G: Nostalgisin asia lapsuudestasi jota ei enää ole olemassa?

Ja kun syksyllä saunottiin kiukaan luukusta tulevan pienen valon varassa ja 'uidessa' näkyi tähtitaivas. Tai sitten pulahdettiin uimaan pienessä tihkusateessa. Syksy

nämä tuli mieleen:



- mummolat

- tom&jerry mehujää

- kolmionmalliset mehujäät

- piirretyt mm.jaki ja nuka (oliko ne karhut sen nimisiä?), tao tao

- mac-mehujää

- markat

- kirjekaverit

Sitä aikaa kaipaan, kun leikittiin isoissa ryhmissä pihoilla. Kotona käytiin kääntymässä. Elämä oli hyvin sosiaalista ja monta kivaa leikkiä ja seikkailua koettiin. Urheiltiin myös paljon.



Ei oltu materiaalisesti rikkaita, mutta elämän rikkautena oli paljon ystäviä ja leikkikavereita!

Joku sellainen jäätelökakun tapainen oli kääretorttu jossa lakkahilloa, keltaisessa purkissa. Oli niin hyvää, mutta sitä sai niin pienen palan. Ajattelin, että aikuisena ostan vain itselleni koko kakun, mutta eihän sitä missään ole. Mun äiti sitä osti ainakin paikallisesta K-kaupasta. Oiskohan sitä jossain vielä?

- Fonzie

- pesäpallon pelaaminen kerrostalon pihanurmikolla

- isot peilit polkupyörissä

- rymd-jauhe

- kovat ananaskarkit

- toffeepussit, joissa oli vaaleita ja tummia toffeita

- mustapohjaiset rekisterikilvet autoissa

puolikas kananmuna päässä. Se oli lemppariohjelmani. Entä Jambo suklaapatukat. Vihreät ja siniset. Ihan kuin hammastahnaa olisi välissä ollut :D



vm -67

no vaikka safiiri ja teräs

Perunat nostettiin suvun voimin.

Oli ihanaa katsoa kuinka ne perunat ilmestyivät näkyviin ja tarpoa mullassa noukkimassa niitä.

Ihmisten välistä lämpöä ja välittämistä, rehellisyyttä.



Vielä jollain lailla elinvoimaista maaseutua.



Kyynisyyden puutetta, nykyään erityisesti nuoret ihmiset kyynistyvät todella nopeasti.



Rauhallisuutta, verkkaisuutta ja turvallisuutta.



Kädentaitoisia ihmisiä.



Maalaisjärkeä.

Kiireettömyys. Osattiin hengähtää välillä, olla paikoillaan.



Ei stressattu kaiken maailman bakteeripesäkkeistä ja lotrattu käsidesiä joka viides minuutti.



Kesät olivat ihania! Lämpimiä, rentouttavia.. Varvastossut olivat jalassa koko ajan vaikka ne hiersivät. Kotikylässäni markkinoilla esiintyivät sambatanssijat ja se oli niin jännää.



Telkkariohjelmat: aamuisin katsoin lastenohjelmia ja jos kouluun ei tarvinnut lähteä niin seuraavaksi Nanny, Perhe on pahin, Pulmuset, Tyttökullat tms :) ...



Kaikki etiketit, kyltit yms. Jotenkin todella kauniita! Nykyään kaikki painotuotteet ovat jotenkin liian moderneja. Telkkarimainoksetkin ovat nykyään hirveitä, ennen niitä jopa katsoikin.



Ei ollut paljoa elektroniikkaa - ja kuitenkin pärjäsi! Nyt kaikki yhtiöt yms ovat niin riippuvaista tietotekniikasta, ja paljon herkempiä vahingoittumaan.



Markka, jotenkin kaunis raha muutenkin. Ja kun kiskalta ostettiin muutamalla pennillä karkkeja :)



Kaikenlaiset makeiset herkut ym. Bonbon-karkkeja oli mielettömät valikoimat ja suklaat olivat niiiin paljon parempia.



Ihmiset olivat ystävällisempiä, tyytyväisempiä elämäänsä. Huomattavasti vähemmän stressiä..



Aika tuntui menevän hitaammin ja joka päivästä nautti ihan täysillä. Nykyään päivät vain sujahtavat ohitse :( Huoh..

Sitä ei enää ole ja muistot lähes kaikesta ovat hyvin nostalgisia. Isä, jota ei enää ole, hänen kanssaan vietetty aika...

- HM:n ja Valion jäätelöbaarit

- Pax -pastillit

- puhelinkioskeja

- raitiovaunujen ja kaupunkibussien topakat rahastajat

- höyryvetureita ja puupenkkejä säännöllisen liikenteen junissa

- autoja joissa 2-tahtimoottorit

- liikennepoliiseja kadun varrella

- Neuvostoliitto

- ydinsodan uhka

- miehitettyjä avaruuslentoja kuuhun

- yhdistelmä minihame + sukkanauhat + pitsialushame

- Nokian "Retu" kengät jotka imi vettä kuin sienet

- Poikien polkupyörät joissa pitkät satulat



aftonstjärnans pappa

ja se kitaranmallinen jäätelö mikä oli nimeltään Super

Maisema jossa heinät seipäällä ja lehmät laitumella. Sellaista sai ihailla lapsena pitkin matkaa kun ajettiin kesällä mummolaan. Maitolaiturit. Pienet ruoka- ja kyläkaupat.

Pystyi pyöräilemään Helsingin keskustaan ilman ongelmia. Kiireettömyys ja tietty pysähtyneisyys.

Täällä on jo tosi paljon tullutkin juttuja joita muistan omasta lapsuudesta.

Mulle tuli mieleen sellanen paksu hammastahnatuubi, jossa oli vaaleanvihreää, omenalta maistuvaa tahnaa. Se vaahtosi ihan älyttömästi ja maistui tosi hyvälle.

spreijattuna erään kivitalon seinään bussireitin varrella. Sitä kun tuli katseltua vuosi tolkulla joka päivä, niin tuntuu jotenkin tyhjältä, kun sitä ei nykyään enää ole.

Pun's not dead. K lisättiin vasta vuosia myöhemmin :)

puhelinkopit..mökkireissulla mamman ja papan kanssa käytiin aina kauppareissulla soittamassa kotiin että kaikki hyvin.

lapsuuden aurinkoiset ja loputtoman piiiitkät kesät..

Aina pystyi meneen kylään, aina tunsi olevansa toivottu vieras.



Autoreissut ilmastoimattomalla autolla. Kesän tunne, kun hiki valui ;) Telttamajoitus (tämä tosin olisi mahdollista tänäkin päivänä).

Pötkössä ostettuna. Se tuli joitain vuosia sitten takaisin paperikarkkeina, muttei maultaana alkuperäisen veroisena. Onkohan hävinnyt muuten taas? Onneksi Stratos tuli takaisin!