Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäisenä lapsi tajuaa, että hänen perheensä on köyhä?
Kommentit (75)
Ekaluokkalainen on pariinkin kertaan sanonut kuin luokkakaverin perhe on rikas. Vertaa lelujen määrää omaansa kun kaverilta löytyy kaikkia uusia leluja paljonkin.
Olemme varmaankin keskituloisia. Talo on ja autot. Lomareissuja emme tee kun mies töissä ympäri vuoden ja yksin en neljän lapsen kanssa suostu lähtemään. Huvipuistoissa kierretään joten aina kesästä löytyy ainakin se yksi kohokohta. Kyllä meidän lapsilla on paljon enemmän kuin minulla aikoinaan oli. Meiltä löytyy tietokoneita ja televisioita. Toki oli meillä tv mutta se ainokainen oli olohuoneessa. Nyt niitä löytyy useammasta huoneesta.
Itse lapsena koin että emme varsinaisesti olleet köyhiä mutta kun kevät/syysvaatteita piti ostaa en kinunut sitä kalleinta mitä kavereilta löytyi vaan tyydyin halvempaan. Lomareissun teimme joka vuosi jonnekin päin Suomea, ulkomailla emme käyneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan siinä vaiheessa kun lapsi tulee olemaan tekemisissä toisten lasten kanssa. Eli päiväkodissa, kun muilla on hienompia leluja, vaatteita ja muut käyvät ulkomailla yms.
Minä luulin lapsena, nuorena ja vielä nuorena aikuisena, että perheemme on hilkulla mennä konkurssiin. En uskaltanut enää ollenkaan vaatia (tai siis edes pyytää) itselleni mitään. Menin lomilla töihin ja maksoin omaa osuuttani - vaatteeni, harrastukseni ja muutakin.
Sisarkin oli sitten perheineen tosi tosi köyhä. Kyllä säälitti.
Ihmettelin silti, miksi heillä kuten myös vanhemmillani silti oli aina rahaa tehdä mitä uskomattomimpia hankintoja, taloja, autoja, matkoja....
Kunnes jossain vaiheessa "aikuistuin" ja silmäni avautuivat: he olivat ihmisiä, jotka ottivat, vaan eivät antaneet.
vaikka isänsä tienaa 6000 € kuussa ja äitinsäkin on työelämässä. Heillä kotona raha on jatkuvasti puheissa, ja korostetaan äidn pientä palkkaa ja suurta talolainaa. Tuntuu aika oudolta kun lapsi puhuu, ettei ole varaa esim. huvipuistorannekkeeseen, kun ovat niin köyhiä...
että uskoisin että Suomessa kaikilla on mahdollisuus hankkia tietokone ja nettiyhteys.
Nettiyhteys alle 10 €/kk ja tietokoneita saa ilmaiseksikin.
laadukasta ruokaa tai ruokavalio yksipuolistuu, niin se on jo sellaista köyhyyttä mikä vaikuttaa hyvin kokonaisvaltaisesti lapsen hyvinvointiin, oli miten hyvät kotiolot muuten.
Jos perheessä ei ole tietokonetta, niin kyllä sekin alkaa olla jo sellainen puute, joka voi eristää lasta ikätovereistaan, tai ainakin vaikuttaa tämän tietoteknisiin valmiuksiin ja kykyyn pärjätä teknistyvässä yhteiskunnassa.
Minusta vahingoittavaa köyhyyttä on, jos lapsen sosiaalinen osallistumiskyky rajoittuu - että lapsi ei voi osallistua kuin hyvin rajallisesti harrastuksiin ja menoihin, mihin kaveritkin osallistuvat. Kaikkiallehan ei titenkään tarvitse päästä mukaan, mutta jos lapsi jää aina kotiin siksi, ettei ole varaa käydä siellä missä muutkin, niin kyllähän se köyhyys eristää.
koska KAIKILLA muilla on taulu-tv, jopa tapatyöttömällä pummi-isällään. Ja koska asutaan kalliilla omakotitaloalueella, kavereilla on tavaraa enemmän kuin meillä. No on hänelläkin uusi pelikonsoli, ok vaatteet ja hieno pyörä ja tramppa(statussymboli 9 v pojilla!), omat huoneet omakotitalossa kaikilla kolmella lapsella, mutta taulutv puuttuu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt ihan köyhäksikkään sanois, vaikka mies työttömänä. Mutta ei ole rahaa ostaa jatkuvasti uusia leluja ja pleikkaripelejä jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosi paljon vanhemmista ja siitä miten asiasta lapselle puhuvat ja miten paljon sitä lapsen kuulleen voivottelevat. Ja perustelevatko turhuuksien ostamattomuutta esim. ekologisilla syillä vai köyhyydellä. Maailmanlaajuisesti mitaten kukaan suomalainen ei ole köyhä, joten näkökulmalla ja arvomaailmalla on hiukka merkitystä.
tosi paljon vanhemmista ja siitä miten asiasta lapselle puhuvat ja miten paljon sitä lapsen kuulleen voivottelevat. Ja perustelevatko turhuuksien ostamattomuutta esim. ekologisilla syillä vai köyhyydellä. Maailmanlaajuisesti mitaten kukaan suomalainen ei ole köyhä, joten näkökulmalla ja arvomaailmalla on hiukka merkitystä.
ja tässä kommentissa siis pointtina se, että ei tarvitse kokea olevansa köyhä eikä myöskään opettaa lapselle että ollaan köyhiä, vaan asiaa voi miettiä monesta eri näkökulmasta ja rikkauskin voi olla jotain muuta kuin materiaalista rikkautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka isänsä tienaa 6000 € kuussa ja äitinsäkin on työelämässä. Heillä kotona raha on jatkuvasti puheissa, ja korostetaan äidn pientä palkkaa ja suurta talolainaa.
Tuntuu aika oudolta kun lapsi puhuu, ettei ole varaa esim. huvipuistorannekkeeseen, kun ovat niin köyhiä...
selittää veljeni ollessa lähempänä teini-ikää, ettemme ole köyhiä vaan keskiluokkaisia tai ehkä alempaa keskiluokkaa. Ja koko maailman mittakaavassa erittäin rikkaita. Tämä oli veljelleni suuri yllätys: Vanhempani ovat melko tarkkoja rahasta ja hänen ollessaan lapsi oli useamman vuoden tiukkaa mm. mökkilainojen vuoksi ja muutaman vuoden työttömyyden vuoksi. Niinpä hänelle syntyi kuva, että olisimme köyhiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
juuri viime viikolla, kuinka meidän naapurin lapsilla on niin pieni koti.
Vähän hätkähdin, kun oikeasti he asuvat ihan perusrintamamiestalossa, johon vielä on rakenteilla valtava laajennus. Ja talo on vielä kallis kun mikä, kun asumme kalliilla alueella.
Ilmeisesti on nyt sitten koulussa alettu vertailla huoneiden ja kotien kokoa...
2
Johtuu siitä, että luultavasti liian usein korostetaan sitä, ettei voida koko ajan olla menossa etelään / risteilylle / huvipuistoon tms. koska se maksaa ja sitten ei olisi rahaa ostaa ruokaa jne... Muutenkin ollaan mielestäni järkeviä kuluttajia siinä mielessä, että ostetaan osa tavaroista kirpputorilta, mutta lapset luultavati kuvittelevat ettei meillä ole varaa uuteen... Oikeasti ollaan ihan hyvätuloisia, mutta olemme mieheni kanssa molemmat pienituloisista kodeista lähtöisin, joten kulutustottumukset on sieltä opittu ja siksi aika vaatimattomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eihän se välttäämättä ole tuloista ja rikkaudesta ja köyhyydestä kiinni, ettei jotain osteta tai jotain palveluja käytetä, kyse voi olla myös periaatteesta ja arvoista tai nuukuudesta. Jotkut ostaa vähästäkin rahasta kaikkea toisarvoisen tärkeää ja toiset ei suurillakaan tuloilla välttäämättä edes kaikkea välttämätöntä.
En nyt ihan köyhäksikkään sanois, vaikka mies työttömänä. Mutta ei ole rahaa ostaa jatkuvasti uusia leluja ja pleikkaripelejä jne...
Onhan niitäkin jotka viimeisillä rahoilla ostaa väkisin kaikki pleikkarit sun muut et lapsi koko ajan saa jotain jos ei muuten niin vaikka visalla sitten.
Tai sitten ostetaan vähän järkevämmin juuri sitä mitä tarvitaan ja silloin tällöin jotain ekstraa ja lapset voivat luulla että ollaan köyhiä ku ei joka viikko saa jotain.
Suuri rikkaus minkä voi lapsille antaa on oma aika!
olimme yhdessä huvipuistossa, kummityttö sai vanhemmiltaan vain pari-kolme lippua laitteisiin kun meidän lapsilla oli rannekkeet. Lapsi siis on sitä mieltä että heidän perhe on liian köyhä, meidän rikkaampi, vaikka onkin kyllä toisinpäin.
(Toki olisin itse ostanut sen kummitytön rannekkeen, jos olisin tiennyt etukäteen tuon pihtailun.)
8, taidat olla lapseton?
En ikinä pyytänyt merkkivaatteita tai kalliita harrastuksia. Pidin ihan normaalina että luokkakaverit käyvät lomamatkoilla mutta me emme koskaan.
Aikuisuuden kynnyksellä tajusin, että hei hitto, mun vanhemmat ovat paljon rikkaampia kuin useimmat kavereideni vanhemmat. Se omaisuus vaan oli kiinni metsissä, tonteissa, sijoitusasunnoissa. Köyhäily oli/on vanhempieni elämäntapa. Tulee välillä katkerat muistot pilkasta, jota ala-asteella kohtasin kun suurin osa vaatteistani oli isoveljen vanhoja.
kun luokkaan tuli varakkaan perheen tytär. Sellainen pikku-pissis joka osteli omalla pankkikortillaan kaikenlaista.
Lisäksi neito teki tiettäväksi että kulki kalliissa merkkivaatteissa, kävi kampaajalla säännöllisesti värjäyttämässä hiuksensa jne.
Mä tiedän tommosia tapauksia, mutta poikkeuksetta vanhemmat olleet köyhiä tai yh. Ilmeisesti haluavat näyttä, et heillä rahaa ostaa sitä ja tätä. Eli selkänahasta revitään ne merkkikamat. Samoin oli et yh perheen lapsi sai kovinta viikkorahaa koko kaveriporukasta.
Älkääkö kukaan nyt lukeko et mollaisin yh perheitä tai köyhiä. Ihan rahasta oli nyt kyse ja statuksesta
ekologia ei ole kiinnostuksen kohteeni. Enkä sitä suuremmin tee. Roskaamisen kiellän kaduille. Muut ekologisuus-opit saa videosta "olipa kerran planeetta maa" ja koulusta. :-)