G: Nostalgisin asia lapsuudestasi jota ei enää ole olemassa?

Jotenkin vaan herkistyy kun ajattelee miten erilaisessa maailmassa itse on elänyt ja vertaa oman taaperonsa maailmaa siihen. Kaikilla tuntuu olevan kova kiire jonnekin, ei aikaa tai halua luopua mistään muiden vuoksi (eikä sitä toisaalta osata ottaa luonnollisesti vastaankaan jos joku esim. ehdottaa että voisi tulla auttelemaan naapurin vanhusta joskus). Ihmiset tönivät, tuuppivat jopa tuota taaperoa. Raskaana olevia päin heitellään lumipalloja, kirosanat raikaavat bussissa vaikka kyydissä olisi kokonainen tarharyhmä. Ketään ei kiinnosta, kukaan ei jaksa. Ennen niin elämäniloisista, potentiaalia täynnä olevista nuorista on kasvanut tupakka suussa mumisevia, alati tyytymättömiä nyhveröitä.



Ennenkuin joku yrittää ampua minutkin alas, puolustaudun sanomalla että olen menettänyt molemmat vanhempani hyvin nuorena eikä elämäni ole ollut helpoimmasta päästä muutenkaan. On kiusattu koulussa pahasti, olen sairastunut vakavasti, ihmissuhteissa ongelmia jne. En siis todellakaan ole tietämätön elämän "nurjasta" puolesta. Silti kuin ihmeen kaupalla olen onnistunut säilyttämään osan lapsekkuutta itsessäni- vaikka joskus tuntuu että sen takia näenkin vain ikäviä juttuja maailmassa liikaa. Ehkä olisi helpompaa, jos itsekin muuttuisi valittajaksi jolla ei ole koskaan aikaa leikkiä lapsensa kanssa.

Vanhempien entinen talo, vähän syrjässä kirkonkylältä. Takapihalta pääsi metsään jossa vietin kesäpäivät menninkäisten ja maahisten kanssa ;) Naapurilla oli poroja aitauksessa joille syötin jäkälää ja näkkäriä. Nykyään metsä on täynnä konepajoja ja halleja, talo on täysin remontoitu ja siinäkin on joku yritys.

Se oli niin ihana.



JA SIIRTOKUVAT!

...kaipaa Asterix-päärynäjätskiä ja niitä kolmion muotoisia TRAP-mehuja! Ne ei siis olleet Trip-meuhja, Trippiähän saa vieläkin kaupasta ja se on aina ollut kuution mallisessa tetrassa. Miksei niitä Trappeja tuoda uudelleen markkinoille, olisivat taatusti retrohittejä.



Asterix-jätski oli parasta päärynäjätskiä ikinä. Ja se oli ihanaa, kun siinä ei ollut sitä vetelää ällöttävää vohvelia ympärillä, oli vaan sitä jätskiä.



Midi-jätskin muista myös ja kaipaan sitä. Samoin Maija- ja Amerikan-toffeeta. Ja Wieniläispastilleja.



Kaipaan Budapesteja sellaisina kuin ne olivat ennen, se päällisenä ollut suklaakuori oli paksumpaa ja maku voimakkaampi ja parempi, nykyiset on vaan makeaa höttöä.



Sitten tykkäsin niistä neliönmallisista Hellaksen kola-karkeista, joita oli erimakuisia, paperipäällisiä olivat.



Tv-ohjelmista kaipaan Titiöykkyjä. Muistaako joku? Ne oli askarreltu vessapaperirullista ja niistä oli otettu stillvalokuvia, joita näytettiin ja kerrottiin tarinaa.



Sitten kaipaan sitä ranskankielen ohjelmaa, jonka alussa setä ja täti lensi rättisitikalla ja lauloivat. Olin alle kouluikäinen ja silti rakastin sitä ohjelmaa. :)



Kaipaan Pikkukakkosen Nukkumattia.



Ja Safiiri ja Teräs-tvsarjaa. Jota en oikeastaan saanut katsoa.



Aku Ankka ananasjäätelöä kaipaan.

pieniä karkkikioskeja, Suomen markkaa, Trip-kolmiomehutetraa, lapsuuden kavereita ja etenkin sitä parasta kaveria, kristillisiä aamunavauksia, Maija- raita- ym. toffeeta..

turvallisesti miespappi.

Ensin oli säästetty pitkään, että saadaan possu täyteen kymmensenttisiä, markkoja, jopa viisimarkkaisia ja sitten käveltiin lähipankkiin viemään ne rahat tilille..

Purkat, joissa oli keräilykuvia. Multa jäi puuttumaan yksi koira koko keräilykirjasta.



Lähimetsä. Se kaadettiin ja moni satumainen paikka hävisi.

voi miten kaipaan sitä ihanaa maalaisidylliä, kun suomenhevoset valjastettiin vetämään puu- tai heinäkuormaa. Ja kun ne laidunsivat piikkilangoilla aidatuilla niityillä....



Näin siis 80-luvun alkupuolella Savossa.

1) Kun meni lääkäriin, sai avun. Lääkäriaikoja sai. Lääkärillä oli aikaa keskittyä potilaaseen. Ja aina oli tuttu lääkäri, joka puhui suomea.

Nyt, ihme jos pääset linjoista läpi. Tyly ääni kertoo, että seuraava vapaa aika on huhtikuun alussa. Sitten pääsee ulkomaalaiselle lääkärille, joka ei kunnolla osaa Suomea. Seurataan tilannetta syksyyn..aloitat rumban alusta, taas uusi lääkäri jolle selität kaiken uudelleen.



2) paikkakunnilla oli oma posti. Asiat sai hoidettua hyvin ja kuuli samalla uusimmat juorut ;-) Posti kulki eikä jäänyt matkalle. Ja jos jokunen kirje jäi kadoksiin, oli helppo olla yhteydessä omaan postiin ja selvittää asiaa.



Oi, ja tähän liittyen muistan perinteisen kirjeenvaihdon. Miten innolla sitä aina odotti kirjettä. Ja ne ulkomaiset kirjekamut. Mikä olikaan se kansainvälinen kirjekamuvälitys...koulusta sai lapun, johon sai toivoa mistä päin halusi kirjekaverin. Ja sitten se jännitys kun eka kirje tuli :)

Safiiri ja Teräs rules : ) Kuten myös Näkymätön mies, 6 miljoonan dollarin mies, Avaruusasema Alfa, Myrskylinnut... Oi niitä aikoja ku tv:stä tuli ohjelmaa, eikä mitään tosi-tv schaissee kuten nykyään...

sellaisia levyn-mallisia purukumeja.

-vili vilperiä

-halinalleja

-my little ponyja!

nykyään on niin hirveitä lasten ohjelmia etten edes luokittelisi niitä lastenohjelmiksi verrattaen noihin aiemmin lueteltuihin...

Ne kolmion malliset trip- purkit katosi koska niitä purkkeja tehtiin tasan yhdessä tehtaassa ja se kone oli vuosimallia nakki ja keppi eikä siihen enää saatu varaosia kun se hajosi =(.



Salmiakkipatua ja black peteä, kuten muitakaan kunnon salmiakkeja, ei enää sa valmistaa koska EU kielsi jonkun niihin tarpeellisen raaka-aineen käytön (en nyt enää muista kuollaksenikaan mikä se oli).



Minä myös kaipaan kunnon salmiakkeja...

Ne kolmion malliset trip- purkit katosi koska niitä purkkeja tehtiin tasan yhdessä tehtaassa ja se kone oli vuosimallia nakki ja keppi eikä siihen enää saatu varaosia kun se hajosi =(.

Salmiakkipatua ja black peteä, kuten muitakaan kunnon salmiakkeja, ei enää sa valmistaa koska EU kielsi jonkun niihin tarpeellisen raaka-aineen käytön (en nyt enää muista kuollaksenikaan mikä se oli).

Minä myös kaipaan kunnon salmiakkeja...

Kirppukarkkeja valmistaa edelleen Halva ja niitä saa ainakin yhdestä makeisnettikauoasta tilattua (enkä nyt tietenkään muista sen nimeä...) Google varmaan auttaa tässä asiassa =)

Ethän ole tosissas? :D

mahtava Neuvostoliitto! :)

Tuo ei ollut oma kommenttini, mutta ei tässä kysytty mitä kaipaa, vaan asia, jota ei enää ole.

sitruunasooda ja vanhan ajan jaffa, joka oli tehty oikeista appelsiineista, eikä pelkästä aromista.

mökillä. Naapurin navettaan sai mennä hoitamaan lehmiä vaikka joka päivä. Nykyään niillä on lypsyrobotit ja EU-säännöt, ettei edes ovesta saa sisään astua, ettei toisi eläintauteja saappaissaan.

se vaihtoehdottomuus oli nostalgista ;) Ei ollut paikallisradioita.

Juuri se sellainen, jossa päällä sellainen kiekko, josta veivattiin numero.

Ja se, että silloin kun lankapuhelin oli käytössä, ihmiset olivat suunnitelmallisempia. Jos jotain oli puhelimessa sovittu, se myös piti. Nykyään kännykkäkaudella ihmiset elävät juuri siinä hetkessä missä ovat, ja suunnitelmat muuttuvat vaikka 10kertaa päivässä. Tapaamiset on helppo perua, kun jokaisen saa koska vaan kiinni. Toista se oli lankapuhelinaikaan.