Anopin ostamat lastenvaatteet

mutta jos sanoo, että osta 110 cm, ja toinen SILTI ostaa 92 cm, niin minkäs teet :)

voida puhua niiden oikeilla nimillä. Sano suoraan että lapsemme käyttävät tätä ja tätä kokoa. Osta mielummin vähän iso, kuin liian pieniä, kun niille ei ole käyttöä. Samalla voit anosa, että xxx tykkää punaisesta ja liilasta kun taas yyy tykkää sinisestä ja vihreästä. Voit myös sanoa että nykyään on tarkkaa mitä koulussa pistää päälleen ettei joudu kiusatuksi..

anoppi ostaa rumia lasten vaatteita. Harmittaa kun niihin menee rahaa ja sitten suoraan rönttävaatteiksi tai jää jopa käyttämättä. Olen yrittänyt aika suoraan jopa vihjata ettei ostaisi vaatteita, mutta ei mene perille. Tuntuu pahalta valittaa asiasta, mutta kun samalla rahalla saisi nättejäkin, en esimerkiksi tykkää käyttää pienellä tytöllämme mustia tai pääosin mustia vaatteita, mutta niitä tulee silti.

Anoppi on marketissa töissä ja raahaa meille aina kaikkea mahdollista, kun halvalla saa. Ne vaatteet on yleensä niitä, mitkä ei ole mennyt missään alessa kaupaksi ja henkilökunta saa ostaa ne nimellisellä summalla. Meiltä lähteekin vuodessa monta kassia uutta vaatetta keräyksiin. Suurempana ongelmana ollaan pidetty niitä kaiken maailman kylkiäisiä, mitä se meille tuo. Monta kertaa jouduttiin sanomaan, että lopettaa sen roskan raahaamisen ennen kuin se sen uskoi. Nykyään ne kylkiäiset ja ilmaisroskat tulee meille kerran vuodessa joululahjan merkeissä.

Meillä anoppi roudaa vaatteita kirpparilta jatkuvasti, osa tokin on hyviäkin, mutta osa niin nuhruisia, että jätän suosiolla käyttämättä.

Mieheni joutui hermostumaan välillä hänelle, kun jatkuvasti oli ostanut jotain ja suurinosa jää käyttämättä ja kaapit pursuaa.

Vasta oli tarvetta fleecepuvulle, niin hän oli ostanut joskus sievänä olleen violetin fleecepuvun, oli niin nukkainen ja "tummunut" väri, että lompsin sitten ostamaan alesta tytölle Reiman puvun.

Ihana, että ostaa, mutta voisivat silti olla siistejä. Hän on toki ostaa hyviäkin juttuja, mm. toppapussin vaunuihin.

Anopilla on vain kolme poikaa ja on aina toivonut tyttö, joten kai hän jotenkin sitä nyt kompensoi... Ostelee kotiin varavaatteita, tutteja, pulloja jne.. Ostanut jopa oman sängyn ja nyt hankkimassa syöttötuolia. Oi voi, kai osa mummeista on sit vaan tollaisia. Oma äitini tietää, että olen tarkka ja kysyy aina, mitä tyttö tarvisi ja sijoittaa mielummin pennoset tytön sijoitustilille kuin turhaan kirpparikrääsään.

anoppi on onneksi selvästi vähentänyt tätä ostomaniaansa. Ja hänelläkin tapana ostaa aina liian pieniä vaatteita, jotka sitten jäävät käyttämättä kun eivät mahdu. Tosin väritkin ovat sellaisia, mitä en koskaan itse lapsille ostaisi, esim. kirkkaan sinistä, vihreää, keltaista, punaista. Itse tykkään enemmän murretuista ja hillityistä väreistä.



Minä en kanssa ymmärrä sitä, miksi pitää ostaa valmiiksi pieniä vaatteita. Tietää, että lapsi on esim. 68cm, niin tuo 62cm:n bodyn. Menee hukkaan noinkin.



Mun anoppi on muuten kerran ostanut eräälle lapsen lapselleen keneltäkään kysymättä upouuden ristiäismekon. Ja loukkaantunut sitten, kun lapselle olikin jo ostettu ristiäismekko ja hänen piti palauttaa ostamansa mekko.

mutta mun oman äidin kanssa. Ostaa jatkuvasti tytölle vaatetta ja ostaa sen tosiaan oman makunsa mukaan.. Ja mun maku ja äidin maku ei ihan aina käy yksiin. Taas toi hirveen kassillisen vaatetta, jonka oli tutultaan saanut. Sentään tietää koot ja toi ihan reiluja, että sen puoleen sentään ok. Mutta itse sieltä pitää katsoa, mitä kelpuutan käyttöön ja mitkä laitan UFFin laatikkoon... Ja kun meillä ei ole tilaa missä niitä vaatteita säilyttää, niin ei ole kamalan kiva säilöö vaatteita, jotka menee säkällä vuoden päästä...

Jos ei auta, vie ilman omantunnon tuskia ne vaatteet vaikka pelastusarmeijalle. Niin minä teen.

ja tietää lasten mielivärit ja koot mutta menee huononäköisenä ostoksille ilman lukulaseja. Ja sitten ne koot on mitä sattuu mutta onneksi useimmiten liian isoa ja ne otetaan käyttöön myöhemmin. Mua naurattaa kun anoppi ihmettelee miksi esim. paidan hihat ovat liian pitkät...

Mitä tapahtuisi jos sanoisitte rehellisesti että "Kiitos, mutta ei kiitos, kun tuomasi vaatteet ovat epäsiistejä ja epämuodikkaita. Ja meillä on kaikilla lapsilla jo kaikenlaisia vaatteita riittävästi, ei tarvita enempää."

vaatteita. Yleensä ostaa ihan hyviä ja oikean kokoisia (tarkistaa aina koon puhelimella).



Kun haluaa jotain ostaa niin vinkkaan häntä menemään esim. Lindexiin, jolloin tiedän että saan vaatteita jotka kelpaavat ja kestävät.

anoppi ostaa jopa synttärilahjoiksi meidän tytölle tarkoituksella "poikien värisiä" vaatteita ja sanoo sitten että siksi osti sinistä/vihreää, että hänen pojanpoikansa (miehen veljen poika) saisi sitten ne meidän tytön jälkeen. Kiva tietää lahjoista jo etukäteen, ettei ne vain meidän tytölle oikeastaan ole tarkoitettukaan, vaan serkkupojalle.



Anoppi olisi halunnut meille kovasti poikia, mutta vain tyttöjä tuli, joten ostaa lahjoiksi vain autoja tai sinisiä ja vihreitä vatteita. Harmi että tytöt alkavat jo olla siinä iässä etteivät ihan kaikenlaisia vaatteita tahtoisi pitää. Lasten ollessa pienempiä ostin itsekin unisex-värejä, mutta kyllä mä nyt haluaisin kunnioittaa laste mielipiteitä ja mieltymyksiä kun niitä alkaa olemaan.

Jotkut ovat kayttökelpoisia, suurin osa joko vaaraa kokoa tai niin kaameita etta kauniisti kiitettyani vien ne suoraan uffaffaan laatikkoon. En viitsi pahoittaa vanhan ihmisen mielta kritisoimalla, hyvaa se vaan tarkoittaa.

ja etta nyt meilla olisi tarvetta mekoille ja talvikengille. Saatan viela kehua etta tietylla merkilla on vaatteita jotka istuvat hyvin meidan lapsille.



Mustakin on parempi antaa rahaa jos ei tasan tarkkaan tieda mita lapset tarvitsevat ja mista vanhemmat tykkaavat.



Ei toivottujen lahjojen suhteen kiitan, tyonnan kaappiin ja vien sielta eteenpain, keraykseen, roskikseen tai jollekin kaverille jos on kiva mutta vaara koko.



Rasittaa noi halpislahjat jolle ei oo mitaan kayttoa. Ostais mielummin kerran vuodessa vaikka yhden kivan, laadukkaan ja natin puseron.

minun anoppini ei enää elä.

Mun anoppi ostaa aivan liian isoja vaatteita ja yleensä vähän tahallaan myös sellaisia vastakkaisen sukupuolen vetimiä :/. Lapsi ei tietty ole moksiskaan kun ei vielä ymmärrä vaatteiden päälle juurikaan, mutta kyllä ne kauhtuneet kirpparilöydöt iskevät esim. valokuvissa silmään. Jos tiedän että menevät anopin kanssa kyläilemään jonnekin, laitan aina mukaan siistit kyläilyvaatteet- ja saan ne käyttämättömänä takaisin! Valokuvissa lapsella onkin päällä sitten jotain järkyttävää...

anopin tuliaisia pelätä. Ostaa oikeata kokoa ja kaupasta uutta ja nättiä. Kerran oli tuonut pojalle ihmeellisen värisen marimekon raitapaidan, mutta sitäkin käytetään. Monesti laitan sen pojalle hoitoon päälle, niin ei tarvitse itsellä katsella.



Mutta minun äiti puolestaan. Todella rumia, halvinta mahdollista. Eikä rahasta ole puutetta. Nykyään on alkanut kysymään mitä väriä kannattaa ostaa tai tuo suoraan rahana, onneksi.

meidän vaatemaku ei vaan käy yksiin.Kiva että muistaa lapsia, mutta jos se vaate jää käyttämättä rumuuden takia idea menee hukkaan.

tajus poikansa vihjeestä tyhjentää pilleripurkin.

Ei siinä mitään muuta vikaa ollut, mutta sen naama oli niin ruma, että se pilas mun sisustuksen kun kävi kylässä.



Kyllä anopit on rasittavia. Ilman niitä elämä olis paljon helpompaa. Eikö poikalasten äidit vois hävittää heti kun ne on poikansa synnyttäneet. Niitä ei oikeastaan enää tarvi sen jälkeen. Ovat jo hommansa hoitaneet eli synnyttäneet sen pojan, joista tulee sitten meidän aviomiehiämme.

Oma äitini ostaa vaikka mitä kirpparilta, on nyt ostanut meidän viisikuiselle jo kolme haalaria. :D Ei silti, ne on ihan nättejä haalareita toki. Ja sopivat ne erilaisiin säihin, ovat vähän eri kokoakin. Mutta ei meillä kovin paljon säilytystilaa ole.



Anoppi taas ei uskaltanut ostaa mitään etten pahastu. Kyselin vaivihkaa apelta tahtoisiko Famo ostaa vaatteita. Appi huokaisi, että NO KYLLÄ. Meidän lapsi on heidän ainoan poikansa ensimmäinen lapsi, en tahdo seistä heidän isovanhemmuutensa ilojen esteenä. Sanoin, että seuraava koko on 74, sitä kokoa otettaisiin mielellään vastaan. Famo ostaa sitten lähinnä vaaleanpunaisia vaatteita joissa jotain nalle puh-printtejä. En niistä juurikaan tykkää, mutta ihan hyviä vaatteita ovat ja käytän silti ilolla. Kompensoin väriä ostamalla itse sitten muita.



En näe näissä isoja ongelmia. Pistän kiertoon jos vaatteet ei tule käytetyiksi, ja sanon vain kiitos kun jotain saan.

anoppi ostaa, todella rumia ja epäkäytännöllisiä vaatteita ja usein ovat juuri liian pieniä, no on sieltä tullut yks puku joka oli hieno minunkin mielestä..

Oma äitini ei taas ole paljon ostanut mutta hän ostaa sitten kun ostaa niin sukkahousuja yms..

Anoppi myös kantaa meille kaikkea turhaa krääsää joita on jo kaikki nurkat ihan täynnä..