuolella - jumppaan siis kotona. Tämähän on tietysti valintakysymys sikäli, että tykkään olla lasteni ja mieheni kanssa.
En muuten katso telkkariakaan viikolla.
Juoksu on rasittavaa liikunta. Tunti 15 minuuttia lenkkiin (tai enemmänkin) on ok viikonloppuisin, mutta viikolla ei todellakaan tarvita enempää kuin puoli tuntia kahdesti viikossa. Sen lisäksi ja ohella sitten joogaa, jumppaa sun muuta venyttelyä kotosalla.
No tässä on esitetty vaikka kuinka montaa tapaa, jolla perheet saavat lisää aikaa, mutta näköjään ei kelpaa.
Moni on tosiaan valinnut edes jonkun näistä
1) lyhyet työmatkat
2) ei käydä kaupassa joka päivä koko perheen voimalla
3) harrastetaan vähemmän, enemmän aikaa koko perheen yhteiselle ajalle
4) liikuntaa sillä aikaa kun murkut on harrastuksissaan
5) työaikojen limitys
6) omaa aikaa viikonloppuna, jolloin se ei ole pois niistä vähistä arki-illan tunneista
Kaikki ei tietenkään kaikille sovi, mutta moni saa esimerkiksi yhdestä noista enemmän aikaa käyttöön.
Kaikista nyt vaan ei ole huippu-urheilijoiksi.
Minä tarvitsen 8-9 tuntia yöunta, en heräile öisin, nukun sikeästi. Aina on ollut näin (no pikkuvauva-aikaan tietysti heräilin).
En pysty harrastamaan liikuntaa aikaisin aamulla, siitä tulee fyysisesti paha olo. Kasin maissa kiskon nyt talvella lapsia pulkalla reilun kilometrin päiväkotiin, sen just ja just jaksaa.
En ole koskaan ollut aamuvirkku. Kahdeksan aamut on olleet hankalia ala-asteelta saakka.
Herätään klo 7 (lapset yleensä 7.30)
Lähdetään töihin/hoitoon 8.15.
Isä hakee lapset n. klo 15.30-16.
Minä tulen töistä 17.10-17.25 (riippuu missä olen töissä).
Iltapalalle yms. aletaan n. 19.15, iltapesut, -sadut yms. 19.45 ja kasilta nukkumaan.
Eli näin ollen olen tullut siihen tulokseen, että minun oman aikani aika on joskus toiste, sitten kun lapset on isoja. Viikonloppuna, kun on enemmän aikaa, saatan tehdä jotain yksin/ilman lapsia. Töissä saan omaa aikaa ihan tarpeeksi. :) Tämä oma aika juttu on varmasti jokin kotiäitien juttu. Heillä kuitenkin on kaikki päivät aikaa olla lasten kanssa.
limitys ei onnistu,meillä ei ole liukuvaa työaikaa ja työmatka on sama,kaupassa käydään samalla reissulla kun haetaan lapsi tarhasta (vie vähemmän aikaa kuin lähteä erikseen kotoa uudelleen,asutaan syrjässä).
Teinillä on mopo,mutta ei sillä voi talvella ajaa,eikä varsinkaan kaupungista toiseen (sm pelaaja,treenit ei ole lähikoululla),joten tarvitsee kuljetusta.
Viikonloppuisin voi ottaa sitä omaa aikaa,mutta arkisin en pysty ja ihmettelin sitä,että miten muut pystyvät tai raaskivat olla niin vähän perheensä parissa
ap
käyn suihkussa,laitan itseni,hoidan koiran,naperon hereille jne (syö aamupalan kotona),en halua lähteä töihin kauheassa kiireessä ja hässäkässä
ap
voi yhdistää kauppareissua? Suorastaan jopa niin, että teini tekisi kotitöitä?
Kotikuntopyörä. Voit kuntoilla ja olla samalla lasten kanssa.
käyn suihkussa,laitan itseni,hoidan koiran,naperon hereille jne (syö aamupalan kotona),en halua lähteä töihin kauheassa kiireessä ja hässäkässä
ap
tarjotaan myös?
Yksi pystyy käymään joka päivä punttisalilla, koska on kampaaja ja avaa liikkeensä vasta kymmeneltä.
Suurin osa muista tekee sitä 8 tunnin työpäivää, lapset on hoidossa. Harrastavat viikonloppuisin tai yrittävät tehdä asioita yhdessä lasten kanssa. Monella on joku aimpi oma harrastus jäänyt vähemmälle, esim. itselläni maalaaminen.
Ja vaikka se harmittaa, niin suurin osa kumminkin ajattelee, että tämä on yksi vaihe elämässä ja aikaa tulee vielä.
pakkoko on juosta joka päivä? jos treenaat vaikka 3-4 kertaa viikossa niin sulle jää monta iltaa ihan koko perheen kanssa yhdessä ololle. Kaupassakaan ei tarvitse käydä joka päivä.
herätys kotona on 6.15 ja aamupala pk.ssa klo 8,on ollut aina aamuisin nälkäinen,yksi lapsistamme ei taas söisi ennen puolta päivää,näin me olemme erilaisia.
ap
Tässä ote minun arkipäivästäni:
- herätys 5.15 (lapset jäävät nukkumaan, isä vie hoitoon).
- kotoa lähden 6.00, töissä olen 6.30
- lähden töistä kotiin 15.00, päiväkodilla olen 15.45
- kotona olen lasten kanssa viim. 16.15
- klo 17 syödään ja sen jälkeen on perheen yhteistä aikaa noin noin pari tuntia
- lasten iltatoimet 19.30
- lapset sänkyyn 20.30
- menen itse nukkumaan 22-22.30
Tuohon väliin jää kyllä aikaa harrastamisellekin. Puoli ysiltä en enää lähde lenkille, mutta aivan hyvin voin lähteä 19.30, jolloin lasten iltatoimet alkaa. Käyn kerran viikossa kaupassa ja yleensä yksin, silloin lapset viettävät aikaa isänsä kanssa. Kotitöitä tehdään pitkin viikko ja kaiken muun lomassa.
vaan kävelen,mutta jos muutamana arki-iltana käy lenkillä niinkuin nyt kävin ma ja ti niin kyllä siinä viikossa aika vähälle se perheen yhteinen aika jää.
ap
Tulee kummasti iltaan lisää aikaa, kun jätätte joka päiväisen kaupassa käynnin väliin. Viikonloppuna käytte tekemässä viikon ruokaostokset ja viikolla kerran tai pari mies käy hakemassa tarvittavaa täydennystä (esim maitoa) teinin kuskausreissulla. Itse kävin ennen joka päivä kaupassa, mutta siirryttyäni kerran viikossa + muutama maidon hakureissu systeemiin, on aikaa muuhun selvästi enemmän.
Eikä siellä lenkillä joka arki-ilta tarvitse käydä. Liiku/ota omaan aika tunti pari lauantaisin ja sunnuntaisin ja sitten käyt lenkillä vaikka keskiviikkoiltana. Katkaiseen mukavasti arjen tuo pieni oma hetki keskellä viikkoa. Ei se niin vaikeeta ole :)
iltapalan ja päivällisen? Ja tämä ruoka olisi mahdollisimman myöhään = ensimmäisen nukkumaan käyvän iltapala-aika.
Tällöin voisit lähteä lenkillesi heti töistä tultuasi tai jopa niin, että jäät jo matkan varrelta kävelemään (kun siis isäkin matkustaa samalla autolla?)
Tällöin olisit lähes samoihin aikoihin kotona kuin päiväkodin kautta kiertävät ja siinä jäisi pari-kolme tuntia ennen ruokaa aikaa olla yhdessä, vaikka tietenkin ruuan tekemiseen menisi osa tuosta ajasta.
olen ihan sippi jo klo 20-21 ja heraan klo 7 aamulla - menen nukkumaan klo 22 jalkeen (tosin heraan lasten takia joka yo).