Lue keskustelun säännöt.
Onko juoksijoita paikalla - olis kysyttävää
05.03.2010 |
takana koko elämä ilman mitään kunnon liikuntaa
Nyt olen yrittänyt aloittaa juoksemisen, mutta vaikka tätä olen harrastanut noin pouli tuntia per päivä, 5 päivää viikossa, niin en vieläkään osaa juosta edes 3 km pysähtymättä tai kävelemättä
kuinka kauan tätä jatkuu ennenkuin onnistuisin juoksemaan koko matkan
Mikä on oikea tapa juosta, kantapää maahan ensin on kuulemani mukaan väärä tapa, mikä se oikea tapa on, onko se niinkuin varpasillaan juoksisi?
Kommentit (64)
Mullakin meinaa polvet pettää, eli siis kipeytyvät. Ei tosin kilpaurheilu-uraa takana, mutta peruskunto ihan ok!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
täällä kun nyt on näitä maratoonimammoja paikalla :)
Mulla on taustalla reilun 10 vuoden kilpauintiura, joka jäi lasten saamisen myötä (käytännössä n. 5 vuotta sitten). Kunto mulla on kuitenkin pysynyt ihan kohtuullisena, kiitos hyötyliikunnan, ja viime syksynä päätin aloittaa juoksemisen. En juokse päivittäin, pyrin juoksemaan joka toinen päivä, eli noin 3-4 kertaa viikossa. Jaksan kyllä juosta mielestäni ihan hyvin, ja juoksu auttaa selkävaivoihin, joita mulla on ollut. Ongelma on kuitenkin polvet, jotka kipeytyy, ja välillä olen pitänyt viikon tai kahdenkin taukoja juoksemisesta, kun polvet tulevat niin kipeiksi ja pelkään, että ne hajoavat kokonaan.
Voiko tuohon kipeytymiseen vaikuttaa, voiko sitä estää, meneekö se ohi, pitääkö juosta vain sitkeästi vai pitää taukoa ja odottaa kipujen loppumista, vai unohtaa koko juoksu?
Tärkeintä olisi lihaskunto. Olisiko mahdollista pyytää jumppaohjelmaa fysioterapeutilta? Pitäisi vahvistaa lihaksia, jotta nivelet eivät joutuisi liian kovalle rasitukselle. Oikeanlaiset lenkkarit ovat myös tärkeät. Mene juoksuklinikalle tutkimaan, onko sinulla esim. ylipronaatiota, joka aiheuttaa nivelten kipeyttämistä. Siihen auttaa tukipohjallinen ja oikeanlaiset juoksukengät.
kunnon juoksukengät. Juoksin aluksi jollain halpiksilla ja polvet vaivasivat tajuttomasti. Sitten on ostin Asicksen(kirjoitetaankohan noin) tossut, oli kyllä kannattava hankinta!
Eli ei kannata hätiköidä. Kilpailu- ja harjoittelutossut ovat erikseen. Älä säästä väärässä paikassa, jopa yli 150 euroa saatat joutua pulittamaan vuosittain hyvistä kengistä, mutta se kannattaa.
Itse kävin kuvauttamassa polveni sekä fysioterapeutilla. Hinku juoksemaan on kova, mutta nivelet eivät tykkää. Tietynlaiset reiden sisälihasten sekä nilkkaa vahvistavat seisomaannousuliikkeet auttavat.
tuollaiset juoksukengät kestävät kun ovat noin kalliita?
että erottaa, kuka meistä kirjoittaa. Olen siis tuo 16 maraa juossut mamma.
Polvien kipeytymiseen voi olla monta syytä. Reisilihakset voivat olla heikot tai sitten et ole venytellyt niitä. Takareisien kireys muuttaa lonkankoukistajien asentoa ja vaikuttaa polviin.
Keskimmäinen pakaralihas voi olla myös heikko ja aiheuttaa lantion keinumista ja vaikuttaa polvien asentoon kiristämällä reiden ulkosivun lihasta.
Ja tuosta kunnon juoksutossusta. Asics on vain kenkämerkki, ei siis tae hyvästä kengästä. Asicsilla on myös kenkiä pronaatioon ja supinaatioon ja neutraaliin askellukseen.
Aloittelijan kannattaa aina ostaa neutraali kenkä ensin. Myyjät myyvät mielellään pronaatiotuettuja, koska ne ovat kalliita. Mutta hyvin harva tarvitsee todella kovasti tuettuja tossuja.
Hyviä neutraaleja merkkejä on esim. Asicsilla cumulus ja nikellä pegasus ja vomero. Nike on edullisempi ja tossu kestää juosta n. 1500km kun asic vain alle 1000km. Asics on myös ylihinnoiteltu kenkä laatuun nähden.
Myös pumalla ja new balancella on hyviä tossuja.
Ja juoksua ei kipeillä polvilla, sillä se on tie vammakierteeseen. Aloita varovaisesti ja pidä kävelytaukoja välissä niin lihakset ja nivelet tottuvat juoksuun.
täällä kun nyt on näitä maratoonimammoja paikalla :)
Mulla on taustalla reilun 10 vuoden kilpauintiura, joka jäi lasten saamisen myötä (käytännössä n. 5 vuotta sitten). Kunto mulla on kuitenkin pysynyt ihan kohtuullisena, kiitos hyötyliikunnan, ja viime syksynä päätin aloittaa juoksemisen. En juokse päivittäin, pyrin juoksemaan joka toinen päivä, eli noin 3-4 kertaa viikossa. Jaksan kyllä juosta mielestäni ihan hyvin, ja juoksu auttaa selkävaivoihin, joita mulla on ollut. Ongelma on kuitenkin polvet, jotka kipeytyy, ja välillä olen pitänyt viikon tai kahdenkin taukoja juoksemisesta, kun polvet tulevat niin kipeiksi ja pelkään, että ne hajoavat kokonaan.
Voiko tuohon kipeytymiseen vaikuttaa, voiko sitä estää, meneekö se ohi, pitääkö juosta vain sitkeästi vai pitää taukoa ja odottaa kipujen loppumista, vai unohtaa koko juoksu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei,
Täällä samasta pisteestä aloittanut (tai siis jaksoin juosta pari lyhtypylvään väliä, sitten piti kävellä...), nykyinen kestävyysjuoksijaharrastaja. Takana muutama maraton ja useita puolikkaita hyvällä menestyksellä. Jos siis maraton neljään tuntiin on hyvää menestystä.
Olet saanut jo hyviä vihjeitä, mutta mä suosittelisin vielä lämpimästi lisäämään lepoa. Tätä mä olen suositellut kaikille kavereillekin ja kas vaan, kehitys on alkanut nopeutua. Itse en koskaan juokse perättäisinä päivinä, välipäivinä teen jotain muuta (sali, jumppa, uinti, lepo) ja pidän ainakin kaksi täydellistä lepopäivää viikossa.
Erittäin keskeistä on myös hyvät kengät ja sopiva välipala ennen lenkkiä. Tuohon oikeaan tapaan juosta en osaa ottaa kantaa, mulla ottaa kantapää maahan ensin ja hyvin olen pärjännyt.
Olet löytänyt hienon harrastuksen, älä anna periksi. Kohta se vie mennessään. Aurinkoisia lenkkejä!
kengistä?
Läheisessä urheiluliikkeissä Karhun Fast Fulcrum ride kengät?
Mitkä Puman tai New Balancen(tai jotkut muut) ovat hyviä kenkiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sykkeet on yksilölliset. Iän myötä maksimisyke laskee ja rajat näin laskevat. Mutta toisilla on korkeampi maksimisyke, joten on päivänselvää, että pk lenkin syke on silloin korkeampi kuin sellaisella, kenellä on matala maksimisyke.
Minun mielestä sinun ei kannata katsoa sykkeitä kamalan tarkkaan. Tärkeintä on, että liikut ppp-vauhdilla eli pitää pystyä puhumaan.
Voit mitata leposykkeesi ja maksimisykkeesi jos haluat. Leposyke niin, että heräämisen jälkeen mittari paikalleen ja maataan muutama minuutti rentoutuen. Syke otetaan sitten kun kroppa on rentoutunut ja syke on laskenut kaikkein alimmilleen.
Maksimisykettä on vaikea saada, mutta sen voi saada ehkä parhaiten juoksemalla mäkeä ylös ja alas pienellä tauolla. Varo, ettei kuitenkaan tule liian rankka harjoitus ja et vammauta itseäsi tällä mäkiharkalla.
sykkeeni on aina noussut pienelläkin vauhdilla 160+. En vain saa hölkättyä niin hiljaa, ettei syke nousisi. Jaksan kyllä hölkätä 160-190 sykkeellä 10-15 kilometriä ilman ongelmia, mutta tuntuu, etten kyllä vauhdillisesti kehitykään.
Mitä voisin tehdä?
miten pystyn tekemään pienellä sykkeellä tehtyä "juoksua" kun tosiaan sykkeeni nousee heti korkealle ja näin on ollut aina. Tiedän, että tiedon puutteessa aloitin treenaamaan väärin ja aina 160+ sykkeellä. Mutta en vain pysty hölkkäämään pienellä sykkeellä, koska se nousee heti korkealle. Lenkkini ovat vain 10-15 kilometriä, ne menevät ihan ok tuolla sykkeellä, mutta kovin hitaasti, eikä juoksu ole rentoa, ei liioin sellaisesta "mukavaa" :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli juoksut voi suunnitella niin, että pitää välipäiviä.
Mutta itse olen kannattanut lyhyitä lenkkejä mahdollisimman useasti. Kroppa tottuu säännölliseen treenaamiseen kun tekee kevyitä lenkkejä joka päivä. Lepopäivät tietenkin väliin.
Toinen mahdollisuus on sitten se, että pitempiä lenkkejä ja useampi lepopäivä tai korvaavaa väliin.
Mutta jos haluaa erikoistua juoksuun niin silloin suosittelen lenkkeilyä mahdollisimman useasti, sillä sillä kroppa tottuu nopeiten juoksuun.
Esim se 3km 5 kertaa viikossa on minusta parempi kuin 5km 3 kertaa viikossa. Kroppa tottuu säännölliseen juoksuun ja määriä on helpompi pikkuhiljaa nostaa kun nivelet alkavat kestää paremmin.
Mutta nämä on makuasioita ja kokeilemalla oppii, mikä on parasta.
Hei,
Täällä samasta pisteestä aloittanut (tai siis jaksoin juosta pari lyhtypylvään väliä, sitten piti kävellä...), nykyinen kestävyysjuoksijaharrastaja. Takana muutama maraton ja useita puolikkaita hyvällä menestyksellä. Jos siis maraton neljään tuntiin on hyvää menestystä.
Olet saanut jo hyviä vihjeitä, mutta mä suosittelisin vielä lämpimästi lisäämään lepoa. Tätä mä olen suositellut kaikille kavereillekin ja kas vaan, kehitys on alkanut nopeutua. Itse en koskaan juokse perättäisinä päivinä, välipäivinä teen jotain muuta (sali, jumppa, uinti, lepo) ja pidän ainakin kaksi täydellistä lepopäivää viikossa.
Erittäin keskeistä on myös hyvät kengät ja sopiva välipala ennen lenkkiä. Tuohon oikeaan tapaan juosta en osaa ottaa kantaa, mulla ottaa kantapää maahan ensin ja hyvin olen pärjännyt.
Olet löytänyt hienon harrastuksen, älä anna periksi. Kohta se vie mennessään. Aurinkoisia lenkkejä!
Sykkeet on yksilölliset. Iän myötä maksimisyke laskee ja rajat näin laskevat. Mutta toisilla on korkeampi maksimisyke, joten on päivänselvää, että pk lenkin syke on silloin korkeampi kuin sellaisella, kenellä on matala maksimisyke. Minun mielestä sinun ei kannata katsoa sykkeitä kamalan tarkkaan. Tärkeintä on, että liikut ppp-vauhdilla eli pitää pystyä puhumaan. Voit mitata leposykkeesi ja maksimisykkeesi jos haluat. Leposyke niin, että heräämisen jälkeen mittari paikalleen ja maataan muutama minuutti rentoutuen. Syke otetaan sitten kun kroppa on rentoutunut ja syke on laskenut kaikkein alimmilleen. Maksimisykettä on vaikea saada, mutta sen voi saada ehkä parhaiten juoksemalla mäkeä ylös ja alas pienellä tauolla. Varo, ettei kuitenkaan tule liian rankka harjoitus ja et vammauta itseäsi tällä mäkiharkalla.
sykkeeni on aina noussut pienelläkin vauhdilla 160+. En vain saa hölkättyä niin hiljaa, ettei syke nousisi. Jaksan kyllä hölkätä 160-190 sykkeellä 10-15 kilometriä ilman ongelmia, mutta tuntuu, etten kyllä vauhdillisesti kehitykään. Mitä voisin tehdä?
Turhaan tarkensin äsken :)
Eli leposyke on noin 60 ja maksimisyke on 195-200 luokkaa. Ikää on 35 vuotta. Joskus mittasin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt ala laskemaan sykerajoja prosenttien mukaan, mutta sekin kaava löytyy googlettamalla.
Mutta uskoisin, että sinulla ei ole mitään hätää noiden sykkeisen kanssa. Sykkeet laskevat pikkuhiljaa kun kunto paranee. Tärkeintä on oma tuntemus, että juoksu on kevyttä ja helppoa.
Jokaisen lenkin jälkeen pitäisi olla olo, että voisin vielä jatkaa. Silloin rasitustaso on ollut oikea.
Sykkeet on yksilölliset. Iän myötä maksimisyke laskee ja rajat näin laskevat. Mutta toisilla on korkeampi maksimisyke, joten on päivänselvää, että pk lenkin syke on silloin korkeampi kuin sellaisella, kenellä on matala maksimisyke. Minun mielestä sinun ei kannata katsoa sykkeitä kamalan tarkkaan. Tärkeintä on, että liikut ppp-vauhdilla eli pitää pystyä puhumaan. Voit mitata leposykkeesi ja maksimisykkeesi jos haluat. Leposyke niin, että heräämisen jälkeen mittari paikalleen ja maataan muutama minuutti rentoutuen. Syke otetaan sitten kun kroppa on rentoutunut ja syke on laskenut kaikkein alimmilleen. Maksimisykettä on vaikea saada, mutta sen voi saada ehkä parhaiten juoksemalla mäkeä ylös ja alas pienellä tauolla. Varo, ettei kuitenkaan tule liian rankka harjoitus ja et vammauta itseäsi tällä mäkiharkalla.
sykkeeni on aina noussut pienelläkin vauhdilla 160+. En vain saa hölkättyä niin hiljaa, ettei syke nousisi. Jaksan kyllä hölkätä 160-190 sykkeellä 10-15 kilometriä ilman ongelmia, mutta tuntuu, etten kyllä vauhdillisesti kehitykään. Mitä voisin tehdä?
Turhaan tarkensin äsken :)
Eli leposyke on noin 60 ja maksimisyke on 195-200 luokkaa. Ikää on 35 vuotta. Joskus mittasin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että ei jaksa, mutta ne ovat enemmän henkisellä puolella. Lenkin jälkeen voi olla jopa fiilis, että tekisi mieli ottaa pari kilometriä lisää.
Onko muuten totta, että rasva ei pala "niin hyvin" noin korkeilla sykkeillä?
Tämäkin on aihe, mikä herättää monenlaista mielipidettä. Vastaan ja puolesta.
Mutta käsittääkseni viimeisin virallinen mielipide on, että rasva ei pala mitenkään erityisesti eri vauhdeilla ja sykkeillä.
MUTTA...rasvanpolttoa kehitetään ns. pitkällä lenkillä. Tämä siis on maratoonareiden tärkein treeni. Eli pitkä ja hidas lenkki, missä kroppaa totuteaan jatkamaan matkaa kun hiilarit on kulutettu pois ja elimistö alkaa käyttää rasvaa energiana.
Mutta erityisesti ei rasva kuulemma pala elimistöstä. Elimistä ottaa energian ensin aina hiilareista, sitten vasta rasvasta.
Mutta lenkin jälkeen elimistö täyttää äkkiä hiilarivajeen. Siksi jos halutaan palautua mahdollisimman nopeaa lenkistä pitäisikin antaa elimistölle ensimäisen 15 minuutin aikana hiilareita.
Toki jos laihduttaa, voi jälkipolttoa lisätä sillä, että juo vain vettä. Mutta tässä on se vaara, että elimistö ei palaudu ja jokainen lenkki vain rasittaa elimistöä enemmän.
Mutta koko ajan tehdään uusia tutkimuksia ja tulokset aina muuttuvat, joten ei taida oikeaa faktaa olla tuohon rasvanpolttoon.
että ei jaksa, mutta ne ovat enemmän henkisellä puolella. Lenkin jälkeen voi olla jopa fiilis, että tekisi mieli ottaa pari kilometriä lisää.
Onko muuten totta, että rasva ei pala "niin hyvin" noin korkeilla sykkeillä?
se ihan oikea totuus... Rasva voi alkaa "palamaan" vasta kun hiilihydraattien energia on kulutettu. Tämä on elimistön biokemiaa, joka ei ihan niin vain muutu.
t.lääkäri
ne kokonaan. Käytännössä tämä tarkoitti aluksi vartin lenkkejä max. Pikkuhiljaa pidensin lenkkiä ja nykyään menee 12 kilsaa ongelmitta.
Kävely välillä ei sovi mulle, kun sitten vaan kyttää niitä kävelyosuuksia ja juoksu jää vähemmälle.
Tärkeää on myös juosta tarpeeksi matalalla sykkeellä.
olen tässä vuosien varrella testannut kaikki suomesta löytyneet piikkilenkkarit. Aivan ylivoimaisesti parhaat talvikäyttöön soveltuvat tossut löytyy Icebugilta. Minulla on tällä hetkellä kolmet eri malliset tämän valmistajan tossut eri tarkoituksiin. Pari vuotta sitten näissä tossuissa oli kestävyysongelmia eli saumat ratkeili, mutta nyt nämä ongelmat on minun mielestäni saatu kuriin. Minun kokemukseni mukaan muut merkit tulevat kaukana perässä niin mukavuudeltaan kuin pitävyydeltäänkin. Kilometrejä viimeisenä viitenä talvena on tullut keskimäärin 70-100, säällä kuin säällä.
Juoksen nykyisin aina piikkitossuilla, parin 5 v sitten tapahtuneen liukastumisen "kesätossuilla" jälkeen. Kertaakaan en ole sen jälkeen liukastunut.
Talvella on ihana juosta!
t. konkari
ei talvessa:)
mukavia talvilenkkejä kaikille t.
konkari
sykkeeni on aina noussut pienelläkin vauhdilla 160+. En vain saa hölkättyä niin hiljaa, ettei syke nousisi. Jaksan kyllä hölkätä 160-190 sykkeellä 10-15 kilometriä ilman ongelmia, mutta tuntuu, etten kyllä vauhdillisesti kehitykään.
Mitä voisin tehdä?