Lue keskustelun säännöt.
En raskaana ollessanikaan painanut enempää kuin mieheni painaa.
Kommentit (43)
Itselleni pitäisi tulla raskauskiloja 65 % nykypainostani lisää, jotta painaisin yhtä paljon kuin mieheni. :D
Olen 170cm/60kg, mieheni 200cm/100kg.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on ihanaa olla hoikka ja omistaa hoikka mies
YÖK miten hinteliä teidän miehet on!
Onko ne jotain 160cm pitkiä kun painavat n. 60-70kg.
Kyllä miehessä pitää lihaa olla!
Mitäs mä nyt sit teen? Nyt sain kuulla, että miehessä pitää olla lihaa, ja mun mies onkin tosi laiha. Olisko teillä vinkkejä? Jätänkö mä sen, puenko mekkoon (kun jos ei oo mies niin sit se kai on nainen?) vai rupean pakkosyöttämään sille rasvaa ja sokeria?
Sä varmaan tiedät, mitä mun pitää tehdä, kun ton viestin kirjoititkin. Auta, pliis!
YÖK miten hinteliä teidän miehet on!
Onko ne jotain 160cm pitkiä kun painavat n. 60-70kg.
Kyllä miehessä pitää lihaa olla!
mua haittaisi, jos sä et pidä mun miehestäni ulkonäöllisesti. Mulle riittää ihan erinomaisesti, että minä pidän hänestä. En minäkään välttämättä pitäisi sinun miestäsi hyvän näköisenä.
mieheni on 170cm pitka ja 57kg aina ollut tosi laiha lapsesta asti ja syo ihan normaalisti. poikani samantyyppinen 2v ja 11kg.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäksi vahdin painoani raskausaikana ja lähes kaikki kertyneet kilot jäi synnärille. Jälkitarkastuksessa painoin jo vähemmän kuin ennen raskautta. Mistään muusta en äitiydessäni voi ylpeillä, mutta tästä asiasta olen kyllä niin ylpeä. En syönyt raskausaikana mitä sattuu vain sillä tekosyyllä "kun kerrankin saa luvan kanssa lihoa".
en vaan viehdy sellasista, jotka on alle 180 senttiä eikä löydy harteikkuuta ja miehekkyyttä... sellaset naismaiset kropat ei vaan iske...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni on timmi ja lihaksikas kyllä, muttaa vain n. 7-8cm minua pitempi. Mieheni siis painaa jotain 66-68kg.
[/quote]
en vaan viehdy sellasista, jotka on alle 180 senttiä eikä löydy harteikkuuta ja miehekkyyttä... sellaset naismaiset kropat ei vaan iske...
Sulla on nyt joku tietty henkilö mielessäsi ja sen perusteella oletat, että kaikki laihat miehet on lyhyitä ja hartiattomia. Mun mies on laiha (ei siis hoikka, vaan LAIHA), harteikas ja pitkä.
Mutta ei sun tietty tarvitse siitä pitää, riittää että minä pidän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en vaan viehdy sellasista, jotka on alle 180 senttiä eikä löydy harteikkuuta ja miehekkyyttä... sellaset naismaiset kropat ei vaan iske...
etttä me jotkut tykätään niistä "hintsakemiehistäkin". Mietipä, jos kukaan niistä ei pitäisi ja meillä olisikin prikulleen samanlainen miesmaku sun kanssasi. Oltaisiin kaikki hintsakkeiden vaimot kilpailtu sun kanssasi sinun kansnsasi samoista miehistä.
mieheni on 170cm pitka ja 57kg aina ollut tosi laiha lapsesta asti ja syo ihan normaalisti. poikani samantyyppinen 2v ja 11kg.
Itse painan normaalisti 80kg ja olen siis hiukan pidempi kuin mieheni (ja kyllä, olen oikein tyytyväinen vartalooni!). Nyt raskausaikana on tullut +30kg, joten repikää siitä sitten huumoria :D painan melkein tuplasti enemmän kuin mieheni. Ei kyllä haittaa yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
painanut vähemmän kuin mun mies.
terv. läski akka
Lisäksi vahdin painoani raskausaikana ja lähes kaikki kertyneet kilot jäi synnärille. Jälkitarkastuksessa painoin jo vähemmän kuin ennen raskautta. Mistään muusta en äitiydessäni voi ylpeillä, mutta tästä asiasta olen kyllä niin ylpeä. En syönyt raskausaikana mitä sattuu vain sillä tekosyyllä "kun kerrankin saa luvan kanssa lihoa".
Minä olen normaalisti hyvin hoikka ja vähän luiseva ja olin innoissani, kun sain raskaana ollessa 20kg lisää:) Söin todella terveellisesti ja paljon. Paljon pähkinöitä, avocadoja, hedelmiä, rasvaista kalaa, vihanneksia, oliiviöljyä, kananmumia jne.
Ja juu, kilot karisivat pois puolen vuoden sisällä synnytyksestä, vaikka jatkoin syömistä raskausmalliin.
Ei kannata pihtailla ruuan kanssa raskaana tai imetysaikana. Paljon terveellistä ruokaa ja liikuntaa. Paljon tutkimuksia, joiden mukaan vähän raskaana ollessa syöneiden lapset ovat usein aikuisena lihavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
raukkaparka kun on vain 165cm ja 48kg niin eihän se ole mies eikä mikään. Aina on ollut tuollainen, vaikka on syönyt kuin eläin koko ikänsä. Meillä ei edes mene koskaan ruokaa hukkaan, kun kaiken voi kantaa miehelle eteen ja se lappaa ääntä kohti, syö monta kertaa sen määrän mitä minä päivässä, mutta kiloja ei vaan tule tuon enempää. Mutta toisaalta, mä en ole koskaan tykännyt mistään 180cm korstoista, koska ne on minusta vaan pelottavia, ja toisaalta en yltäisi edes pussaamaan sellaista ilman porrasjakkaraa, itse kun olen tämmöinen kirppu myös. Pelottavia ne on varmaan siksi, että isäni edustaa tuota korstosarjaa (198cm/n. 100kg), ja muistan lapsuudesta aika monta kertaa, jolloin soittelin ambulanssia äitiä hakemaan ja siivoilin verta seinistä ja lattiasta, kun isäukko päätti vähän olla mies talossa ja heitteli jopa minua pienikokoisempaa äitiäni pitkin seiniä.
- se 158/50 -kokoinen, joka ei ole koskaan painanut vähemmän kuin miehensä
YÖK miten hinteliä teidän miehet on!
Onko ne jotain 160cm pitkiä kun painavat n. 60-70kg.
Kyllä miehessä pitää lihaa olla!
miehen pitää olla mies eikä kukkakeppi!
eikä varsinkaan taskukokoa!
En ikinä huolisi miestä, joka on alle 180cm ja alle 80kg.
Näyttää tosiaan ihan pikku neitosilta sellaiset "miehet".
nainen 165cm, 56kg, mies 198cm, 99kg
55-kiloisia miehiä vastanneilla ;). Mulla on yli 80-kiloinen äijäke, joten olisin kyllä ollut huolissaan jos raskaana olisin ollut painavampi.
Tuosta aloituksesta vielä, en minäkään haluais normaalitilassa painaa enemmän kuin mieheni, haluan olla kevyempi ja vaikka helposti kannettavissa. Olisi hassua jos tilanne olisi päinvastoin, minä vaikka satakiloisena nappaisin alle 70-kiloisen ukkoni kynnyksen yli ;D.
Mutta täähän on ihan vain mun ongelmani. Ei minua oikeasti haittaa enkä edes huomaa ajatella mitään paino tai kokoeroja vaikka tutuistakin aviopareista löytyy useampikin miestään isompi tai ainakin painavampi nainen, kun nyt ajattelee.
Vaikka olikin ylipainoa jo ennen raskautta. Eikä mieheni ole läski, vaan pitkä ja hoikka.
Lisäksi vahdin painoani raskausaikana ja lähes kaikki kertyneet kilot jäi synnärille. Jälkitarkastuksessa painoin jo vähemmän kuin ennen raskautta. Mistään muusta en äitiydessäni voi ylpeillä, mutta tästä asiasta olen kyllä niin ylpeä. En syönyt raskausaikana mitä sattuu vain sillä tekosyyllä "kun kerrankin saa luvan kanssa lihoa".
Minä söin herkkuja vaikka kuinka ja paljon raskausajalla mutta vauvan ollessa 2vk oli paino sama kuin raskauden alussa.
Mitä se sua haittaa? Mä pidän mun miehestäni sellaisena kuin se on, ei sun tarvitse sitä päivitellä. Se on aina ollut tuollainen laiha, vaikka syö älyttömästi.